Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Navigating Geopolitical Risk : Entry Mode Strategies of Resource-Limited Internationalising SMEs
    Karttunen, Ella (2026-05-11)
    Kandidaatintutkielma
    Pienet ja keskisuuret yritykset (Pk-yritykset) ovat modernien talouksien kulmakivi, sillä ne ovat talouskasvun sekä vakauden keskeisiä ajureita, vastaten merkittävästä osasta innovaatioita ja työllisyyttä. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi sekä kasvun turvaamiseksi kansainvälistyminen on mo- nille Pk-yrityksille välttämättömyys, sillä se mahdollistaa pääsyn uusille markkinoille ja resurs- seille. Toisin kuin suuryrityksillä, Pk-yrityksillä on usein rajoitteita, kuten rajallinen pääoma sekä rajalliset mahdollisuudet hajauttaa riskejä useille markkina-alueille. Nämä resurssirajoitteet al- tistavat yritykset globaalien markkinoiden häiriöille, kuten kasvaville geopoliittisille riskeille. Viime aikoina kansainväliset jännitteet ja konfliktit ovat muuttaneet kansainvälistyvien Pk-yri- tysten markkinaympäristöä merkittävästi. Täten on korostettava ymmärrystä siitä, miten rajalli- silla resursseilla yritykset voivat selviytyä näistä epävarmuustekijöistä. Tämän tutkimuksen teo- reettinen viitekehys perustuu resurssipohjaiseen näkemykseen (RBV), jonka avulla tarkastellaan Pk-yritysten navigointia geopoliittisessa epävarmuudessa ja kuinka tämä heijastuu kansainvälis- tymisprosessin entry-muotostrategioihin. Tutkimus pyrkii täyttämään aukkoa aiemmassa tutkimuksessa, joka on painottunut epätasapai- noisesti joko suuryrityksiin tai tarkastellut kansainvälistymistä yleisemällä tasolla. Tutkimus ana- lysoi erityisesti riskienhallinnan ja strategisen joustavuuden välistä suhdetta päätöksenteossa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että geopoliittiset riskit ohjaavat Pk-yrityksiä kohti mata- lan sitoutumisasteen entry-muotostrategioita. Pk-yritysten resilienssi epävarmassa ympäris- tössä perustuu operatiivisen ketteryyden sekä verkostojen hyödyntämiseen. Löydökset osoitta- vat, miksi Pk-yritykset suosivat joustavia rakenteita suorien investointien sijasta kohdatessaan geopoliittisesti riskialttiita markkinoita. Löydökset korostavat myös sitä, että pienten ja keski- suurten yritysten selviytyminen epävarmassa ympäristössä ei perustu fyysisiin resursseihin, vaan aineettomaan pääomaan, kuten strategisiin verkostoihin ja johdon kokemukseen, jotka toimivat kriittisinä tiedonvälittäjinä. Tämän tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää sekä Pk-yri- tysten johto sekä viennin asiantuntijat suunnitellessaan kansainvälistymisstrategioita, jotka ot- tavat huomioon geopoliittiset riskit.Small and medium-sized enterprises (SMEs) are the cornerstone of modern economies, as they are key drivers of economic growth and stability, accounting for a significant share of innovation and employment. In order to maintain competitiveness and secure growth, internationalisation is essential for many SMEs, as it enables them to access new markets and resources. Unlike multinational corporations, SMEs often face constraints such as limited capital and limited opportunities to spread risks across multiple markets. These resource constraints expose them to global market disruptions, such as growing geopolitical risks. Recently, international tensions and conflicts have significantly changed the market environment for internationalising SMEs. Therefore, it is important to understand how companies with limited resources can cope with these uncertainties. The theoretical framework of this study is based on the resource-based view (RBV), which examines the navigation of SMEs in geopolitical uncertainty and how this is reflected in the entry strategies of the internationalisation process. The study aims to fill a gap in previous research, which has either focused disproportionately on large companies or examined internationalisation more generally. The study specifically analyzes the relationship between risk management and strategic flexibility in decision-making.The results of the study suggest that geopolitical risks drive SMEs towards low-commitment entry strategies. The resilience of SMEs in an uncertain environment is based on operational agility and the utilization of networks. The findings show why SMEs prefer flexible structures over direct investments when facing geopolitically risky markets. The findings also highlight that the survival of SMEs in an uncertain environment is not based on physical resources, but on intangible capital, such as strategic networks and management experience, which act as critical information brokers. The results of this study can be used by both SME management and export experts when designing internationalization strategies that take geopolitical risks into account.
