tulokset
Silmäile
Osuva
Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.
Kokoelmat Osuvassa
Viimeksi tallennetut
Toiminnan jatkuvuuteen liittyvien mukautettujen tilintarkastuskertomusten ja konkurssien yhteys Kandidaatintutkielma
Svensson, Roosa (2025-10-19)
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella toiminnan jatkuvuuteen liittyvien mukautettujen tilintarkastuskertomusten ja konkurssien yhteyttä. Erityisesti tutkielman tavoitteena on selvittää, vaikuttavatko toiminnan jatkuvuuden epävarmuuden takia annetut mukautetut lausunnot konkurssin todennäköisyyteen. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten hyvin ja luotettavasti toiminnan jatkuvuuteen liittyvät mukautukset tilintarkastuskertomuksissa ennakoivat yritysten riskejä ja mahdollista konkurssia sekä mitä tämä merkitsee yrityksille itselleen, niiden sidosryhmille ja tilintarkastusalan ammattilaisille sekä laajemmin yhteiskunnalle. Tutkielma pyrkii myös selvittämään, vaikuttavatko jotkin ulkoiset tekijät tilintarkastajan todennäköisyyteen antaa mukautettu lausunto sekä ovatko jotkin jatkuvuuteen liittyvät seikat todennäköisemmin mukautuksen taustalla. Analysoimalla going concern -mukautuksen sisältävien tilintarkastuskertomusten ja konkurssien välistä yhteyttä voidaan mahdollisesti ymmärtää paremmin, miten taloudelliset varoitusmerkit ennustavat konkurssiriskiä ja kuinka merkittävässä roolissa nämä tilintarkastuskertomukset ovat konkurssien ennakoinnissa.
Tutkielmassa kartoitetaan yleisesti mukautettujen tilintarkastuskertomusten ja konkurssien aihealueita keskittyen etenkin jatkuvuushaastenäkökulmaan sekä tarkastellaan aikaisemman tutkimuksen valossa näiden yhteyttä. Tutkielmassa analysoidaan aikaisempaa tutkimusta sekä yleisesti konkursseihin ja mukautettuihin tilintarkastuskertomusiin liittyen että etenkin siihen, minkälainen yhteys niillä on havaittu olevan. Tutkielmassa tarkastellaan laajasti sekä suomalaisia että kansainvälisiä tutkimuksia ja niiden tuloksia, minkä avulla pyritään vastaamaan tutkielman tavoitteisiin ja hypoteeseihin, arvioimaan aikaisemman tutkimuksen vahvuuksia sekä mahdollisia tutkimusaukkoja, joihin uusi tutkimus voisi mahdollisesti keskittyä.
Aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat, että tilintarkastuskertomukset ja tilintarkastajien lausunnot tarjoavat tärkeää informaatiota konkurssiennustamiseen ja parantavat ennusteiden tarkkuutta. Tutkimuksesta käy ilmi, että toiminnan jatkuvuuteen liittyvien epäilyjen vuoksi annetuilla mukautetuilla tilintarkastuskertomuksilla ja konkursseilla on selkeä positiivinen yhteys eli toiminnan jatkuvuuteen liittyvän mukautetun lausunnon saaneilla yrityksillä on kohonnut riski päätyä konkurssiin.
Magnificent 7: unsustainable growth and systemic risk Artikkeli
Grobys, Klaus (Aarhus University, 2025)
Faster-than-exponential growth is unsustainable, culminating in what physicists term a “finite-time singularity,” marked by abrupt regime changes. This study shifts focus from traditional systemic risks to hypothesize that the massive market capitalization of the “Magnificent 7” companies poses a systemic risk under two conditions: (a) their stocks exhibit super-exponential growth, and (b) finite-time singularities occur simultaneously. Applying the log-periodic power law (LPPLS) model to daily log-price data from May 13, 2016, to January 17, 2025, this research identifies strong evidence of bubble formations in four of the seven stocks. The LPPLS model forecasts regime changes between February and June 2025. Given the unparalleled market capitalization of these companies, their concurrent collapse could destabilize the broader financial ecosystem. We note, however, that policy interventions, particularly those effective during the Trump administration, can influence or disrupt the endogenous stock price dynamics uncovered in this analysis. In this study, such policy interventions are regarded as exogenous shocks and are not formally modeled within the LPPLS framework.
