Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Analysts’ preference for growth firms in a changing interest rate environment : Evidence from the Nordic markets
    Viitikko, Olli (2026-08-25)
    Pro gradu -tutkielma
    Sell-side analysts act as important information intermediaries in financial markets by producing forecasts and investment recommendations that support investors’ decision-making. Analysts’ recommendations may reflect systematic preferences for firm characteristics rather than pure valuation. This thesis focuses on whether analysts favor firms with stronger expected growth and whether the presumed preference varies with a changing interest rate environment. Analysts’ growth preference is a widely documented phenomenon in existing literature. However, there is a clear shortage of Nordic evidence and direct examination of the effect of changing interest rates. The present thesis offers two main hypotheses. First, it is hypothesized that there is a positive association between expected firm growth and analyst recommendations. The second hypothesis poses that the presumed positive association becomes stronger when interest rates are lower. The data is gathered from the Institutional Brokers’ Estimate System (I/B/E/S), which is a global financial database that collects analyst data, such as earnings forecasts and recommendations. Growth is measured through long-term growth (LTG) forecasts, sales growth, earnings-to-price and book-to-price. The study focuses on four main Nordic equity markets: Finland, Sweden, Norway and Denmark. Consistent with prior literature, the statistical analysis shows a strong positive and statistically significant relationship between analysts’ LTG forecasts and recommendation favorableness, and the relationship generally persists across countries and time periods. However, sales growth shows a weak negative relationship, while E/P and B/P show no statistically significant relationship in any direction. Regarding the effect of interest rates on analysts’ growth preference, the analysis shows a negative and statistically significant relationship between Euro-area 10-year government bond yields and the LTG-recommendation correlation, suggesting that analysts’ preference for high-LTG firms is stronger in lower-rate environments.
    Osakeanalyytikot toimivat tärkeinä tiedonvälittäjinä rahoitusmarkkinoilla tuottamalla ennusteita ja sijoitussuosituksia, jotka tukevat sijoittajien päätöksentekoa. Analyytikoiden suositukset voivat puhtaan arvonmäärityksen sijaan heijastaa systemaattisia mieltymyksiä tiettyjä yritysten ominaisuuksia kohtaan. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, suosivatko analyytikot yrityksiä, joiden odotettu kasvu on voimakkaampaa, sekä sitä, vaihteleeko oletettu kasvuun kohdistuva mieltymys korkoympäristön muuttuessa. Analyytikoiden kasvuun kohdistuva mieltymys on laajasti dokumentoitu ilmiö aiemmassa kirjallisuudessa. Pohjoismaista näyttöä aiheesta on kuitenkin vähän, eikä muuttuvien korkotasojen vaikutusta ole tarkasteltu suoraan. Tutkielmassa esitetään kaksi päähypoteesia. Ensimmäisen hypoteesin mukaan yrityksen odotetun kasvun ja analyytikkosuositusten välillä on positiivinen yhteys. Toisen hypoteesin mukaan tämän oletetun positiivisen yhteyden odotetaan vahvistuvan korkotason ollessa matalampi. Aineisto on kerätty Institutional Brokers’ Estimate System (I/B/E/S) -tietokannasta, joka on globaali rahoitustietokanta ja sisältää analyytikkodataa, kuten tulosennusteita ja suosituksia. Kasvua mitataan LTG (long-term growth) -ennusteilla, liikevaihdon kasvulla, earnings-to-price (E/P) -luvulla sekä book-to-price (B/P) -luvulla. Tutkimus keskittyy neljään keskeiseen pohjoismaiseen osakemarkkinaan: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Aiemman kirjallisuuden mukaisesti tilastollinen analyysi osoittaa vahvan positiivisen ja tilastollisesti merkitsevän yhteyden analyytikoiden LTG-ennusteiden ja suositusten suotuisuuden välillä. Yhteys säilyy yleisesti eri maiden ja ajanjaksojen välillä. Liikevaihdon kasvun ja suositusten välillä havaitaan kuitenkin heikko negatiivinen yhteys, kun taas E/P- ja B/P-lukujen osalta ei havaita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kumpaankaan suuntaan. Tarkasteltaessa korkotason vaikutusta analyytikoiden kasvuun kohdistuvaan mieltymykseen analyysi osoittaa negatiivisen ja tilastollisesti merkitsevän yhteyden euroalueen 10 vuoden valtionlainojen korkojen ja LTG:n sekä suositusten välisen korrelaation välillä. Tämä viittaa siihen, että analyytikoiden mieltymys korkean LTG:n yrityksiä kohtaan on voimakkaampi matalan korkotason ympäristössä.
