Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Understanding collaboration in servitization literature: A meta-synthesis of qualitative research
    Momeni, Beheshte; Rabetino, Rodrigo; Kohtamäki, Marko (Elsevier, 2026)
    Artikkeli
    This study investigates how multi-actor collaboration unfolds over time in servitization, where manufacturers increasingly rely on networks of customers, suppliers, and technology partners. Although significant research has examined collaboration in the context of servitization, we still know little about how multi-actor collaboration evolves in this context. Through a qualitative meta-synthesis study of 57 qualitative case studies, our analysis identifies preconditions and three phases – initiation, routinization, and learning and adaptation – each shaped by shifting structural, relational, and cognitive mechanisms. The study contributes by developing a process model of multi-actor collaboration in servitization, showing how mechanisms generate consequences that reshape collaboration over time. It further advances a temporal view of collaboration governance by explaining how structural, relational, and cognitive mechanisms are repeatedly recombined as actor roles, dependencies, and value logics change. For managers, the findings suggest the need to clarify roles, value-sharing agreements, data access, and governance arrangements as servitization networks expand and mature.
  • Automating Material Request Handling in Research & Development Using Robotic Process Automation : Towards a More Efficient and Less Manual Workflow
    Herala, Joel (2026-06-05)
    Pro gradu -tutkielma
    Viime vuosikymmeninä digitalisaatio ja automaatio ovat muovanneet organisaatioiden toimintaa, ohjaten yrityksiä virtaviivaistamaan prosesseja ja vähentämään manuaalista työtä hyödyntämällä kehittyviä teknologioita, kuten ohjelmistorobotiikkaa (RPA). RPA:lla voidaan automatisoida manuaalisia tehtäviä, mikä mahdollistaa henkilöstön keskittymisen monimutkaisempiin, arvoa tuottaviin tehtäviin. Tämä tutkielma tarkastelee RPA:n soveltuvuutta Wärtsilän tutkimus- ja kehitysyksikön (R&D) materiaalipyyntöprosessiin. Tutkimus on rajattu R&D-ympäristön hankintakontekstiin, jossa pyynnöt käsitellään Polarion-alustalla ja niihin liittyvät tilaukset luodaan SAP-järjestelmään. Tavoitteina on määrittää, miten prosessi tulisi automatisoida RPA:lla manuaalisen työn vähentämiseksi, mitkä prosessin vaiheet soveltuvat RPA:lle sekä mitkä ovat toteutuksen keskeiset vaatimukset. Tutkimusmenetelmänä on suunnittelutieteellinen tutkimus, jossa kehitetään informaatioteknologia-artefakteja organisatoristen ongelmien käsittelemiseksi. Tutkimusprosessi alkaa kirjallisuuskatsauksella, jossa käsitellään RPA:ta, R&D-hankintaprosessien erityispiirteitä sekä älykästä prosessiautomaatiota. Artefaktien kehityksen tukiaineistona hyödynnetään muun muassa järjestelmädokumentaatioita ja keskusteluja sidosryhmien kanssa. Tutkimuksessa tuotetut artefaktit ovat prosessimalli RPA-avusteisesta materiaalipyyntöjen käsittelyprosessista sekä vaatimuslista, joka kokoaa tekniset, prosessiin liittyvät ja organisatoriset edellytykset mahdolliselle toteutukselle. Artefaktit vahvistavat kirjallisuuden tukemaa näkemystä RPA:lle sopivista tehtävistä: sääntöpohjaiset, strukturoiduilla syötteillä toimivat tehtävät soveltuvat automatisoitaviksi, kun taas kognitiivista harkintaa vaativat tehtävät jäisivät ainakin toteutuksen alkuvaiheessa manuaalisiksi. RPA-prosessin tulisi suosia ohjelmointirajapintoja käyttöliittymäautomaation sijaan, estää duplikaatit sekä ongelmatilanteissa ohjata prosessi ihmistyöntekijälle. Muita keskeisiä edellytyksiä RPA-toteutukselle ovat esimerkiksi syötedatan validointi ja muutoksenhallinta. Yhdessä artefaktit muodostavat RPA-ratkaisukonseptin, joka tarjoaa mahdollisuuden manuaalityön vähentämiseen. Tulokset ovat linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa ja niitä voidaan hyödyntää RPA-implementaation suunnittelussa. Tutkimuksella on myös rajoitteita, sillä toteutus on konseptuaalinen, joten johtopäätösten varmistaminen vaatisi empiiristä vahvistusta. Mahdollinen etenemistapa on siirtyä prototyypin kautta tuotantoimplementaatioon, kasvattaen automaation laajuutta vähitellen tulosten mukaan. Artefaktien esittämät periaatteet ovat rajoitetusti yleistettävissä, sillä artefaktit on mukautettu tutkimusympäristöön. Toisaalta, niiden suunnittelussa on hyödynnetty RPA-kirjallisuutta, mikä voi lisätä periaatteiden siirrettävyyttä samankaltaisiin prosesseihin, tapauskohtaista sovittamista edellyttäen.
