Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Tietosuojan ja julkisuusperiaatteen välinen jännite digitaalisessa asiakirjajulkisuudessa : Erityisesti viranomaisen ratkaisuperusteet ja velvollisuudet ristiriitatilanteissa
    Kuusisto, Emilia (2026-05-11)
    Kandidaatintutkielma
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää julkisuusperiaatteen ja tietosuojan oikeudelliset lähtökohdat sekä niiden merkitys perustuslain (731/1999) mukaisten perusoikeuksien 10 §:n oikeus yksityisyyteen ja 12 §:n oikeus julkisuuteen perusoikeuksien turvaamisessa. Tavoitteena on selvittää, millaisissa tilanteissa näiden perusoikeudellisten normien välille käytännössä saattaa syntyä jännite, erityisesti viranomaisen sähköisen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä ja asiakirjapyyntötilanteissa asiakirjajulkisuuden kontekstissa. Tavoitteena on arvioida, millaisia ratkaisuperusteita viranomaisen tulee voimassa olevan oikeuden perusteella käyttää silloin, kun julkisuuslain mukainen julkisuusperiaate (621/1999) ja tietosuojasääntely, yleinen tietosuoja-asetus (2016/679) ohjaavat toimintaa erilaisiin suuntiin. Julkisen hallinnon digitalisaatio ja digitaalisten palveluiden lisääntyminen on muuttanut viranomaistoimintaa monilla tavoilla. Viranomaisasiakirjoja syntyy sähköisissä järjestelmissä, tietoa tallennetaan ja käsitellään laajasti, asiakirjojen hakeminen ja luovuttaminen on aiempaa helpompaa. Tämä voi aiheuttaa jännitteen julkisuusperiaatteen ja tietosuojan välille, joka ilmenee tasapainoiluna avoimen tiedonsaannin ja yksityisyyden välillä. Tämä jännite liittyykin perusoikeuksien väliseen tasapainotteluun, yksilöllä on oikeus yksityisyyteen PL 10 §, mutta kansalaisilla on myös oikeus tietää, miten viranomaiset toimivat PL 12 §. Tutkielma on luonteeltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, jonka mukaisesti tutkielman tarkastelun kohteena on voimassa oleva oikeus, sen tulkinta ja systematisointi. Tutkimuksen kannalta keskeisimmäksi havainnoksi varmistui se, että tietosuojasääntely ja asiakirjajulkisuutta koskeva sääntely eivät lähtökohtaisesti ole ristiriidassa, vaan ne täydentävät toisiaan ratkaisun löytämiseksi. Julkisuuslaki voi lähtökohtaisesti toimia henkilötietojen luovutuksen oikeudellisena perustana, mutta tietosuojasääntely määrittelee sen, millä perusteilla ja millä tavoin mahdollinen luovutus voidaan toteuttaa. Sääntelyiden soveltamisalat yhdistyvät silloin, kun on kysymys julkisen asiakirjan luovutuksesta, joka sisältää suojattavia henkilötietoja. Ristiriitatilanteessa viranomainen ei voi käyttää arvioinnissaan ainoastaan toista julkisuuslainsäädäntöä tai tietosuojasääntelyä, vaan sen täytyy tarkastelussaan soveltaa molempia yhdessä. Sääntelyiden vastakkainasettelu ei ratkaise jännitettä, koska viranomaistoiminnan ensisijainen periaate on kuitenkin julkisuus ja se tulee sovittaa yhteen henkilötietojen suojan kanssa.
