tulokset
Silmäile
Osuva
Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.
Kokoelmat Osuvassa
Viimeksi tallennetut
Why does CSR not work?
Kohvakko, Ulrika (2026-01-05)
Yritysten yhteiskuntavastuu (CSR) on saavuttanut suuren suosion 2000-luvulla samalla, kun globaalit ongelmat ovat huolestuttaneet yhteiskuntaa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että CSR ei johda haluttuihin tuloksiin, vaan päinvastoin pahentaa ongelmia, aiheuttaen kuilun tekojen ja haluttujen tulosten välille. Tutkielman tavoitteena on analysoida yritysten CSR toimien ja haluttujen tulosten välisen kuilun syitä. Ensimmäinen tutkimuskysymys määrittelee kuilun lähtökohdat. Toinen tutkimuskysymys analysoi ydinsyitä kuilun olemassaololle yrityksen ja GVC:n näkökulmasta. Kolmas tutkimuskysymys tarkastelee keinoja, joilla kuilun voisi pienentää.
Kuilun lähtökohdaksi todetaan halutut CSR tulokset, jotka määräytyvät kestävän kehityksen tavoitteiden (triple bottom line) ja sidosryhmäteorian (stakeholder theory) mukaan. Toivotut tulokset määritellään Carroll:n CSR pyramidin avulla, joka koostuu taloudellisista, oikeudellisista, eettisistä ja hyväntekeväisyysvastuista. Tutkimus osoittaa, että nykyiset toimet ovat haitalliset ympäristölle, ihmisille, ja tuotoille erilaisten rikkomusten muodossa.
Yritystasolla kuilun todetaan olevan peräisin ongelmallisista toimista kuten yritysten symbolisesta määräysten hyväksymisestä sekä pinnallisesta mittaamisesta. Irtikytkentä (policy-practice decoupling) teoria selittää ongelmallisten toimien juurisyiksi epäselvän CSR käsitteen, resurssien puutteen, heikot määräykset ja tavoitteiden välisen ristiriidan. Koska toimia ei koskaan toteuteta tai ne toteutetaan huonosti ilman ulkoista varmennusta, haluttuja tuloksia saavutetaan harvoin. GVC tasolla kuilun todetaan olevan peräisin yrityskeskeisestä toteutuksesta, kyvyttömyydestä hallita arvoketjuja sekä hallinto- ja kulttuurieroista. Irtikytkentä (means-ends decoupling) teoria selittää ongelmatilanteen juurisyiksi liian laajan vastuun, mahdottomuuden mitata tuloksia, toimintakeskeiset määräykset, lähestymistapojen ristiriidan sekä epätoimivan järjestelmän. Koska toteutetut toiminnot eivät ole yhteydessä haluttuun lopputulokseen, niitä ei saavuteta.
Kirjallisuus ehdottaa, että CSR:n vapaaehtoisuuteen ja heikkoihin määräyksiin liittyvää rakenteellista ongelmaa voitaisiin lieventää hallituksen järjestämän pakollisen valvonnan avulla sekä laajentamalla pakollisen vastuun kaiken kokoisille yrityksille. CSR:n systeemistä kyvyttömyyttä hallita GVC:n monimutkaisuutta voitaisiin lieventää yhteistyöllä järjestöjen kanssa ja huomioimalla, että kehitysmaat saattavat tarvita kansainvälisiä ei-sitovia määräyksiä.
Lopputulemana voidaan todeta, että CSR toimien ja toivottujen tulosten kuilu syntyy, koska vapaaehtoinen CSR ei korjaa nykyisiä ongelmia, vaan aiheuttaa sen sijaan entistä enemmän vahinkoa maailmalle. Globaalit ongelmat piilevät monimutkaisten globaalien arvoketjujen sisällä, eikä yrityksillä ole oikeita työkaluja ja kannustimia niiden korjaamiseen. Kuilun perimmäinen syy on rakenteellisissa ja systeemisissä ongelmissa, joita nykyinen CSR ei pysty korjaamaan.
Siviilien suojelu sodassa – Suomen kansallinen sääntely ja Geneven IV sopimuksen vaatimukset
Savola, Kerttu (2025)
Tämän tutkielman aiheena on siviilien suojelu aseellisessa konfliktissa suhteessa Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Tutkimuksen lähtökohtana on, että Suomen sääntelyn tulee vastata Geneven IV sopimuksen vaatimuksia, sillä Suomi on ratifioinut Geneven sopimukset ja lisäpöytäkirjat. Aihe on ajankohtainen, koska nykyaikaiset aseelliset konfliktit aiheuttavat jatkuvasti haittaa ja kärsimystä siviileille, mikä korostaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden merkitystä.