Geopolitical shocks and carbon pricing: Do clean energy assets act as a hedge? Artikkeli
Dutta, Anupam; Mukharjee, Sourav; Uddin, Gazi Salah (Elsevier, 2025)
While the interaction between geopolitical events and emission trading system (ETS) is somewhat complex, very little is known about how geopolitical shocks impact global carbon prices. In this study, we extend this scant literature by exploring the linkage between geopolitical risk (GPR) and the Chinese carbon markets. Given that geopolitical shocks may influence the Chinese ETS in several ways, such linkage merits an empirical investigation. Methodologically, we combine the Markov regime switching (MRS) model with the vector autoregressive (VAR) process and apply it to the Shenzhen and Hubei carbon markets. The results suggest that while the standard VAR model fails to capture any connection between geopolitical shocks and carbon returns, employing the MRS-VAR process reveals that GPR in fact exerts significant effects on the Chinese carbon markets implying that such effects appear to be regime-dependent. More specifically, the impact of geopolitical shocks is negative in the high volatility regime, but statistically insignificant in the low volatility regime. Further investigations show that higher geopolitical risk leads to higher hedging costs and that clean energy equities could be a suitable hedge for the Chinese carbon markets amid the periods of high geopolitical uncertainties. These outcomes have key implications which would be crucial for reaching the net-zero goals.
Onko toimitusjohtajan palkitsemisella yhteys yrityksen kannattavuuteen ja omistajarakenteeseen? Kandidaatintutkielma
Heikkilä, Aino (2025-10-13)
Toimitusjohtajien palkitseminen kiinnostaa ihmisiä yleisesti, sillä toimitusjohtajilla on usein huomattavan suuri palkkapaketti, johon voi kuulua kiinteän palkan, bonusten, osakejärjestelyjen sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimien lisäksi monenlaisia etuuksia. Koska toimitusjohtajien palkat ovat usein suuria verrattuna tavallisen työntekijän palkkaan, aihe kiinnostaa myös sekä mediaa että tutkijoita.
Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa tutkitaan toimitusjohtajan palkitsemisen yhteyttä yrityksen kannattavuuteen ja yrityksen omistajarakenteeseen. Tutkielmassa todetaan, että aiemmat tutkimushavainnot osoittavat osin ristiriitaisia tuloksia toimitusjohtajan palkitsemisen yhteydestä yrityksen kannattavuuteen ja yrityksen omistajarakenteeseen. Tämän vuoksi aihetta on syytä tutkia lisää.
Vaikka suurin osa tutkimushavainnoista löytää yhteyden toimitusjohtajan palkitsemisen ja yrityksen kannattavuuden välillä, osa tutkimushavainnoista löytää vastakkaisia, negatiivisia ja risti-riitaisiakin yhteyksiä näiden tekijöiden välillä eri kannattavuusmuuttujilla mitattuna. Samanlaisia tutkimushavaintoja löydetään myös toimitusjohtajan eri palkitsemisen osien ja yrityksen omistajarakenteen välillä. Lisäksi tutkielmassa huomioidaan, että toimitusjohtajan palkitsemisen suhteesta omistajarakenteeseen löytyy vähemmän aiempia tutkimushavaintoja kuin toimitus-johtajan palkitsemisen ja yrityksen kannattavuuden suhteesta, joten aihetta on syytä tutkia lisää erityisesti omistajarakenteen näkökulmasta.
