Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Viimeksi tallennetut

  • "Aitous ei oo myynnissä" : Multimodaalinen analyysi Valio x Gettomasa yhteistyöstä
    Sillanpää, Emilia (2026-04-28)
    Kandidaatintutkielma
    Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää kaupallisten brändiyhteistöiden ja brändiviestinnän multimodaalisen retoriikan keinoja, sekä miten viestinnän vaikutusta pyritään tehostamaan sosiaalisen median kontekstissa. Tutkimusaineistona käytetään Valion Instagramista noudettuja kolmea postausta. Postauksia analysoidaan multimodaalisten, retoristen sekä semioottisten teorioiden kautta. Tutkielmassa tarkastellaan myös brändiviestintää sekä vaikuttajamarkkinointia osana kaupallisia brändiyhteistöitä. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään multimodaalisen retoriikan analyysiä, jonka avulla tarkastellaan niitä multimodaalisia keinoja, jotka tekevät yhteistyöstä autenttisen ja uskottavan. Tutkielman tulokset näyttävät, että multimodaalisilla, retorisilla sekä semioottisilla keinoilla on vaikututusta siihen, miten brändiyhteistyöstä saadaan vaikuttavaa ja millä keinoilla tätä voidaan korostaa. Instagramissa multimodaalisuus rakentuu vahvasti multimodaalisesti erilaisten modaliteettien yhteisvaikutuksessa. Tuloksissa ilmeni, että viestinnän vaikutus rakentui autenttisuudelle sekä vahvasti Gettomasan henkilökohtaisuuteen ja samaistuttavaan sanomaan. Tutkielmalla on rajoitteita täydelliseen ymmärrykseen kaupallisten brändiyhteistöiden ja brändiviestinnän multimodaalisen retoriikan vaikutuksista sosiaalisen median kontekstissa, sillä aineisto on rajattu koskemaan vain tiettyjä Instagram-postauksia yhteistyössä eikä huomioi yhteistyön vastaanottoa yleisössä.
  • Lean-menetelmän hyödyntäminen tuotantoprosessin kehittämisessä : Katsaus vaikutuksiin, menetelmiin, hyötyihin ja haasteisiin
    Wieczorek, Benjamin (2026)
    Kandidaatintutkielma
    Tämä kandidaatintutkielma käsittelee Lean-menetelmän hyödyntämistä tuotannon kehittämisessä sekä sen vaikutuksia organisaation tehokkuuteen ja kilpailukykyyn. Lean on alun perin Japanin autoteollisuudessa kehitetty toimintamalli, jonka keskeisenä tavoitteena on hukan vähentäminen, prosessien sujuvoittaminen sekä asiakasarvon maksimoiminen. Keskityn tutkimuksessa tarkastelemaan Lean-menetelmiä, niiden keskeisiä työkaluja sekä niiden soveltuvuutta erilaisiin tuotantoympäristöihin. Lisäksi työssä analysoidaan Lean-ajattelun käyttöönottoon liittyviä haasteita ja edellytyksiä. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä Lean-ajattelusta ja sen merkityksestä tuotannon kehittämisessä ja organisaation kilpailukyvyn parantamisessa. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnetään alan keskeisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Työssä käsitellään keskeisiä Lean-työkaluja, kuten 5S-menetelmää, arvovirtakartoitusta (VSM), kokonaisvaltaista tuottavaa kunnossapitoa (TPM) sekä jatkuvan parantamisen periaatetta (Kaizen). Näiden työkalujen avulla voidaan tunnistaa ja poistaa prosesseissa esiintyvää hukkaa sekä parantaa tuotannon laatua ja tehokkuutta. Tulokset osoittavat, että Lean-ajattelu voi merkittävästi parantaa organisaation suorituskykyä, mutta sen onnistunut käyttöönotto edellyttää johdon sitoutumista, henkilöstön osallistamista sekä organisaatiokulttuurin muutosta. Erityisesti systemaattinen käyttöönotto ja jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä onnistumisen tekijöitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Lean-menetelmä tarjoaa tehokkaita ja sovellettavia työkaluja tuotantoprosessien kehittämiseen. Lean-menetelmän keskeinen arvo ei ole yksittäisissä työkaluissa, vaan sen kyvyssä yhdistää operatiivinen tehokkuus, jatkuva oppiminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Lean-menetelmän hyödyt realisoituvat vain, mikäli sitä sovelletaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti osana organisaation toimintaa.