  • Tiedostamattomat vinoumat henkilöstövalinnassa : syntymekanismit, ilmeneminen ja vähentämiskeinot
    Etelämäki, Martina (2026-05-07)
    Kandidaatintutkielma
    Henkilöstövalinta on yksi tärkeimmistä yrityksen kilpailutekijoistä ja sen vaikutukset ulottuvat työntekijöiden tuottavuuteen, oppimiskykyyn ja yrityksen taloudelliseen tulokseen. Rekrytointi on suuri kuluerä yrityksille, joten sen onnistuminen on tärkeää. Henkilöstövalinta on kuitenkin altis tiedostamattomille vinoumille, joka voi johtaa rekrytoinnissa epäoptimaalisiin lopputulok- siin. Tutkielma perustuu kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. Miten tiedostamattomat vinoumat syntyvät päätöksenteossa? 2. Miksi tiedostamattomat vinoumat ilmenevät henkilöstövalinnassa? 3. Millä keinoilla tiedostamattomien vinoumien vaikutusta henkilöstövalinnassa voidaan vähentää? Tiedostamattomilla vinoumilla tarkoitetaan ennakkokäsitysten ja preferenssien yhdistämistä yk- silöön ilman tietoista tietoisuutta. Ne ovat automaattisia, universaaleja sekä syvälle juurtuneita ennakkokäsityksiä, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja käyttäytymiseen. Henkilöstövalinnalla tarkoitetaan prosessia, jossa pyritään täyttämään työpaikka sopivimmalla työntekijällä. Henkilöstövalinnan tavoite on ennustaa parhaiten työssä suoriutumista huomioi- den monimuotoisuus ja hakijoiden kokemus. Kandidaatintutkielman perusteella tiedostamattomilla vinoumilla on merkittävä vaikutus henki- löstövalintaan ja ne voivat heikentää henkilöstövalinnan objektiivisuutta ja tätä kautta vaikuttaa organisaatioiden monimuotoisuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia keinoja, joilla voidaan vähentää tiedostamattomien vinoumien vaikutusta henkilöstövalinnassa. Tiedostamattomien vinoumien täydellinen poistaminen on kuitenkin haastavaa, koska ne ovat osa inhimillisiä pää- töksenteko- ja ajatteluprosesseja
  • Miten Ilmari Nurmisesta tehtiin uuden ajan pormestari? : Representaatiot Ilmari Nurmisen Instagram-julkaisuissa
    Leisti, Riia (2026-04-29)
    Kandidaatintutkielma
    Politiikka ja siihen liittyvä viestintä henkilöityy ja poliittisia kampanjoita käydään yhä enenevissä määrin sosiaalisen median alustoilla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan poliitikko Ilmari Nurmisen Instagram-julkaisujen representaatioita hyödyntäen multimodaalisen viestinnän teorioita. Tutkimusyksikkönä on Instagram-julkaisu, sisältäen kuvan, kuvatekstin ja tykkäysmäärät. Lähestyn yksittäisiä julkaisuja Roland Barthesin käsitteiden denotaatio, konnotaation ja myytin kautta. Tavoitteena on selvittää millaisia representaatioita poliitikko Nurminen Instagram-julkaisuissa rakentaa. Tutkielmassa representaatiot ovat asian, ilmiön tai käsitteen ilmentymistä tai esittämistä, rakentamista julkaisuissa, niiden kuvissa ja teksteissä Instagramissa. Representaatioita analysoidessa ollaan viestinnän ytimessä. Yksilöön vaikutetaan ilman että hän itse tiedostaa sitä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Millaisia merkityksiä Ilmari Nurminen rakentaa uuden ajan pormestarista? Millaisia multimodaalisia representaatioita julkaisuissa tuotetaan ja hyödynnetään henkilöbrändin ja julkisen identiteetin ja imagon rakentamisessa? Tutkielman aineistona ovat pormestari Ilmari Nurmisen Instagram-tilin: (@nurminenilmari) viisi julkaisua kahdeksan kuukauden 1.3.