Osingonjaon informaatiosisältö: empiirinen tutkimus suomalaisilla pörssiyhtiöillä
Peltonen, Jari (2011)
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään osingonjaon informaatiosisältöä. Tavoitteena oli suomalaisten pörssiyhtiöiden avulla selvittää, voiko yhtiön tulevia tulovirtoja ennakoida käteisosingonjaon muutosten perusteella. Hypoteesi osingonjaon informaatiosisällöstä olettaa, että osingonjakoa kasvattavien yhtiöiden tulokset paranevat tulevaisuudessa. Osingonjakoa pienentävien yhtiöiden tulokset puolestaan heikkenevät tulevaisuudessa. Lisäksi, mitä suurempi on muutos osingonjaossa, sitä suurempi on myös tulosten muutos tulevaisuudessa. Tämän lisäksi tarkastellaan osingonjaon muutosten yhteyttä yhtiöiden markkina-arvon kehitykseen sekä osinkoverotuksen kiristymisen yhteyttä osingonjaon muutoksiin. Aineisto kerättiin aikaväliltä 1999‒2009.
Osingonjaon ajatellaan yleensä perustuvan toteutuneeseen tulokseen sekä edellytyksiin jakaa osinkoa vaarantamatta yhtiön toimintakykyä. Näin ollen yhtiön hallitus ei ensisijaisesti ottaisi tulevaa kannattavuustasoa huomioon osingonjakoehdotusta miettiessään, vaan pikemminkin tulevat rahoitustarpeet. Usein tosin ajatellaan, että yhtiön johdolla on paras näkemys tulevasta tulostasosta, jolloin sen tulisi heijastua myös osingonjakoon.
Osingonjaon kasvattaminen voi olla merkki siitä, että yhtiön kasvunäkymät tulevaisuudessa ovat heikentyneet. Osingonjaon supistaminen taas voi olla signaali siitä, että yhtiö tarvitsee nyt enemmän rahoitusta uusiin kasvuinvestointeihin. Toisaalta osingonjaon kasvattaminen voi tarkoittaa, että yhtiön liiketoiminnan kannattavuus pysyy hyvällä tai parantuvalla uralla myös tulevaisuudessa. Ja toisaalta osingonjaon supistaminen voi merkitä kannattavuuden heikentymistä tulevaisuudessa. Sijoittajat reagoivat yhtiöiden hallitusten tekemiin ehdotuksiin osingonjaosta.
Tulosten mukaan hypoteesi osingonjaon informaatiosisällöstä ei toteudu suomalaisten pörssiyhtiöiden kohdalla. Löydökset myös osoittivat, että osingonjaon muutokset korreloivat pääosin positiivisesti markkina-arvon kehityksen suhteen. Osinkoverotuksen kiristymisellä vuonna 2005 ei ollut vaikutusta osingonjaon muutoksiin pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä selvä vaikutus kuitenkin havaittiin. Tilastollisina testeinä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä, Kolmogorov-Smirnov-testiä sekä kytkettyjen otosten merkkitestiä.
Osingonjaon ajatellaan yleensä perustuvan toteutuneeseen tulokseen sekä edellytyksiin jakaa osinkoa vaarantamatta yhtiön toimintakykyä. Näin ollen yhtiön hallitus ei ensisijaisesti ottaisi tulevaa kannattavuustasoa huomioon osingonjakoehdotusta miettiessään, vaan pikemminkin tulevat rahoitustarpeet. Usein tosin ajatellaan, että yhtiön johdolla on paras näkemys tulevasta tulostasosta, jolloin sen tulisi heijastua myös osingonjakoon.
Osingonjaon kasvattaminen voi olla merkki siitä, että yhtiön kasvunäkymät tulevaisuudessa ovat heikentyneet. Osingonjaon supistaminen taas voi olla signaali siitä, että yhtiö tarvitsee nyt enemmän rahoitusta uusiin kasvuinvestointeihin. Toisaalta osingonjaon kasvattaminen voi tarkoittaa, että yhtiön liiketoiminnan kannattavuus pysyy hyvällä tai parantuvalla uralla myös tulevaisuudessa. Ja toisaalta osingonjaon supistaminen voi merkitä kannattavuuden heikentymistä tulevaisuudessa. Sijoittajat reagoivat yhtiöiden hallitusten tekemiin ehdotuksiin osingonjaosta.
Tulosten mukaan hypoteesi osingonjaon informaatiosisällöstä ei toteudu suomalaisten pörssiyhtiöiden kohdalla. Löydökset myös osoittivat, että osingonjaon muutokset korreloivat pääosin positiivisesti markkina-arvon kehityksen suhteen. Osinkoverotuksen kiristymisellä vuonna 2005 ei ollut vaikutusta osingonjaon muutoksiin pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä selvä vaikutus kuitenkin havaittiin. Tilastollisina testeinä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä, Kolmogorov-Smirnov-testiä sekä kytkettyjen otosten merkkitestiä.