  • Simuloitu ihminen koneoppimismallin koulutuksessa : aktiivisen oppimisen ja koneopettamisen käyttökelpoisuus satunnaismetsämallissa
    Hasa, Lauri (2026-06-04)
    Pro gradu -tutkielma
    Koneoppimisen yleistymisen myötä tarve koneoppimisen kehittämiselle on kasvanut. Yksi mahdollinen tapa kehittää koneoppimismallien tehokkuutta ja lisätä ymmärrystä on lisätä ihminen joka tuntee relevantin aihealueen mukaan mallin kehitykseen. Ihmisen osallistumista voidaan tarkastella eri tasoilla, riippuen siitä, kuka johtaa oppimisprosessia. Tutkielma on kontrolloitu koe, jossa ihmisen osallistumista koneoppimismallin toimintaan simuloidaan, ja siten tarkastellaan ihmisen käyttökelpoisuutta verrattaessa optimoituun koneoppimismalliin. Koneoppimismalli jota tutkielmassa käytetään on satunnaismetsä, sillä se saavuttaa hyvän suorituskyvyn, mutta se on myös tulkittava malli. Tutkielmassa suoritettu simulaatio osoittaa, että myös niissä tilanteissa kun ihminen tekee virheitä, vertautuu koneopettaminen silti hyvin optimoituun malliin. Simuloidussa koneopetustilanteessa, missä opettajan tarkkuus oli 80% ja 60%, saavutetaan samankaltainen suorituskyky erittäin nopeasti. Kuitenkin optimoitu malli saavuttaa suorituskyvyn, johon enemmistö muista tavoista eivät aivan yletä. Sen takia on tarkoituksenmukaista tarkastella opetustehokkuutta hyödyntäen normalisoitua aluetta oppimiskäyrän alapuolella (Area Under the Learning Curve, AULC). Epävarmuuteen perustuvalla näytteenvalinnalla koulutettu aktiivisen oppimisen malli hyödyntää vain noin 18% harjoitusdatasta, mutta saavuttaa kuitenkin yhtä hyvän F1-makrokeskiarvon. Koneopettamisen lopullinen F1-makrokeskiarvo jää hyvin vähän optimoidun mallin arvosta vajaaksi, mutta ero on satunnaisvaihtelun rajoissa, käytännössä F1-makrokeskiarvot ovat saman tasoisia. Tutkielman tulokset osoittavat aktiivisen oppimisen eli datan luokittelun olevan tällä aineistolla hyvin tehokas menetelmä, saavuttaen optimoitua mallia vastaavan suorituskyvyn käyttämällä vain pientä osaa harjoitusdatasta. Tutkielma tarjoaa näyttöä siitä, että koneopettaminen on vikasietoinen menetelmä silloin kun virheet ovat vähämerkityksellisiä piirteitä, eivätkä suoranaisesti haitallisia. Tätä tutkittiin pakottamalla simuloidulle opettajalle virheitä, eli simulaatioissa tarkkuudet oli 100%, 80% ja 60%. Kun tarkkuus oli pienempi, virheet valittiin vähämerkityksellisten piirteiden joukosta satunnaisesti. Piirteiden informatiivisuus oli mahdollista laskea, sillä satunnaismetsä mallina mahdollistaa sen. Koneopetussimulaatiossa mallit saavuttivat melkein optimoidun mallin suorituskyvyn jo muutamalla piirteellä. Täyden tarkkuuden opettaja saavutti sen nopeimmin, vain kahdella piirteellä.