–30.10.2025 ajanjaksolta. Ne sijoittuvat hänen poliittiseen murroskohtaansa, erityisesti läpimurtoon, kun hänet valittiin Tampereen kaupungin pormestariksi. Käymässään kampanjassa Nurminen esitteli itsensä uuden ajan pormestarina. Instagram-julkaisujen tarkempi analyysi paljastaa, että niistä muodostuu johdonmukainen poliittinen kasvutarina, SDP:n kansanedustajasta Tampereen kaupungin pormestariksi. Poliitikko Ilmari Nurmisen henkilöbrändi, poliittinen julkinen identiteetti rakentuu yksityiskohtaiseen, johdonmukaiseen ja strategisesti rakennettuun julkiseen esitykseen, representaatioon. Analyysin julkaisuista muodostuu johdonmukainen narratiivi. Ilmari Nurmisen Instagram-julkaisujen sisällöt, kuvat ja niiden yksityiskohdat ja sisältöjen poissulkemiset ovat tarkkaan harkittu esitys ja ne muodostavat johdonmukaisen narratiivin. Ilmari Nurmisesta tehtiin uuden ajan pormestari tarkkaan harkittujen yksityiskohtien ja representaatioiden avulla. Jokaisen julkaisun keskeisin viesti ja representaatio on yksi hänen julkinen roolinsa, rakennettu esitys, jota Nurminen poliittisena toimijana tietoisesti rakentaa. Analysoimani julkaisujen tulkintani Ilmari Nurmisen ydinrooleista, esityksistä, representaatioista ovat: liittolainen, tulevaisuus, voittaja, puolustaja ja uuden ajan pormestari.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Teollisuusyritysten varautuminen AI-kuplaan
    Toivonen, Ahti (2026-05-13)
    Kandidaatintutkielma
    Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten AI-kupla vaikuttaa teollisuusyritysten investointeihin ja miten yritykset voivat siihen varautua. Generatiivisen tekoälyn nopea kehitys ja läpimurto ovat nostaneet tekoälyekosysteemiin kohdistuvia odotuksia, investointeja ja markkinahuomiota, minkä seurauksena keskustelut mahdollisesta AI-kuplasta ovat nousseet esiin. Ilmiön vaikutukset eivät rajaudu vain teknologiayrityksiin, vaan ulottuvat myös teollisuusyritysten investointiympäristöön ja investointipäätöksiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten AI-kupla on verrattavissa aikaisempiin pörssikupliin, miten se muokkaa teollisuusyritysten investointien kohdentamista ja riskiprofiilia sekä millaisia strategisia varautumistapoja yrityksillä on. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin pääasiassa vertaisarvioituja akateemisia artikkeleita, valikoituja instituutionaalisia julkaisuja sekä ajankohtaisia uutisartikkeleita AI-kuplan vaikutusten tarkastelussa. Kirjallisuuden perusteella AI-kuplalla on samankaltaisia piirteitä kuin aikaisemmissa teknologia- ja pörssikuplissa, sillä siihen liittyy voimakas kasvuodotusten, pääoman ja markkinahuomion kasautuminen. Toisaalta ilmiöön liittyy myös erityispiirteitä, jotka liittyvät generatiiviseen tekoälyyn, datakeskusten kapasiteettiin sekä digitaalisen infrastruktuurin merkitykseen. Tulokset osoittavat, miten AI-kupla kasvattaa tekoälyinvestointeihin kohdistuvaa painetta, digitaalisten perustojen kehitystä sekä energia- ja verkkoinfrastruktuuriin liittyviä ratkaisuja. Samalla se kasvattaa riskiä siitä, että investointeja tehdään ennen kuin niiden liiketoiminnallinen kannattavuus on arvioitu riittävän perusteellisesti. Tutkielman perusteella todetaan, että AI-kuplaan valmistautuminen edellyttää teollisuusyrityksiltä investointien huolellista priorisointia, selkeää ohjaus- ja vastuurakennetta, aktiivista osallistumista skenaariotyöhön ja riskienhallintaan sekä osaamisen ja muutosjohtamisen kehittämistä. Näin ollen AI-kupla ilmenee ennen kaikkea strategisena haasteena teollisuusyrityksille, missä teknologisia ja taloudellisia mahdollisuuksia tulee verrata otettavaan riskiin, kustannuksiin sekä yrityksen valmiuteen.