  • Deductible and retention level decisions in corporate liability Insurance: A theory–practice comparison in large Finnish companies
    Vesala, Jooseppi (2026-08-24)
    Pro gradu -tutkielma
    This thesis examines how liability insurance retention levels are determined in large Finnish companies. In this study, the term refers to publicly listed companies with global liability insurance programmes and annual revenue exceeding EUR 1 billion. Retention refers to the portion of loss exposure that a company retains through a deductible or another risk retention arrangement. The study aims to identify the factors affecting retention decisions, the methods and information sources used in decision-making, and the extent to which corporate practices corre- spond with perspectives presented in the insurance economics and risk management literature. The study employed a qualitative research design. The empirical data consisted of eight semi- structured expert interviews. Five participants were risk and insurance professionals working in internationally operating Finnish listed companies, two represented insurance brokerage firms, and one was a liability insurance professional from the insurance sector. The participants were selected through purposive sampling, and the interview data were examined using thematic analysis. The findings indicate that retention levels are generally not determined through a formal optimisation process conducted each year. Instead, the existing insurance programme and its cur- rent deductible typically provide the starting point for decision-making. The retention level is reassessed particularly when the company’s business activities, risk profile, loss experience, or insurance market conditions change. The principal factors affecting the decision include the company’s risk-bearing capacity, historical loss experience, the effect of deductible changes on insurance premiums, available market alternatives, internal organisational acceptability, and claims-handling practices. The primary information sources are company-specific loss histories, insurance quotations, market and benchmarking information provided by insurance brokers, and expert judgement. Advanced quantitative methods are available, but the findings suggest that their use is not an established part of annual retention decisions in most of the companies represented in the study. The findings demonstrate that theory and practice are more closely aligned in terms of the factors considered than the methods applied. Although companies consider many of the economic factors identified in the literature, these factors are rarely integrated into a single formal optimisation model. In practice, retention levels result from the interaction of financial judgement, insurance market conditions, and organisational feasibility. Accordingly, the findings suggest that identifying material changes may help determine when a more detailed reassessment of the existing retention level is appropriate.
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten riskinpidätyksen taso määritetään suurissa suomalaisissa yrityksissä. Tässä tutkimuksessa suurilla yrityksillä tarkoitetaan pörssiyhtiöitä, joilla on glo- baalit vastuuvakuutusohjelmat ja joiden vuotuinen liikevaihto ylittää miljardi euroa. Riskinpidätyksellä tarkoitetaan sitä osaa vahinkoriskistä, jonka yritys pitää omalla vastuullaan omavastuun tai muun riskinpidätysjärjestelyn kautta. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa omavastuutasoa koskeviin päätöksiin vaikuttavat tekijät, päätöksenteossa käytettävät menetelmät ja tietolähteet sekä arvioida, missä määrin yritysten käytännöt vastaavat vakuutustaloustieteen ja riskien- hallinnan kirjallisuudessa esitettyjä näkökulmia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Empiirinen aineisto koostui kahdeksasta puo- listrukturoidusta asiantuntijahaastattelusta. Viisi haastateltavista oli kansainvälisesti toimivissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä työskenteleviä riski- ja vakuutusalan ammattilaisia, kaksi edusti vakuutusmeklariyrityksiä ja yksi oli vakuutusalalla työskentelevä vastuuvakuutusasiantuntija. Osallistujat valittiin harkinnanvaraisella