  • Luottamuksen rakentuminen kuukautisseurantasovelluksissa : Luottamusta lisäävät ja heikentävät tekijät
    Murtomäki, Miinu (2026-05-05)
    Pro gradu -tutkielma
    Kuukautisseurantasovelluksista on tullut viime vuosina merkittävä osa digitaalista terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Ne tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden ymmärtää omaa kehoaan, seu rata hormonitoimintaa ja hallita arkea aiempaa tarkemmin. Samalla niiden käyttö herättää kui tenkin kysymyksiä luotettavuudesta ja tietosuojasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaiset sovelluksen suunnitteluun liittyvät tekijät vaikuttavat käyttäjän luottamukseen kuu kautisseurantasovelluksissa. Tutkimuskysymyksiä on kolme ja ne ovat: 1. Mitkä kuukautisseuran tasovelluksen ominaisuudet lisäävät käyttäjän luottamusta? 2. Mitkä kuukautisseurantasovelluk sen ominaisuudet heikentävät käyttäjän luottamusta ja luovat epäluottamusta? 3. Miten kuu kautisseurantasovellusten tietosuoja ja siihen liittyvät käytännöt vaikuttavat käyttäjän koettuun luottamukseen? Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, johon saatiin 52 hyväksyttyä vastausta. Kyselyssä kartoitettiin käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä kuukautisseurantasovellusten luo tettavuudesta, käytettävyydestä ja tietosuojasta. Aineistoa analysoitiin teemoittelemalla se ai neistolähtöisesti. Tutkimuksessa luotettavuuden rakenteellista mallia tarkasteltiin McKnightin, Carterin, Thatcherin ja Clayn (2011) teorian pohjalta. Tuloksissa korostui, että käyttäjät luottavat sovelluksiin, kun ne toimivat virheettömästi ja anta vat visuaalisesti neutraalin käyttäjäkokemuksen sekä käsittelevät henkilökohtaisia tietoja avoi mesti ja ymmärrettävästi. Epäluottamus korostui tilanteissa, joissa sovelluksen ennusteet eivät pitäneet paikkaansa tai sovellus tuntui liian kaupalliselta. Myös kuukautisseurantasovellusten epäselvät tietosuojakäytännöt ja epätietoisuus siitä, mihin henkilökohtaista dataa lopulta käy tetään, herättivät epäluottamusta. Tutkimus osoittaa, että luottamus kuukautisseurantasovelluksiin ei ole yksiselitteistä, vaan se muodostuu teknisten, visuaalisten ja eettisten tekijöiden kokonaisuudesta. Kuukautisseuranta sovellusten tulisi huomioida tietosuojakäytännöissään läpinäkyvyys ja saavutettavuus. Sovelluk sissa tulisi huomioida myös paremmin ne käyttäjät, joiden kuukautiset ovat epäsäännölliset tai muut tekijät, joista epäsäännöllisyys voisi johtua. Jatkotutkimuksissa voitaisiin keskittyä tarkas telemaan kuukautisseurantasovellusten tiedon esitystapojen vaikutusta luottamuksen muodos tumiseen. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä tarkastella kuukautisseurantasovellusten koettua luo tettavuutta dynaamisena ilmiönä, eli sitä, milloin ja missä määrin sovellukset koetaan luotetta viksi tai epäluotettaviksi. Lisäksi voitaisiin analysoida, miten erilaiset käyttäjäkokemukset, kuten onnistuneet ja epäonnistuneet ennusteet sekä tekniset ongelmat, vaikuttavat koetun luotetta vuuden kehittymiseen pitkällä aikavälillä.
  • Best practices in the area of Goods Reception and the 3-way match process
    zhao, lei (2026-06-09)
    Pro gradu -tutkielma
    Driven by a commitment to high efficiency and low costs, the automation of procure-to-pay process and the outsourcing of indirect procurement are widely advocated. Ideally, the automated three-way match (Purchase order, invoice and goods reception) process, the key financial control mechanism in the P2P cycle, should require little to no manual intervention, while the outsourcing of indirect procurement should lead to significant reductions in procurement operating costs. However, the straight-through processing rate for automated three-way match (3WM) still needs to be improved, and the outsourcing increases communication friction. This thesis takes the practical challenges faced by the case company, explores the goods receipt (GR) related 3WM stagnation and mismatches with integrating agency theory, organisational control theory, technology acceptance model, and transaction cost economics. To diagnose and resolve the root causes of GR issues, this study employs an abductive reason-ing approach to qualitatively investigate the case company. Data collection was conducted using a triangulation approach, combining direct observations, document review, and semi-structured interviews with key stakeholders. The collected data were analysed and organised using thematic analysis, process mapping, and root-cause analysis. The study finds that the root causes of GR barriers include information asymmetry, inconsistent data quality, communication silos, insufficient automation, and role misalignment, collectively caused by technical flaws, impractical organisational design, and non-compliant human behaviours. To address these issues, a practice framework is proposed. It is suggested to include logistics information as the data foundation to trigger automated GR and post-GR invoicing reminders, institutionalise a cross-boundary stakeholder communication protocol, and strengthen the consequence-driven user management. This thesis has both academic and practical significance. By examining the operational, technical, and behavioural reasons for GR failures, this thesis validates agency theory and transaction cost economics and extends the technology acceptance model from an organisational control perspective. The practical recommendations are helpful in shifting 3WM management from a reactive approach to a proactive and preemptive one. This study is limited by its single-case design, and its generalizability is unclear; furthermore, it does not distinguish between physical and virtual products. Future research could address these two aspects, consider product segmentation, and conduct cross-company or cross-industry research.