tulokset
Silmäile
Osuva
Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.
Kokoelmat Osuvassa
Viimeksi tallennetut
Headquarters location decision : Why do foreign financial firms locate their headquarters in Switzerland?
Talvikunnas, Oliver; Tenhunen, Eeli (2025-12-05)
Switzerland is an attractive place for locating the headquarters of foreign financial firms. However, there is no prior understanding of factors driving foreign financial firms to locate their headquarters in Switzerland. Therefore, purpose of this thesis is to investigate the key factors determining the decision of foreign financial firms to locate their headquarters in Switzerland.
The conceptual model of this thesis is developed by reviewing the prior key literature on financial firms and their functions, headquarters and their functions, key characteristics of Switzerland, and determinants of locating foreign financial firms’ headquarters in Switzer-land. Findings suggest that Switzerland’s economic competitiveness, attractive tax system, skilled labor, prime location, excellent infrastructure, institutional support, large market size, openness, and innovation capability are the key factors driving foreign financial firms to lo-cate their headquarters in Switzerland. These findings have important implications for locat-ing the headquarters of foreign financial firms in Switzerland.Sveitsi on houkutteleva paikka finanssialan yrityksien pääkonttoreille. Taustalla olevien syi-den selvittämiseksi ei ole kuitenkaan tehty riittävästi työtä ja tämän vuoksi kyseinen kandi-daatin tutkielma pohtii taustalla olevia merkittävämpiä syitä finanssialalla toimivien yrityksien pääkonttorin sijoittamisessa Sveitsiin.
Tutkimuksen käsitteellinen malli on kehitetty aiemman kirjallisuuden pohjalta käsitteleviä rahoitusalan yrityksiä ja niiden toimintoja, pääkonttoreita ja niiden toimintoja sekä Sveitsin keskeisiä ominaisuuksia ja tekijöitä, jotka vaikuttavat ulkomaisten rahoitusyritysten pääkont-torien sijoittamista Sveitsiin. Tulokset osoittavat, että Sveitsin taloudellinen kilpailukyky, hou-kutteleva verojärjestelmä, osaava työvoima, ensiluokkainen sijainti, erinomainen infrastruk-tuuri, institutionaalinen tuki, suuri markkinakoko, avoimuus ja innovaatiokyky ovat keskeises-sä asemassa kannustaen ulkomaisia rahoituslaitoksia sijoittamaan pääkonttorin Sveitsiin. Tekstissä käsiteltävillä havainnoilla on merkittäviä vaikutuksia ulkomaisten rahoitusyhtiöiden päätöksiin.
IS Reviews 2025
Järvinen, Pertti; Hälinen, Raimo (Vaasan yliopisto, 2025-12-22)
Tämä raportti on tarkoitettu tukemaan tutkimustyötä tietojärjestelmätieteen alueella. Raporttiin on poimittu alan keskeisiä artikkeleita, joita on lyhyesti referoitu. Tiivistelmän lukija saa tietää, mikä aihe kiinnostaa tutkimuksen tekijää, mitkä ovat artikkelin tulokset ja kuinka ne on saatu (mitä voidaan sanoa tulosten luotettavuudesta). Hän voi tietyn tiivistelmän perusteella päättää, tutustuuko hän syvällisesti artikkeliin vai ohittaako sen.
Järvinen on tehnyt artikkelien tiivistelmiä vuodesta 1991 alkaen osana jatko-koulutusseminaareja. Hälinen on ainakin vuodesta 2020 alkaen kommentoinut artikkeleita ja on vuodesta 2023 tuottanut tiivistelmiä. Kummankin huomautukset osoittavat, että ko. artikkelin olisi voinut tehdä toisinkin.
Artikkelien valinta on pulmallinen tehtävä. Olemme etsineet katsausartikkeleita, jotta jatko-opiskelijat pääsisivät niiden avulla tutkimuksensa alkuun. Myös entistä uudempia artikkeleita on mukana. Samoin uusia teorioita, malleja ja viitekehyksiä sisältäviä artikkeleita on valittu mukaan. Tiivistelmään on kopioitu alkuperäinen abstract (italic), jotta lukija saa käsityksen, mihin kirjoittajat ovat pyrkineet.