otannalla, ja haastatteluaineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että omavastuutasoja ei yleensä määritetä vuosittain toteutettavan muodollisen optimointiprosessin avulla. Sen sijaan päätöksenteon lähtökohtana toimii tyypillisesti olemassa oleva vakuutusohjelma ja sen nykyinen omavastuutaso. Omavastuutasoa arvioidaan uudelleen erityisesti silloin, kun yrityksen liiketoiminnassa, riskiprofiilissa, vahinkohistoriassa tai vakuutusmarkkinoiden olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Päätökseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat yrityksen riskinkantokyky, historiallinen vahinkokehitys, omavastuun muutosten vaikutus vakuutusmaksuihin, markkinoiden saatavilla olevat vaihtoehdot, ratkaisun hyväksyttävyys organisaation sisällä sekä vahinkojen käsittelyyn liittyvät käytännöt. Tärkeimpiä tietolähteitä ovat yrityskohtainen vahinkohistoria, vakuutustarjoukset, vakuutusmeklareiden tarjoama markkina- ja vertailutieto sekä asiantuntija-arviot. Kehittyneitä kvantitatiivisia menetelmiä on saatavilla, mutta tulosten perusteella niiden käyttö ei ole vakiintunut osa vuosittaista omavastuutasoja koskevaa päätöksentekoa useimmissa tutkimuksessa edustetuissa yrityksissä. Tulokset osoittavat, että teoria ja käytäntö vastaavat toisiaan paremmin huomioon otettavien tekijöiden kuin käytettyjen menetelmien osalta. Vaikka yritykset huomioivat monia kirjallisuudessa tunnistettuja taloudellisia tekijöitä, niitä yhdistetään harvoin yhdeksi muodolliseksi optimointimalliksi. Käytännössä omavastuutasot muodostuvat taloudellisen harkinnan, vakuutus- markkinoiden olosuhteiden ja organisatorisen toteutettavuuden yhteisvaikutuksesta. Tulosten perusteella olennaisten muutosten tunnistaminen voi siten auttaa arvioimaan, milloin olemassa olevan omavastuutason perusteellisempi uudelleenarviointi on tarkoituksenmukaista.
  • Reconfiguring Go-To-Market models in B2B SaaS : A qualitative multiple-case study of dynamic capabilities and SLG and PLG tensions
    Lehtinen, Mikko (2026-08-13)
    Pro gradu -tutkielma
    As B2B software-as-a-service companies develop, their go-to-market models often become more complex. Sales-led growth depends on direct customer interaction and relationship building, while product-led growth emphasizes self-service, product usage and scalability. In practice, companies may face tensions between these two growth logics when customer needs, product complexity, market conditions, or internal capabilities change. This creates both an opportunity and a challenge: companies must adapt their GTM direction without weakening the routines that already support revenue. The aim of this study is to investigate how B2B SaaS companies internally reconfigure their capabilities when responding to tensions between sales-led and product-led growth. Earlier GTM literature mainly explains the differences between sales-led, product-led, and hybrid models, while the internal processes behind GTM change have received less attention. To complement this discussion, the thesis examines how companies recognize GTM limitations, make strategic choices, allocate resources and change organizational roles and routines. Dynamic capabilities provide the main analytical lens through sensing, seizing, and reconfiguring. Meanwhile organizational ambidexterity supports the analysis of tensions between the existing and new growth arrangements. The findings show that GTM reconfiguration is not a simple or linear move from one model to another. The chosen case companies recognized limitations and opportunities through product usage data, sales conversations, customer behavior, market changes and failed assumptions. They then selected a context-specific GTM direction and changed internal roles, routines, re-source allocations, sales involvement and customer success practices. The main contribution of the study is a more practical understanding of B2B SaaS GTM reconfiguration as an internal capability process. The findings suggest that hybrid GTM is one possible outcome, but not a natural endpoint for every SaaS company. The suitable direction depends on customer needs, product complexity, buying behavior, target market and available organizational capabilities.