  • Jään Ultraäänimittaus
    Rosendahl, Masi (2026-05-06)
    Diplomityö
    Jään pinnalta tapahtuvaa, liikuteltava ja rikkomatonta, mittauslaitteistoa ei ole ympäristöntutkimuskäytössä Pohjois-Euroopassa, joten opinnäytetyön puitteissa haluttiin selvittää ultraäänitutkimukseen käytettävien laitteistojen soveltuvuus vesistön jääkerroksen vahvuuden mittaukseen. Tavoitteena oli löytää mittaukseen soveltuva laitteisto, sekä arvioida mittaustarkkuus ja olosuhteiden vaikutus mittaukseen. Johdannossa ja teoriaosuudessa käsitellään merijääkerrosten mittaustapoja ja ultraääniteknologian keksimisen historiaa sekä kiinteiden aineiden akustiikkaa. Akustiikan teoriaosuudessa käydään läpi pitkittäisen ja poikittaisen aaltoliikkeen mekaniikkaa ja siihen liittyvät keskeiset käsitteet, kuten tiheys, kimmomoduuli, allonpituus, äänen nopeus, akustinen impedanssi, läpäisy ja heijastuminen rajapinnoilla sekä vaimeneminen eli absorptio ja sironta. Akustinen impedanssi on kiinteän aineen tärkein yksittäinen ominaisuus ultraäänitarkastuksen kannalta. Ultraäänen läpäisyä ja heijastumista mallinnetaan matemaattisesti eri aineiden impedanssierolla. Impedanssiero määrittää paljonko ääniaallosta heijastuu takaisin ja paljonko ääniaallon energiasta siirtyy rajapinnan läpi. Mikäli impedanssierot ovat erittäin suuret esimerkiksi 1000-kertainen, kuten teräksen ja ilman rajapinnassa, heijastuu ääniaalto käytännössä kokonaan takaisin. Mikäli impedanssiero on alle 10-kertainen, kuten anturin kosketuspinnan ja jään tapauksessa, läpäisee ääniaalto rajapinnan lähes kokonaan. Näin impedanssierot mahdollistavat ultraääniaallon etenemisen ja heijastumisen ja mittauksen onnistumisen. Teoriaosuudessa käsitellään myös ultraääniantureiden rakennetta ja pietsosähköisen ilmiön laskentaa, materiaaleja ja sovelluksia. Pietsosähköisen ilmiön, eli materiaalin kyky muuttaa sähköinen varaus mekaaniseksi venymäksi ja toisin päin, mekaanisen jännityksen muuttuminen sähköiseksi varaukseksi, matemaattinen mallinnus perusyhtälöillä selitetään ja sen keskeisinä käsitteinä mainitaan pietsosähköinen kerroin, elastisuuskerroin ja dielektrisyyskerroin. Ultraääniantureiden rakenne ja tärkeät komponentit sisältävät pietsosähköisen elementin lisäksi sovituspinnan, akustisen linssin ja taustaelementin. Näiden tarkoituksena on tuottaa sopiva ja mahdollisimman tasomainen, pitkittäinen ultraääniaalto. Jään ultraäänimittaus onnistui kohtuullisen hyvin, hyvällä tarkkuudella, metalliteollisuuteen tarkoitetulla materiaalintarkastuslaitteistolla Krautkramer USM 35. Jään vahvuuden mittaus ei onnistunut sisäelinten lääketieteelliseen tutkimukseen tarkoitetulla laitteistolla Philips Ultrasound CX50.
  • From proposed to realized narrative: tracing the application of service-dominant logic’s foundational premises as theory travelling
    Makkonen, Hannu; Mäntymäki, Matti; Aspara, Jaakko; Kaartemo, Valtteri (Emerald, 2026)
    Artikkeli
    Purpose This study aims to examine how the foundational premises (FPs) of service-dominant logic (SDL) have been applied and interpreted in scholarly research. By distinguishing between SDL’s proposed and realized narratives, the study advances understanding of how SDL has evolved through cumulative use and interpretation, and proposes directions for future research and theory development in marketing. Design/methodology/approach Using a data set of 4,371 papers published between 2004 and 2019, complemented by a qualitative analysis (2020–2025), the authors combine quantitative mapping and interpretive analysis to trace how SDL as a theoretical framework has travelled through the literature and how its meanings have shifted over time. Findings Results show a consistent yet evolving application of the FPs across journals, disciplines and ranking levels. While SDL remains a cohesive theoretical framework, its use reveals increasing conceptual variety, reflecting both stabilization and drift in its realized narrative. Recent developments highlight stronger ecosystem and institutional orientations, marking SDL’s continuing theoretical maturation. Research limitations/implications The study provides a lens for examining how marketing theories evolve through cumulative scholarly use and adaptation. It underscores the need to balance theoretical coherence with interpretive flexibility. Practical implications The overall message of the framework for managers is in its advocacy of a company’s service orientation. The essentials of such a service orientation lie in the company’s proactive stance vis-à-vis its business context and its capability to identify and seize emerging opportunities for service provision. Originality/value To the best of the authors' knowledge, this study offers the first large-scale, longitudinal analysis of SDL from 2004 to 2025, revealing how its FPs have travelled from a proposed to a realized narrative in scholarly discourse.
