Leikkiä ja pelailua Turussa – Kaupunkitilan tarjoamat leikin mahdollisuudet

Tässä luvussa kohdistamme huomiomme pelaamisen, leikin ja kaupunkitilan nykysuhteeseen. Tarkastelemme, millaista pelaamista ja leikkimistä voi esiintyä kaupunkiympäristössä. Ketkä peleihin ja leikkeihin osallistuvat ja miten kulttuurintutkija voi tutkia osallistumista – välillä leikillisinkin keinoin? Määrittelemme leikin ja pelaamisen yhtäältä monitulkintaiseksi, uni- versaaliksi ja toisaalta erityiseksi toiminnaksi, joka voi olla julkista tai yksityistä. Leikkiin ja pelaamiseen liittyy vapaaehtoisuutta ja vapautta, mielikuvituksellisuutta, spontaaniutta sekä viihteellisyyttä, mutta toisaalta leikki ja pelaaminen voidaan sitoa sääntöihin tai rajata tarkasti jollekin alueelle. Kuka tahansa voi pelata tai leikkiä. Leikin ja pelin välineet ja ympäristöt ovat vaihtuvia ja monimuotoisia, ja ne kattavat niin fyysiset kuin digitaaliset ulottuvuudet. Leikkiin ja pelaamiseen voi liittyä riskejä ja haittoja, ja leikki nähdäänkin usein paitsi rakentavana myös tuhoavana ja sekasortoisena toimintana. Leikin ja pelaamisen erona voidaan pitää sääntöjä. Pelin voi ymmärtää pelaajan ja pelin vuorovaikutuksena, jota säännöt määrittelevät tarkasti. Leikissäkin voi olla säännöt, mutta niitä voi tulkita vapaammin. (Sutton-Smith 1997; Caillois 2001, 3–36; Juul 2003; Salen ja Zimmerman 2004, 49–51, 96–98; Henricks 2009; Heljakka 2013; 2024; Sicart 2014, 1–18; Huizinga 2016, 1–45; Mortensen ja Jørgensen 2020; Mäyrä 2022.) Urbaani leikki herää henkiin pelaajien tai leikkijöiden myötä ja käyttää hyödykseen katuja, rakennuksia, muistoja, siltoja ja seiniä. Uudet leikilliset tilat syntyvät jatkuvasti uudelleen tämän toiminnan myötä, sillä leikki hyödyntää kaupungin tarjoumia eli kaupungin toiminta- ja käyttäytymismahdollisuuksia. Kaupunkitila muovautuu leikkikentäksi, joka muuttuu kontekstin, ajan ja toiminnan mukaan. (Lammes ja Leorke 2020; Stevens 2007.) Tämä luku johtopäätöksineen perustuu Pelikaupunki Turku -tutkimushankkeeseen (Turun kaupunkitutkimusohjelma 2022–2024) ja Turun kaupunkiympäristössä koottuun moninaiseen aineistoon. Luku etenee aiheen esittelystä ja pelaamiseen ja leikkiin liittyvästä tutkimuskatsauksesta tutkimuksen aineistojen ja menetelmien esittelyyn. Kerromme, miten pelaamista ja leikkimistä on hankkeessa tutkittu. Sen jälkeen analysoimme, mitä aineisto kertoo pelaamisesta ja leikkimisestä kaupunkiympäristössä. Lopuksi pohdimme, millaisia tekoja tarvitaan leikin ja pelaamisen tukemiseen kaupunkitiloissa.