    B2B SaaS -yritysten kehittyessä niiden markkinoilletulostrategiat, eli go-to-market-mallit muut-tuvat usein monimutkaisemmiksi. Myyntivetoinen kasvu (sales-led growth) perustuu suoraan asiakasvuorovaikutukseen ja asiakassuhteiden rakentamiseen, kun taas tuotevetoinen kasvu (product-led growth) korostaa itsepalvelua, tuotteen käyttöä, käyttöönotettavuutta, sekä skaa-lautuvuutta. Käytännössä yritykset voivat kohdata erilaisia jännitteitä näiden kahden kasvulogii-kan välillä, kun asiakkaiden tarpeet, tuotteen monimutkaisuus, markkinaolosuhteet tai yrityksen sisäiset kyvykkyydet muuttuvat. Tämä luo sekä mahdollisuuksia että haasteita. Yritysten on mukautettava go-to-market malliaan heikentämättä samalla jo olemassa olevia toimintatapoja, jotka tukevat jatkuvaa liikevaihtoa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten B2B SaaS -yritykset muokkaavat ja uudelleenjärjestelevät sisäisiä kyvykkyyksiään vastatessaan kahden kasvumallin välisiin jännitteisiin. Aiempi GTM-kirjallisuus tarkastelee pääosin myynti- ja tuotevetoisen, sekä hybridimallien välisiä eroja, kun taas taustalla olevat sisäiset prosessit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tutkimus pyrkii täydentämään tätä keskustelua tarkastelemalla, miten yritykset tunnistavat nykyisten GTM-malliensa rajoitteita, tekevät strategisia valintoja, kohdentavat resursseja sekä muuttavat sisäisiä rooleja ja toimintatapoja. Dynamic capabilities -teoria muodostaa tutkimuksen keskeisen analyyttisen näkökulman havaitsemisen (sensing), tarttumisen (seizing) ja uudistamisen (reconfiguring) kautta. Organisatorinen kaksikätisyys (ambidexterity) puolestaan tukee nykyisten ja uusien järjestelyiden välisten jännitteiden tarkastelua. Tulokset osoittavat, ettei GTM-mallin uudelleenjärjestely ole yksinkertainen tai suoraviivainen siirtymä mallista toiseen. Valitut kohdeyritykset tunnistivat rajoitteitaan ja mahdollisuuksia mm. tuotekäyttödatan, myyntikeskusteluiden, asiakaskäyttäytymisen, markkinamuutosten, sekä vir-heellisten oletusten avulla. Tämän jälkeen yritykset keskittyivät valitsemaan omaan toimintaym-päristöönsä sopivan GTM-suunnan muuttamalla sisäisiä rooleja ja toimintatapojaan, resurssien kohdistamista, sekä myynnin ja asiakkuudenhallinnan käytäntöjä. Tutkimuksen keskeinen lisäarvo on käytännönläheinen näkemys siitä, miten B2B SaaS -yritykset muuttavat GTM-malleja kehittämällä sisäisiä kyvykkyyksiään, toimintatapojaan, sekä resurssien käyttöä. Tulokset viittaavat siihen, että hybridi-GTM-malli on yksi mahdollinen lopputulos, mutta ei kaikkien SaaS-yritysten luonnollinen tai tavoiteltava päämäärä. Sopivan suunnan valintaan vaikuttavat erityisesti asiakkaiden tarpeet, tuotteen monimutkaisuus, ostokäyttäytyminen, kohdemarkkina sekä yrityksen käytettävissä olevat kyvykkyydet.