Koronapandemian jälkeisen inflaation taustatekijät : Analyysissä kysyntä- ja tarjontatekijöiden suhteellinen merkitys inflaation kiihtymisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2020–2023
Turtiainen, Eetu (2025-12-15)
Euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaatio kiihtyi voimakkaasti vuosina 2021-2022, mikä käynnisti laajan tieteellisen ja talouspoliittisen keskustelun inflaatiokehityksen syistä sekä rahapolitiikan ja finanssipolitiikan rooleista. Tässä kandidaatintutkielmassa on tarkasteltu, missä määrin euroalueen sekä Yhdysvaltojen inflaatiopiikkiä selittävät kysyntätekijät ja missä määrin tarjontatekijät, sekä miten nämä selityslinjat kytkeytyvät toisiinsa.
Tutkimusongelmana on selvittää, mitkä tekijät olivat keskeisimmät euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaation kiihtymisen taustalla pandemian jälkeisessä vaiheessa ja miten aiempi kirjallisuus jäsentää niiden suhteellista merkitystä. Tavoitteena on muodostaa synteesi hallitsevista tutkimuslinjoista ja arvioida, millainen kokonaiskuva niiden myötä rakentuu. Teoreettisena viitekehyksenä on hyödynnetty kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan kehikkoa, keskuspankkien harjoittamaa rahapolitiikkaa sekä inflaatiodynamiikkaa käsittelevää kirjallisuutta. Keskeisiä käsitteitä ovat kysyntä- ja tarjontashokit, taloudellinen elvytys, toimitusketjujen häiriöt sekä energia- ja hyödykemarkkinoiden hinnanmuodostus.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty ajankohtaista empiiristä ja teoreettista tutkimusta, joka käsittelee euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaatiokehitystä pandemian jälkeen. Kirjallisuutta on analysoitu siten, että tutkimukset on ryhmitelty kysyntätekijöitä korostaviin, tarjontasokkeja painottaviin sekä näitä yhdistäviin näkökulmiin. Lisäksi on tarkasteltu ajallisia jaksotuksia ja tulkintoja siitä, miten inflaatiopaineet ovat välittyneet markkinoilta ja sektoreilta toisiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaatiokehitys muodostui usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Pandemian aikana syntyneet tuotantorajoitteet ja globaalien toimitusketjujen häiriöt lisäsivät kustannuspaineita aikana, jolloin kysyntä elpyi nopeasti. Energiaan liittyvien shokkien katsottiin olleen erityisen keskeisiä euroalueen inflaatiokehityksessä ja niiden vaikutusten nähtiin levinneen laajasti muihin hintoihin. Kysyntää vahvistavien tekijöiden merkitys korostui etenkin talouden avautumisvaiheessa.
Johtopäätöksenä esitetään, että inflaatiokehitystä ei voida uskottavasti selittää yksinomaan kysynnän tai tarjonnan kautta. Inflaation kiihtyminen rakentui toisiaan vahvistaneista shokeista, joissa energia- ja tarjontatekijät olivat erityisen painavia, mutta joissa kysynnän elpyminen loi olosuhteet hintapaineiden laajemmalle leviämiselle. Tämä tukee näkemystä pandemian jälkeisestä inflaatiosta ajallisesti kerroksellisena prosessina, jossa politiikkatoimien ja reaalitalouden sopeutumisnopeuden vuorovaikutus oli keskeinen.
Sähkön huoltovarmuus julkishyödykkeenä : Markkinapuutteet ja julkisen sektorin rooli vihreän siirtymän Suomessa
Lounaja, Elsa (2025-12-15)
Vihreä siirtymä on muuttanut Suomen energiajärjestelmää ja kiihdyttänyt sähköistymistä, minkä seurauksena sähköstä on tullut keskeinen osa energiahuoltovarmuutta. Samalla energian tuotantorakenteen muutos on lisännyt vaihtelevuutta ja korostanut jouston, varakapasiteetin sekä sähköverkon kehittämisen merkitystä. Suomen sähköjärjestelmän tuotantoa ja kysyntää kuvaava aineisto viittaa siihen, että vaihtelevuus ja jouston tarve kasvavat myös tulevaisuudessa, mikä vahvistaa julkisen sektorin roolia huoltovarmuuden turvaamisessa. Lisäksi sähköjärjestelmän toiminta kytkeytyy kantaverkon luonnolliseen monopoliin sekä pitkäaikaisiin ja epävarmoihin investointeihin.
