Silmäile
 
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

Sponsoroidut urheilijat urheilubrändin brändikuvan rakentajina : Case: Nike ja Eliud Kipchoge
Kauhanen, Artturi (2025-12-03)
Kandidaatintutkielma
Urheiluun liittyvät markkinat ovat isoja ja urheilubrändit ovat vahvoja brändejä markkinoinnin maailmassa, maailman tunnetuimpien urheilubrändien ollessa maailman arvokkaimpien brändien joukossa. Sponsoroinnista on tullut nykypäivänä entistä suositumpi markkinointikommunikaation keino brändeille ja sponsorointiin liittyvien markkinoiden odotetaan kasvavan paljon tulevina vuosina. Tunnettujen henkilöiden käyttö mainonnassa on yleistä, koska se vaikuttaa paljon, miten brändi nähdään. Brändit ja erityisesti urheilubrändit hyödyntävät paljon tunnettuja urheilijoita markkinoinnissa sponsoroinnin muodossa. Sponsoroidut urheilijat ovat siis vahvasti mukana rakentamassa brändikuvaa näiden brändien kohdalla. Tämän tutkielman tarkoituksenaon tarkastella, miten sponsoroidut urheilijat rakentavat brändikuvaa. Ensimmäisenä tavoitteenaon tarkastella, miten sponsorointi rakentaa brändikuvaa lisäksi tarkastellen yhteensopivuuden merkitystä sponsorisuhteessa. Toisena tavoitteena on tarkastella lähdeuskottavuuden rooliabrändikuvan rakentamisessa sponsoroinnin taustalla keskittyen myös urheilijoiden lähdeuskottavuuden erityispiirteisiin. Kolmantena tavoitteena on tarkastella, miten Niken sponsoroima maratonjuoksija Eliud Kipchoge rakentaa sen brändikuvaa. Lopuksi kootaan yhteen teoreettinen viitekehys, joka mallintaa sponsoroinnin ja lähdeuskottavuuden yhteyden brändikuvan rakentamisessa. Tutkielmassa saadaan selville se, että sponsorointi rakentaa brändikuvaa siirtämällä sponsoroitavaan kohteeseen liitettyjä mielleyhtymiä sponsoribrändiin kuluttajien mielessä. Lisäksi tämä mielleyhtymien yhdistäminen ja siirtäminen sponsoribrändiin on tehokkaampaa, kun sponsorisuhteen osapuolilla on hyvä yhteensopivuus molempien ominaisuuksien osalta. Lähdeuskottavuus on taas tärkeä mekanismi sponsoroinnin taustalla, koska se vaikuttaa siihen, miten kuluttajat reagoivat tunnettujen henkilöiden läsnäoloon brändien markkinoinnissa. Lisäksi urheilijan lähdeuskottavuutta määrittää paljon urheilijan menestys ja suoriutuminen lajissaan, tutkielman löytäessä myönteisen yhteyden näiden kahdenvälille. Eliud Kipchoge on taas rakentanut Niken brändikuvaa niin, että se voidaan nähdä huippubrändinä juoksussa erityisesti maratonin osalta. Hän vahvistaa myös Niken yhteiskuntaa puhuttelevaa viestiä omalla kuvallaan, joka on tullut tunnetuksi yhteiskunnan inspiroimisesta juoksun avulla. Kuva Kipchogesta rehellisenä ja nöyränä urheilijan esikuvana tukee myös myönteisten asenteiden muodostumista Nikeä kohtaan.
Terminology planning from term-smithing to supporting interoperability: The Finnish case
Nuopponen, Anita (John benjamins, 2025)
Artikkeli
The conscious planning of the Finnish language and terminologies began in the 1800s as a central part of building national identity. A standard language and uniform rules for writing were agreed upon. Educated individuals — “wordsmiths” and “term-smiths” — and professional societies took this challenge enthusiastically and coined words and terms for all sectors of society. Today, the Centre for the Languages of Finland is the authority on language planning, while the Finnish Terminology Centre has the expert role in terminology planning. Terminology work is decentralized and often carried out by working groups in institutions, associations, government agencies, etc. Their goals include keeping the Finnish language and terminologies easy to use, learn and understand — not forgetting the needs of information systems.