  • Kohti mielekästä ja innostavaa työtä - Sisäinen motivaatio ja psykologiset perustarpeet akateemisessa asiantuntijatyössä
    Jääskeläinen, Elsi; Koskela, Mona (2026)
    Pro gradu -tutkielma
    Muuttuvan työelämän kontekstissa työn odotetaan tarjoavan toimeentulon lisäksi myös mielekkyyttä, merkityksellisyyttä sekä mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Sisäinen motivaatio on noussut keskeiseksi tekijäksi, sillä se liittyy kokemukseen työn kiinnostavuudesta, innostavuudesta ja merkityksellisyydestä. Akateemisessa asiantuntijatyössä sisäinen motivaatio on merkittävässä roolissa työn vaativan ja itsenäisen luonteen vuoksi. Tätä kohderyhmää pidetään lähtökohtaisesti korkeasti motivoituneena, mikä saattaa olla syynä sille, että aihetta on tässä kohderyhmässä tutkittu vain niukasti. On tärkeää tutkia millaisissa tilanteissa tämä erityinen ja yhteiskunnan kannalta merkittävä kohderyhmä tuntee työssään sisäistä motivaatiota, jotta näiden hetkien syntymistä voidaan tukea. Näin voidaan edesauttaa parempaa hyvinvointia ja korkealaatuisempaa suoriutumista, joihin sisäisen motivaation on havaittu olevan yhteydessä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaiset tekijät toistuvat henkilöiden kuvauksissa sisäisesti motivoivissa työtilanteissa sekä mitkä psykologiset perustarpeet ovat tunnistettavissa näissä kuvauksissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui itsemääräämisteoriaan, jonka mukaan autonomia, kykenevyys ja yhteenkuuluvuus ovat ihmisen psykologisia perustarpeita. Perustarpeiden tyydyttymisen on nähty olevan yhteydessä sisäiseen motivaatioon sekä myönteisiin työelämäkokemuksiin. Näiden ilmiöiden tarkastelemiseksi tässä tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2025 osana Motivaatio akateemisessa työssä -tutkimusprojektissa kerättyä aineistoa. Aineisto koostui yhden avoimen kysymyksen vastauksista, joissa yliopistojen tiedekunnissa työskentelevät henkilöt kuvailivat työtilanteita, joita he pitivät innostavina, kiinnostavina tai nautinnollisina. Vastaajia oli 687 (n = 687). Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että sisäinen motivaatio näyttäytyi erityisesti tilanteissa, joissa useampia perustarpeita tyydyttyi ja tilannetta luonnehti luontainen kiinnostus tehtävää kohtaan. Mielenkiintoisena havaintona tuloksissa nousi esiin yhteenkuuluvuuden vahva merkitys sisäisesti motivoiviin tilanteisiin. Havainto oli osittain ristiriidassa aiempien tutkimuksien kanssa, joiden mukaan asiantuntijatyössä ja akateemisessa kontekstissa korostuvat tyypillisesti autonomia ja kykenevyyden tarpeet. Tämä tulos tuo uutta näkökulmaa akateemisen asiantuntijatyön motivaatiotekijöihin ja korostaa kaikkien psykologisten perustarpeiden huomioimisen merkitystä myös työelämässä. Perustarpeiden tyydyttymisen lisäksi tutkimuksessa havaittiin muitakin sisäistä motivaatiota ja tilanteen luontaista kiinnostusta lisääviä tekijöitä, kuten uutuus ja merkityksellisten asioiden parissa toimiminen. Nämä havainnot antavat kattavan kokonaiskuvan siitä, millaisissa hetkissä akateemista asiantuntijatyötä tekevät kokevat sisäistä motivaatiota ja tuntevat toiminnan tuottavan innostuksen, nautinnon ja mielekkyyden tunteita.
  • Investment Anomalies: Investing in falling and rising stocks : Evidence from Finland
    Nissinen, Ahti (2026)
    Pro gradu -tutkielma
    Momentum and contrarian trading strategies have been extensively studied worldwide. These two trading strategies highlight the relevance of timing and challenge empirical financial theories, such as the efficient market hypothesis and the random walk theory. Despite extensive study in many markets, there is a visible research gap in the Finnish context. Utilizing a long, 23-year panel of daily adjusted stock price data, added with event study-type methodology and appropriate robustness tests, two hypotheses regarding the momentum versus contrarian style are tested. The chosen methodology follows event study style, with some adjustments for better suitability for this framework. Data includes all stocks listed in the main list of the Helsinki Stock Exchange over the included years. The events are constructed from price shocks themselves and categorized according to price shock direction and magnitude. Both momentum and contrarian profits are calculated for each category with different metrics to improve the validity of the results. The findings of this study provide diversified and detailed results of the profitability of momentum and contrarian trading strategies in four different periods of 3, 6, 12, and 24 months from the event. The results show that the shortest 3-month period returns are mixed, especially from a statistical perspective. Most clearly, momentum tends to yield significantly better results over 6- to 12-month horizons after the event. The longest examined period is the most controversial, providing more level results. Most of the original findings are also held after statistical testing and more robustness checks. Nevertheless, the results clearly support the momentum strategy over contrarian trading, especially with a medium horizon. The results of this study are partly consistent with previous literature, still providing unique findings from Finnish stock markets. The main outcome of this study provides every investor with a practical answer to the question of how to act during heavy stock price movements. In addition, this study contributes to the existing literature on investment decisions during stock price shocks in the Finnish context. The findings are especially relevant for investors with relatively short investment horizons, such as traders, but also for investors as a general group.