Tutkielman päätavoitteet ovat selvittää sähkön huoltovarmuuden luonne julkishyödykkeenä sekä analysoida huoltovarmuuteen liittyviä markkinapuutteita ja keinoja, joilla julkinen sektori voi täydentää markkinoita. Tutkimuskysymyksiä lähestytään julkishyödyketeorian, markkinapuutteiden ja investointien epävarmuuteen liittyvän teorian avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään Suomen energiamarkkinoita ja energiajärjestelmää koskevaa viranomaisaineistoa, energiasektorin toimijoiden raportteja sekä kansallisia ilmasto- ja energiastrategioita.
Tutkielman tulokset osoittavat, että sähkön huoltovarmuudessa ilmenee Suomessa julkishyödykkeen kaltaisia piirteitä, minkä vuoksi markkinat eivät yksin tuota huoltovarmuutta optimaaliselle tasolle. Lisäksi huoltovarmuutta uhkaavat markkinapuutteet liittyvät erityisesti jouston riittävyyteen, varakapasiteetin puutteeseen ja hintasignaalien heikkouteen sekä investointien epävarmuuteen. Julkinen sektori on vastannut näihin haasteisiin muun muassa varautumisvelvoitteilla, jouston edistämisellä, verkon kehittämisen sääntelyllä ja investointikannustimilla.
Pilaako tekoäly luotettavuuden? : Suomalaisten mediankäyttäjien rakentamat diskurssit tekoälyn luotettavuudesta
Oikarainen, Iida; Sammalo, Saana (2025-12-19)
Generatiiviseen tekoälyyn liittyvä luottamus on ajankohtainen keskustelunaihe nykyajan digitaalisessa mediaympäristössä. Luottamusta on perinteisesti tarkasteltu ihmisten välisenä ilmiönä, mutta viime vuosina tutkimus on laajentunut koskemaan myös generatiivisia tekoälyjärjestelmiä. Tämä tutkielma ei pyri arvioimaan tekoälyn objektiivista luotettavuutta, vaan tarkastelee, miten luotettavuuden käsitettä merkityksellistetään ja tuotetaan kielellisesti.
Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, millaisia diskursseja suomalaiset mediankäyttäjät rakentavat generatiivisen tekoälyn luotettavuudesta YouTuben verkkokommenteissa. Teoreettinen viitekehyksemme käsittelee luottamuksen psykologista ulottuvuutta, sen eri muotoja ja konteksteja sekä tekoälylukutaidon merkitystä. Lähestymme aihetta sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, jonka mukaan todellisuus rakentuu kielellisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi tarkastelemme YouTubea yhteisöllisenä ja vuorovaikutteisena sosiaalisen median alustana.
Tutkimusaineistomme koostuu generatiivista tekoälyä käsittelevistä YouTube-kommenteista. Aineisto analysoitiin laadullisen diskurssianalyysin menetelmin. Analyysissa tunnistettiin viisi keskeistä diskurssia: affektiivinen, teknologinen, reflektiivinen (itsereflektiota sisältävä ilmaisutapa), inhimillinen sekä eettinen ja yhteiskunnallinen diskurssi. Diskurssit limittyvät toisiinsa, ja yksittäiset kommentit voivat sisältää useita merkitysrakenteita samanaikaisesti. Tulokset osoittavat, että diskurssit generatiivisesta tekoälystä korostavat enemmän epäluottamusta kuin luottamusta.
Tutkimuksemme korostaa tekoälylukutaidon roolia ja merkitystä nykyhetken sekä tulevaisuuden mediataitona. Generatiivisen tekoälyn yleistyminen ja jatkuva kehittyminen hämärtää ihmisen ja tekoälyn tuottaman sisällön rajapintaa. Tekoälylukutaito vahvistaa käyttäjien kriittistä arviointikykyä ja tarjoaa pohjan kestävämmälle luottamukselle tekoälyjärjestelmiä kohtaan.