Vaikka toimitusjohtajan palkitsemiseen liittyviä tutkimuksia on verrattain paljon, ne eivät ole kaikki vertailukelpoisia keskenään, sillä tutkimuksissa käytettävät mittarit saattavat olla keskenään hyvin erilaisia. Lisäksi eri tutkimuksissa käytetään toimitusjohtajan palkitsemisen mittarina erilaisia toimitusjohtajan palkitsemisen osia: osassa tutkimuksissa tutkitaan toimitusjohtajan kiinteän palkan vaikutusta kannattavuuteen tai omistajarakenteeseen, osassa taas esimerkiksi kiinteän palkan ja bonusten vaikutusta kannattavuuteen tai omistajarakenteeseen. Vaihtoehtoja on lukuisia.
Tämä tutkielma on aiheeseen liittyvän tulevan pro gradu -tutkielman teoriaosa, ja tässä tutkielmassa saatuihin hypoteeseihin vastataan tulevan pro gradu -tutkielman empiirisessä osiossa. Jatkotutkimuskohteina voitaisiin tutkia toimitusjohtajien palkitsemisen yhteyttä yrityksen kannattavuuteen ja omistajarakenteeseen keskittyen erityisesti suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Vaikka aihetta on tutkittu maailmalla paljonkin eri maissa, suomalaiseen otokseen keskittyvä tutkimus aiheen piirissä on tällä hetkellä vähäisempää. Tämän vuoksi aiheen tutkimista olisi syytä laajentaa koskemaan suomalaisia pörssiyhtiöitä.
Kenen ääni kuuluu : haavoittuvassa asemassa olevat ja asiakasrajapinnassa työskentelevät ammattilaiset julkisten palvelujen digitaalisessa yhteiskehittämisessä Artikkeliväitöskirja
Kirjavainen, Hanna (Vaasan yliopisto, 2025-11-04)
Julkisella sektorilla on kasvavaa kiinnostusta kehittää palveluja yhdessä kansalaisten kanssa. Haavoittuvassa asemassa olevien osallistuminen on kuitenkin vähäistä, sillä tarjotut mahdollisuudet koetaan usein vieraiksi. Digitalisaatio tarjoaa uusia keinoja heidän ääntensä esiin tuomiseen ja palvelujen muokkaamiseen tarpeita vastaaviksi, mutta samalla se voi lisätä eriarvoisuutta, koska kaikilla ei ole yhdenvertaisia valmiuksia teknologian hyödyntämiseen.
Tutkimukseni tarkastelee digitalisaation mahdollisuuksia ja rajoja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten osallisuuden tukemisessa julkisten palvelujen yhteiskehittämisessä. Analysoin tutkimuksessani myös asiakasrajapinnassa työskentelevien ammattilaisten roolia arvon yhteisluonnin mahdollistajina digitalisoituneessa palveluympäristössä. Tutkimus sijoittuu työvoimapalvelujen kontekstiin ja sen kohderyhminä ovat työttömät maahanmuuttajat sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret. Havainnollistan digitaalisen yhteiskehittämisen ja haavoittuvien ryhmien välistä problematiikkaa empiirisesti neljässä osajulkaisussa.
Väitöstutkimus osoittaa, että digitalisaatio voi avata uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, mutta niiden toimivuus riippuu osallistujien tilanteista ja valmiuksista. Siksi menetelmien soveltuvuus on arvioitava huolellisesti. Tutkimus tarkastelee digitaalista yhteiskehittämistä myös organisaation ja yhteiskunnan tasoilla, koska ne vaikuttavat ratkaisevasti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallistumiseen. Asiakasrajapinnassa työskentelevät ammattilaiset toimivat sillanrakentajina asiakkaiden ja järjestelmän välillä ja heidän roolinsa on keskeinen erityisesti silloin, kun osallistujien digitaidot ja ymmärrys palvelujärjestelmästä vaihtelevat.
Se, painotetaanko digitalisaatiokehityksessä säästöjä ja tehokkuutta vai asiakaslähtöisyyttä, määrittää pitkälti, syntyykö digitaalisten menetelmien hyödyntämisestä arvoa vai ei. Onnistunut digitaalinen yhteiskehittäminen edellyttää yksilölähtöisiä osallistumismenetelmiä, ammattilaisten digivalmiuksien vahvistamista sekä rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat aidosti inklusiivisen palvelujen kehittämisen.