  • Development of equity risk premium in 2021-2022 : Ex-post analysis on U.S. stock markets
    Vikstedt, Antti (2026-05-30)
    Kandidaatintutkielma
    This study examines whether changes in the equity risk premium (ERP) in 2021 and 2022 were consistent with the previous financial literature and efficient market hypothesis. Study focuses on the role of inflation and inflation uncertainty shaping key ERP determinants such as risk-aversion, interest rate, monetary policy and liquidity. The findings indicate ERP movements are not fully in line with the efficient market hypothesis, as markets did not efficiently process all available fundamental information. While ERP movements largely follow relationships suggested in prior literature, but liquidity and fund flows show contradictory results. It is shown that unexpected inflation and inaccurate forecasts have led to significant adjustments in monetary policy and increased uncertainty. These developments have resulted in higher required returns and notable shifts in asset pricing and valuation.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ovatko osakeriskipreemion (ERP) muutokset vuosina 2021 ja 2022 olleet linjassa aikaisemman kirjallisuuden ja tehokkaiden markkinoiden olettamuksen kanssa. Tutkimus keskittyy erityisesti inflaation ja siihen liittyvän epävarmuuden rooliin keskeisten ERP:tä selittävien tekijöiden kehityksessä. Näitä tekijöitä ovat mm. riskinottohalukkuus, korkotaso, rahapolitiikka ja likviditeetti. Tulokset osoittavat, että ERP:n muutokset eivät olleet linjassa tehokkaiden markkinoiden olettamuksen kanssa, sillä markkinat eivät kyenneet käsittelemään olemassa olevaa tietoa oikein. Vaikka ERP:n kehitys noudattaa pääosin aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä relaatioita, likviditeetin ja rahavirtojen liikkeiden osalta saatiin ristiriitaisia tuloksia. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että odottamaton inflaatio ja virheelliset ennusteet johtivat merkittäviin rahapolitiikan muutoksiin. Nämä tekijät ovat kasvattaneet ja aiheuttaneet merkittäviä muutoksia osakkeiden hinnoittelussa ja arvostamisessa.
  • A Behavioral Assessment of Stock Market Efficiency
    Hein, Markos; Remes, Antti (2026-05-19)
    Kandidaatintutkielma
    Tämä opinnäytetyö arvioi tehokkaiden markkinoiden hypoteesia behavioraalisen rahoitusrahoituksen kanssa digitaalisessa toimintaympäristössämme. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka teknologinen kehitys on parantanut suuryritysten markkinatehokkuutta, psykologiset vinoumat ja digitaalinen kohina, kuten viraali sentimentti, aiheuttavat jatkuvasti lyhytaikaisia hinnoitteluvirheitä.
  • Transition From Online Platforms to Mobile Apps : How Has Retail Investor Behavior Changed - The Role of Overconfidence and Attention Bias
    Suutala, Hermanni (2026-05-18)
    Kandidaatintutkielma
    This thesis examines how the evolution of digital investing, from early online platforms to modern mobile investment applications – has transformed retail investor behavior. Earlier online trading platforms increased market access and reduced transaction costs; more recent research provides evidence that mobile trading applications have added features like real-time feedback, push notifications and gamified interfaces. The Efficient Market Hypothesis provides a theoretical framework for rational investor behavior. Against this framework, the study focuses on how the digitalisation of investing has progressively enhanced behavioural biases of retail investors. This study is conducted as a literature-based review of prior theoretical and empirical studies on digital trading platforms, mobile applications and investor decision-making. The reviewed literature consistently supports the finding that mobile applications have substan- tially increased retail investor trading frequency. Evidence also indicates that mobile environments amplify overconfidence and attention bias relative to earlier online platforms, though this amplification appears contingent on platform design and investor characteristics. Recent evidence further suggests that financial influencers and social media environments may function as external amplifiers of these biases. Whether mobile adoption has a net negative impact on risk-adjusted performance could not be established by the available evidence. Overall, the findings suggest that mobile platform adoption produces a conditional trade-off rather than uniform benefits or costs. Improvements in market access and transaction costs coexist with documented behavioral costs and net effects on individual investors appear to depend on personal characteristics such as experience, risk preferences and financial literacy. Long-term empirical research measuring risk-adjusted portfolio performance across diverse retail investor populations would advance the field’s ability to evaluate whether mobile app adoption produces net benefits or costs.Tämä tutkielma tarkastelee digitaalisen sijoittamisen kehitystä varhaisista verkkokaupankäyntialustoista moderneihin mobiilisijoitussovelluksiin sekä sitä, miten tämä kehitys on muuttanut yksityissijoittajien käyttäytymistä. Aikaisemmat verkkokaupankäyntialustat lisäsivät markkinoiden avoimuutta ja alensivat kaupankäyntikustannuksia; uudempi tutkimus osoittaa, että mobiilikaupankäyntisovellukset ovat tuoneet mukanaan uusia ominaisuuksia, kuten reaaliaikaisen palautteen, push-ilmoitukset ja pelillistetyt käyttöliittymät. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi tarjoaa teoreettisen viitekehyksen rationaaliselle sijoittajakäyttäytymiselle. Tätä viitekehystä vasten tutkielma keskittyy siihen, miten sijoittamisen digitalisoituminen on asteittain vahvistanut yksityissijoittajien käyttäytymiseen liittyviä harhoja. Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena aiemmista teoreettisista ja empiirisistä tutkimuksista, jotka käsittelevät digitaalisia kaupankäyntialustoja, mobiilisovelluksia ja sijoittajien päätöksentekoa. Tarkasteltu kirjallisuus tukee johdonmukaisesti havaintoa, jonka mukaan mobiilisovellukset ovat merkittävästi lisänneet yksityissijoittajien kaupankäyntitiheyttä. Näyttö viittaa myös siihen, että mobiiliympäristöt vahvistavat yli-itsevarmuutta ja tarkkaavaisuus inoumaa aiempiin verkkoalustoihin verrattuna, vaikka tämä vahvistuminen näyttää olevan riippuvainen alustan suunnittelusta ja sijoittajan ominaispiirteistä. Uudempi tutkimusnäyttö viittaa lisäksi siihen, että talousvaikuttajat ja sosiaalinen media voivat toimia näiden harhojen ulkoisina vahvistajina. Saatavilla olevan näytön perusteella ei voitu kuitenkaan osoittaa, onko mobiilisijoittamisella kokonaisuudessaan negatiivinen vaikutus riskikorjattuun tuottoon. Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat siihen, että mobiilialustojen käyttöönotto tuottaa ehdollisen kompromissin pikemminkin kuin yhteneväisiä hyötyjä tai haittoja. Markkinoille pääsyn ja transaktiokustannusten paraneminen on olemassa samanaikaisesti dokumentoitujen käyttäytymiseen liittyvien kustannusten kanssa, ja nettovaikutukset yksittäisiin sijoittajiin näyttävät riippuvan henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten kokemuksesta, riskipreferensseistä ja taloudellisesta lukutaidosta. Pitkittäinen empiirinen tutkimus, jossa mitataan riskikorjattua salkkutuottoa erilaisissa yksityissijoittajapopulaatioissa, edistäisi alan kykyä arvioida, tuottaako mobiilisovellusten käyttöönotto nettohyötyjä vai -kustannuksia.
  • EU:n rooli alueellisen segregaation vähentämisessä
    Lyytikkä, Veikka (2026-05-06)
    Kandidaatintutkielma
    Alueellinen segregaatio on ajankohtainen ja kompleksinen ilmiö, jolla tarkoitetaan sosioekonomisten ja etnisten erojen kasvua alueiden välillä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella Euroopan unionin keinoja vastata alueellisen segregaation haasteisiin. Tutkielmassa käydään tutkimuskysymysten avulla läpi, keinoja miten EU:n monitasoinen hallinto on varautunut kytkeytyneisiin ongelmiin alueellisen eriytymisen osalta, ja mitä haasteita se on kohdannut ilmiön kehittyessä. Lisäksi tutkielmassa huomioidaan EU:n rooli sekä sääntelijänä että rahoittajana, mikä vaikuttaa keskeisesti sen kykyyn puuttua alueellisiin eroihin. Segregaation määrittelemiseksi tutkielmassa käydään läpi sen keskeiset ulottuvuudet: sosiaalinen, maantieteellinen, taloudellinen ja poliittinen. Tutkielma osoittaa, että nämä ulottuvuudet eivät ole toisistaan irrallisia, vaan rakentuvat usein toistensa päälle muodostaen kompleksisen haastekokonaisuuden. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan alueellisen segregaation ajankohtaisia ilmenemismuotoja Euroopassa, kuten asumuksen ja työllisyyden epätasaista kasvua metropolialueiden ja muiden alueiden välillä. Tätä ilmiötä syventävät muun muassa muuttoliike, koulutustason alueelliset erot sekä taloudellisten resurssien keskittyminen tietyille alueille. Johtopäätöksien mukaan EU:n koheesiopolitiikasta huolimatta segregaation haasteet ovat edelleen läsnä erityisesti Etelä -ja Itä-Euroopassa. Jäsenmaiden toisistaan poikkeavat intressit, kulttuuriset erot ja kansallisen hallinnon omat poliittiset järjestelmät luovat jännitteitä, jotka voidaan tulkita itsessään segregaatioksi. Tutkielmassa korostuu tarve kehittää entistä kohdennetumpia politiikkatoimia sekä vahvistaa jäsenmaiden välistä koordinaatiota, jotta alueelliseen eriytymiseen voidaan vastata tehokkaammin myös tulevaisuudessa. Tutkielmassa tunnistetaan epäkohtia EU:n eriytymispolitiikasta ja pohjustetaan tutkimusten perusteella mahdollisia tulevaisuuden näkökulmia eriytymisen suunnasta geopoliittisesti poikkeuksellisena aikana.