Tutkimuksen keskeinen kysymys on, miten Suomen lainsäädäntö turvaa siviilien suojelun aseel- lisessa konfliktissa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden velvoitteiden mukaisesti. Tarkoituksena on selvittää, missä määrin Suomen sääntely vastaa Geneven IV sopimuksen vaatimuksia ja toteuttaa humanitaarisen oikeuden keskeisen tavoitteen, eli siviilien suojelun. Tutkielmassa Geneven IV yleissopimuksen siviilien suojelua koskevia velvoitteita tarkastellaan jaottelun avulla, jossa velvoitteet jaetaan negatiivisiin ja positiivisiin velvoitteisiin. Tämä jaottelu selkeyttää yleis- sopimuksen rakenteen hahmottamista ja helpottaa siviilien suojelua koskevan kansallisen lainsäädännön tarkastelua. Tutkielma perustuu oikeusdogmaattiseen eli lainopilliseen metodiin. Menetelmänä on Geneven IV sopimuksen velvoitteiden vertaaminen Suomen lainsäädäntöön ja niiden arvioiminen käytännön soveltamisen näkökulmasta.
Tutkielmasta käy ilmi, että Suomi on onnistuneesti sisällyttänyt siviilien suojelua koskevat, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteet, osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lainsäädäntö pyrkii turvaamaan siviilien ihmisarvoisen elämän myös aseellisten konfliktien aikana. Käytännön soveltaminen on kuitenkin rajallista, eikä aiheesta ole syntynyt merkittävää oikeuskäytäntöä. Velvoitteiden ja lainsäädännön täsmällinen ja ajankohtainen säätely on korostunut uusien uhkien kuten kyberoperaatioiden ja hybridiuhkien lisääntyessä.
Tutkielma osoittaa, että Suomen kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden välillä on näkyvä yhteys, mutta siviilien suojelun käytännön toteutuminen jää osittain viranomaisten ja tuomioistuinten tulkinnan varaan. Aihe tarjoaa jatkotutkimukselle mahdollisuuden tarkastella erityisesti modernien uhkien vaikutusta siviilien suojeluun.
How Sustainable investors can impact firm behavior
Kylänpää, Klaus (2025-12-29)
Kestävä sijoittaminen on viime vuosikymmeninä noussut keskeiseksi ilmiöksi rahoitusmarkkinoilla. Kestävällä sijoittamisella tarkoitetaan sijoitustoimintaa, jossa perinteisten taloudellisten tavoitteiden rinnalla huomioidaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä. Ilmiön kasvua ovat vauhdittaneet muun muassa ilmastonmuutos, yhteiskunnallisten odotusten muutos, sääntelyn lisääntyminen sekä sijoittajien kiinnostus sijoitustoiminnan laajempiin vaikutuksiin. Samalla kestävään sijoittamiseen kohdistuu huomattavia odotuksia yritysten käyttäytymisen ohjaajana. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin kestävät sijoittajat voivat vaikuttaa yritysten toimintaan ja kuinka vaikuttavia nämä vaikutusmekanismit ovat olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sijoittajavaikutuksen käsitteen ympärille. Sijoittajavaikutus määritellään muutoksena yrityksen toiminnassa, joka ei olisi toteutunut ilman sijoittajien toimintaa. Analyysia ohjaa erityisesti lisäisyyden käsite, jonka avulla erotetaan sijoittajien aidosti aikaansaamat muutokset sellaisista kehityskuluista, jotka olisivat tapahtuneet muista syistä, kuten sääntelyn, teknologisen kehityksen tai kuluttajakysynnän seurauksena. Viitekehys nojaa moderniin portfolioteoriaan sekä kestävää sijoittamista käsittelevään taloustieteelliseen ja rahoitustieteelliseen kirjallisuuteen, ja sen avulla sijoittajien vaikutusmekanismeja tarkastellaan systemaattisesti.
Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoidaan keskeisiä teoreettisia ja empiirisiä tutkimuksia kestävän sijoittamisen vaikutuksista. Kirjallisuuden perusteella sijoittajien vaikutus yrityksiin jäsennetään kolmeen päämekanismiin: pääoman allokaatioon, omistajaohjaukseen ja epäsuoraan eli systeemiseen vaikutukseen. Pääoman allokaatioon ja divestointiin perustuvat strategiat voivat teoriassa vaikuttaa yritysten rahoituskustannuksiin ja kannustaa kestävämpään toimintaan, mutta empiirinen näyttö viittaa siihen, että vaikutukset jäävät usein rajallisiksi erityisesti likvideillä rahoitusmarkkinoilla. Omistajaohjaus, kuten äänestäminen ja vuoropuhelu yritysjohdon kanssa, osoittautuu tutkimuskirjallisuuden perusteella vaikuttavammaksi keinoksi muuttaa yritysten toimintaa, etenkin silloin kun sijoittajat toimivat koordinoidusti. Epäsuora systeeminen vaikutus ilmenee muun muassa raportointikäytäntöjen, markkinanormien ja institutionaalisten rakenteiden kehittymisen kautta, vaikka sen kausaalinen todentaminen on haastavaa.
Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että kestävä sijoittaminen voi vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen, mutta vaikutus ei ole automaattinen eikä perustu yksittäiseen mekanismiin. Vaikuttavuus edellyttää aktiivista omistajuutta, sijoittajien välistä yhteistyötä sekä institutionaalista ympäristöä, joka tukee kestävien käytäntöjen yleistymistä.
Navigaation suunnittelu opiskelijoille suunnatussa intranetissä käytettävyyden näkökulmasta
Säilä, Marjukka; Havinen, Laura (VAKKI communication research association, 2025-12-11)
Student intranets are information systems that educational organisations utilize to improve their communication and information availability for students. Well-designed navigation is cen-tral to a successful intranet, because one of the key functions of an intranet is information re-trieval. Navigation is also one of the most essential factors affecting the usability of intranets. This study focuses on finding the best practices for designing navigation in student intranets in terms of usability. The researchdata was collected through usability testing with eye tracking and thematic interviews with nine participants. As a result of the study, a 12-point guideline for student intranet design is proposed. As a research contribution, this study provides insight into how navigation in student intranets should be designed for better usability. Also, as intranet studies often focus on company context, this study adds more knowledge about intranet usabil-ity in the context of educational organisations.
The Impact of Political Uncertainty on Investor Behaviour
Jokipalo, Topias (2025-12-28)
This thesis investigates the link between political uncertainty and investor sentiment through the findings of prior literature and empirical analysis. To understand how investor sentiment changes due to this uncertainty, it is essential to examine how different types of events affect investors’ overall mood.
The relationship between behavioural factors and political events, and their perception in the market, is the focus of this study. Investors may experience emotions such as fear or caution in situations where they encounter unexpected information, which increases uncertainty. This rising uncertainty can not only reduce optimism in the markets but also affect the way investors process new information.
According to classical finance theories, market prices should reflect all new information. Evidence from previous studies, however, provides indications that uncertainty could at least in the short term weaken this efficiency. Observations have also shown that political events are not all the same, as some trigger stronger reactions in the markets than others. Therefore, examining different types of events provides an understanding of how markets respond to different forms of political uncertainty.Tämä tutkielma tarkastelee poliittisen epävarmuuden ja sijoittajasentimentin välistä yhteyttä aiemman tutkimuskirjallisuuden ja empiirisen analyysin pohjalta. Tavoitteena on ymmärtää, miten erilaiset poliittiset tapahtumat vaikuttavat sijoittajien mielialaan ja markkinakäyttäytymiseen.
Tutkimuksessa keskitytään erityisesti sijoittajien tunneperäisiin reaktioihin ja siihen, miten odottamattomat uutiset voivat lisätä epävarmuutta. Tämä epävarmuus voi heikentää markkinaoptimismia ja vaikuttaa siihen, miten sijoittajat käsittelevät uutta informaatiota.
Perinteisten rahoitusteorioiden mukaan markkinahintojen tulisi heijastaa kaikkea uutta tietoa. Aiemmat tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että epävarmuus voi lyhyellä aikavälillä heikentää tätä tehokkuutta. Lisäksi poliittiset tapahtumat eivät ole vaikutuksiltaan yhteneväisiä, vaan jotkut niistä aiheuttavat markkinoilla voimakkaampia reaktioita kuin toiset. Siksi on tärkeää tarkastella erityyppisiä tapahtumia, jotta voidaan ymmärtää, miten markkinat reagoivat erilaisiin poliittisen epävarmuuden muotoihin.