  • Puolimatkassa rikkaaksi nartuksi? : Diskurssianalyysi vahvan naiseuden rakentumisesta voimaannuttavissa sosiaalisen median videoissa
    Ylimäki, Vilma (2026-04-27)
    Kandidaatintutkielma
    Sosiaalinen media on keskeinen osa nykypäivän mediakulttuuria, jossa erityisesti lyhytvideomuodossa julkaistut sisällöt leviävät nopeasti ja saattavat saavuttaa laajaa näkyvyyttä. Sosiaalisessa mediassa tuotetaan ja jaetaan jatkuvasti erilaisia käsityksiä naiseudesta, identiteetistä ja voimaantumisesta. Nämä sisällöt eivät ainoastaan heijasta yksilöllisiä kokemuksia, vaan ne osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnallisten ja feminististen merkitysten sekä ideologioiden tuottamiseen ja muokkaamiseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, millaisilla diskursiivisilla valinnoilla ”vahvan naisen” kuvaa rakennetaan Instagramin lyhytvideoissa ja millaisiin subjektipositioihin nämä esitykset asettavat katsojan. Tutkimuksen viitekehys kietoutuu postfeminismin, uusliberaalin feminismin ja populaarifeminismin käsitteiden ja teemojen ympärille. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta Instagramissa julkaistusta lyhytvideoista, joissa korostuvat naisen voimaantumiseen liittyvät teemat. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, jonka avulla aineistosta tunnistetaan kolme keskeistä diskurssia: vapaan ja itsenäisen naisen diskurssi, itsevarmuuden ja menestymisen diskurssi sekä patriarkaalisten valtasuhteiden haastamisen diskurssi. Näiden diskurssien kautta rakentuu kuva ihanteellisesta naisesta, joka on itsevarma, itsenäinen ja itseään kehittävä. Tulokset osoittavat, että voimaantuminen esitetään pääosin yksilön sisäisenä ominaisuutena tai valintana, mikä heijastaa postfeminististä ja uusliberaalista ajattelua. Vaikka osa aineistosta pyrkii haastamaan patriarkaalisia rakenteita, vastuu siirretään yksilölle, jolloin rakenteelliset kysymykset jäävät taka-alalle. Voimaannuttava sisältö toimii siis paradoksaalisesti mahdollistavana, mutta myös rajoittavana ilmiönä.Social media is a central part of contemporary media culture, in which content published particularly in short-video format spreads rapidly and may achieve wide visibility. Social media continuously produces and circulates various ideas about womanhood, identity, and empowerment. These contents do not merely reflect individual experiences; they also actively participate in producing and shaping social and feminist meanings as well as ideologies. The aim of this bachelor’s thesis is to examine what kinds of discursive choices are used to construct the image of the “strong woman” in Instagram short videos and into what kinds of subject positions these representations place the viewer. The theoretical framework is built around the concepts and themes of postfeminism, neoliberal feminism, and popular feminism. The research material consists of six short videos published on Instagram that emphasize themes related to women’s empowerment. The study applies discourse analysis as its research method, through which three central discourses are identified in the material: the discourse of the free and independent woman, the discourse of confidence and success, and the discourse of challenging patriarchal power relations. Through these discourses, an image is constructed of the ideal woman as confident, independent, and self-improving. The results show that empowerment is presented mainly as an individual inner quality or personal choice, reflecting postfeminist and neoliberal thinking. Although some of the material seeks to challenge patriarchal structures, responsibility is shifted onto the individual, causing structural issues to remain in the background. Empowering content therefore functions paradoxically as both an enabling and a limiting phenomenon.