Corporate Social Responsibility and Financial Performance in Europe: The Moderating Effects of Industry, Culture, and Governance
Fatmy, Veda; Haavisto, Venla; Äijö, Janne (John Wiley & Sons, 2025)
Artikkeli
This paper investigates the relationship between corporate social responsibility (CSR) and financial performance for European firms, and the moderating roles of industry and country-specific factors in this relationship. Studying a sample of 2340 companies across 18 countries, we find Environmental, Social and Governance (ESG) scores to positively and significantly relate to both profitability and firm value, and that this relationship is significantly moderated by industry ESG sensitivity. Additionally, we show that firms in culturally CSR-rewarding countries have a significantly stronger relationship between their social and financial performance. We also find that country-level shareholder orientation positively moderates the relationship between CSR and firm performance, which is largely driven by the effects of good corporate governance on profitability and firm value. Overall, our findings suggest that policymakers need to account for country and industry-level effects to effectively improve the link between corporate sustainability and performance.
Palautteen vaikutus työn merkityksellisyyden kokemukseen
Klemola, Kaisa Rosita (2025-12-16)
Kandidaatintutkielma
Työssä saatu palaute vaikuttaa merkittävästi siihen, miten merkitykselliseksi työntekijä kokee työnsä ja oman roolinsa organisaatiossa. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan palautteen ja työn merkityksellisyyden välistä yhteyttä jo olemassa olevan kirjallisuuden avulla. Tutkielma kokoaa yhteen keskeisiä näkökulmia motivaatioteorioista, palautekulttuurista ja työn psykologisista merkitysrakenteista. Kirjallisuuden perusteella palaute on paljon enemmän kuin pelkkä suorituksen arvioinnin väline. Se on vuorovaikutuksellinen prosessi, jonka myötä työntekijä saa tietoa osaamisestaan ja mahdollisuuden kehittää itseään. Palaute, joka on oikeudenmukaista, perusteltua ja empaattisesti annettua, tukee työntekijän autonomiaa ja kompetenssin tunnetta, mikä puolestaan vahvistaa kokemusta työn tarkoituksellisuudesta. Sen sijaan epäselvä, yksipuolinen tai kontrolloiva palaute heikentää työmotivaatiota ja vaikeuttaa merkityksellisyyden muodostumista. Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että työn merkityksellisyyttä tukevan palautteen edellytyksenä on avoin ja luottamuksellinen palautekulttuuri, jossa palautetta hyödynnetään kehittämisen ja oppimisen välineenä. Tulokset korostavat palautteen laadun ja antotavan merkitystä osana esihenkilötyötä ja työn merkityksellisyyden rakentumista työelämässä sekä viittaavat siihen, että palautteen ja työn merkityksellisyyden välinen suhde on vuorovaikutteinen: palaute voi vahvistaa työn merkityksellisyyden kokemusta, ja merkitykselliseksi koettu työ vaikuttaa puolestaan siihen, miten palaute tulkitaan ja hyödynnetään.
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Projektijohtamisen menestystekijät ja haasteet ohjelmistoprojekteissa
Jokinen, Jimi (2025-12-16)
Kandidaatintutkielma
Tutkimus antaa kuvan siitä, miten ohjelmistoprojektit eroavat perinteisemmistä projekteista, mitä niiden johtamiseen liittyy ja millaiset tekijät johtavat onnistuneeseen projektiin. Ohjelmistoprojektien onnistunut toteutus projektijohtajan johdolla on ohjelmistoyritysten toiminnan kulmakivi ja projektien onnistumisella on suora vaikutus yrityksen kustannustehokkuuteen, kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Tutkimuksessa tarkastellaan projektijohtamisen menestystekijöitä ja niiden vaikutuksia ohjelmistoprojektien onnistumiseen. Menestystekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta projektit voidaan viedä onnistuneesti loppuun. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan miten ketterät ja perinteiset johtamismenetelmät eroavat toisistaan ja mitä menestystekijöitä ne korostavat. Toteutus on tehty kirjallisuuskatsauksena käyttämällä tieteellistä kirjallisuutta sekä vertaisarvioituja artikkeleita erilaisista tietokannoista. Tutkimus perustuu kriittisiin menestystekijöihin (CSF) ja projektijohtamisen menetelmiin. Tutkimuksessa selvitetään, mitä ovat menestystekijät ja haasteet projektijohtamisessa ohjelmistoprojekteissa. Projektit voivat olla esimerkiksi ohjelmistopalveluihin (SaaS), ohjelmistokehitykseen tai järjestelmäintegraatioihin liittyviä. Digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä projektijohtaminen on muuttunut paljon, joten johtamistavat ovat myös muuttuneet. Suuri osa ohjelmistoprojekteista on haasteellisia tai epäonnistuu ja tämä tulee yrityksille hyvin kalliiksi, minkä takia menestystekijöitä on tärkeää tutkia. Tutkimukset osoittavat, että tärkeimmät menestystekijät ovat pitkälti inhimillisiin eikä teknisiin tai organisatorisiin tekijöihin perustuvia.