    Momentum- ja kontrasijoitusstrategioita on tutkittu kattavasti maailmanlaajuisesti. Nämä kaksi sijoitusstrategiaa korostavat ajoituksen merkitystä ja haastavat empiirisiä rahoitusteorioita, kuten tehokkaiden markkinoiden hypoteesia (efficient market hypothesis) ja satunnaisen kulun teoriaa (random walk theory). Vaikka aihetta on laajalti tutkittu usealla markkinapaikalla, on Suomen ympäristössä tunnistettavissa tutkimusrako. Hyödyntämällä 23 vuoden ajanjaksolta päivittäistä oikaistua osakekurssidataa, yhdistettynä tapahtumatutkimus-menetelmään, bootstrapattuun versioon vinouskorjatusta t-statistiikasta sekä soveltuviin robustisuustesteihin, kahta hypoteesia testataan liittyen momentum- ja kontrastrategioihin. Valittu metodologia seuraa tapahtumatutkimus-menetelmää, kuitenkin joillain tarkennuksilla, sopien paremmin tämän tutkimuksen viitekehykseen. Data sisältää kaikki Helsingin pörssin päälistalla noteeratut osakkeet valitun ajanjakson sisällä. Tapahtumat muodostetaan osakekurssien hintamuutoksista itsestään, ja kategorisoidaan perustuen hintamuutoksen suuntaan ja voimakkuuteen. Sekä momentum- että kontrastistrategioille lasketaan tuotot kategorioittain hyödyntäen useaa eri tapaa, parantaakseen tuloksien luotettavuutta ja laatua. Tämän tutkimuksen löydökset tarjoavat monipuolisia ja kattavia tuloksia momentum- ja kontrastrategioiden kannattavuuksista neljällä eri ajanjaksolla, 3, 6, 12 ja 24 kuukauden ajanjaksoilla tapahtumahetkestä. Tulokset osoittavat kolmen kuukauden tuottojen olevan hajautuneita, etenkin tilastollisesta näkökulmasta. Selkeimmät havainnot liittyvät 6 ja 12 kuukauden tuottoihin, joiden ajalla momentum-strategia tuottaa selvästi paremmat tuotot. Pisimmän 24 kuukauden ajalla tuotot ovat jälleen hajaantuneempia ja tasoittuvat selvästi. Useimmat alkuperäisistä havainnoista pitää myös tilastollisen testauksen ja robustisuustestausten jälkeen. Joka tapauksessa tulokset selvästi tukevat momentum-strategiaa yli kontrastrategiaa, erityisesti keskimmäisillä ajanjaksoilla. Tämän tutkimuksen tulokset ovat osittain linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa, mutta kuitenkin tarjoten uniikit löydökset Suomen osakemarkkinoilta. Tutkimuksen päätulos tarjoaa kaikille sijoittajille vastauksia kysymykseen, kuinka toimia merkittävien osakekurssien muutosten keskellä. Lisäksi tämä tutkimus kontribuoi aiempaan kirjallisuuteen liittyen sijoituspäätöksiin osakkeiden hintashokkien aikana Suomen viitekehyksessä. Löydökset ovat tärkeitä etenkin lyhyen aikavälin sijoittajille, kuten treidaajille, mutta myös sijoittajille ylipäänsä.