  • Assessing Suitability of OKR Framework in CapitalIntensive Energy Sector : Case Study
    Järvenpää, Juuso (2026-04-25)
    Pro gradu -tutkielma
    This thesis examines the suitability of the Objectives and Key Results (OKR) framework for capital-intensive industries through a case study of a Finnish energy company. The theoretical framework combines strategy execution and measurement, the principles and historical development of the OKR model, and the specific features of capital-intensive industries and energy sector investment projects. Key concepts include the strategy execution gap, goal-setting theory, and agency theory, which together explain how incentive conflicts and goal mismatches arise in long-term investment projects. Empirical data was collected via seven semi-structured interviews with experts working on investment projects and analyzed thematically using NVivo software. The results show that the OKR framework supports the visibility of strategic priorities at the top level of the organization, but its connection to the practical management of investment projects is limited. While project professionals are generally aware of the OKR framework, they do not perceive it as a relevant tool in their daily work, viewing it instead as a separate reporting layer. Unit and team-level goals are largely unfamiliar to project professionals, and personal goals are mostly seen as coming from above. Where project metrics are embedded in OKR dashboards, they focus almost exclusively on schedule milestones, leaving other critical dimensions of project success largely unmeasured. Bonus-based incentives encourage the sandbagging, i.e. the conscious setting of easily achievable goals, because the main component of the bonus is based on company-level financial results, which are largely beyond the control of the individual. Performance feedback is limited to semi-annual reviews, falling short of the frequent review cycles that the OKR framework requires. Conflicts of goals between different organizational units, especially between procurement and project management, further weaken coordinated strategy implementation and illustrate the siloing effect within the organization. The study shows that the OKR model can support strategic implementation in the energy sector and in other capital-intensive sectors, but it requires company-specific changes. Proposed changes include linking the framework more closely to the entire life cycle of investment projects and its different phases, using multidimensional success measures, reforming incentive structures to be more project-oriented and to engage key personnel, and investing in systematic OKR training, particularly for those responsible for translating strategic goals into team- and individual-level targets. The study also recommends the implementation of the reach model with peer benchmarking in personal goal setting to remove incentives for conservative goal setting and reward better performance.Tämä tutkielma tarkastelee Objectives and Key Results (OKR) -viitekehyksen soveltuvuutta pääomavaltaisille toimialoille suomalaisen energiayhtiön tapaustutkimuksen kautta. Teoreettinen viitekehys yhdistää strategian toimeenpanon ja mittaamisen, OKR-mallin peri-aatteet ja historiallisen kehityksen sekä pääomavaltaisten toimialojen ja energiasektorin investointiprojektien erityispiirteet. Keskeisiä käsitteitä ovat strategian toimeenpanokuilu, tavoitteenasetantateoria sekä agenttiteoria, jotka yhdessä selittävät, miten kannustinkonfliktit ja tavoitteiden yhteensopimattomuudet syntyvät pitkäkestoisissa investointiprojekteissa. Empiirinen aineisto kerättiin seitsemällä puolistrukturoidulla haastattelulla inves-tointiprojektien parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa ja analysoitiin temaatti-sesti NVivo-ohjelmistoa hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että OKR-viitekehys tukee strategisten painopisteiden näkyvyyttä organisaation ylimmällä tasolla, mutta sen yhteys investointiprojektien käytännön johtamiseen on rajallinen. Vaikka projektiammattilaiset ovat yleisesti tietoisia OKR-viitekehyksestä, he eivät koe sitä päivittäisen työnsä kannalta merkitykselliseksi työkaluksi, vaan näkevät sen pikemminkin erillisenä raportointikerroksena. Yksikkö- ja tiimitason tavoitteet ovat projektiammattilaisille osin tuntemattomia, ja henkilökohtaiset tavoitteet koetaan pääosin ylhäältä annetuiksi. Niissä tapauksissa, joissa projektien mittarit on sisällytetty OKR-mittaristoihin, ne keskittyvät lähes yksinomaan aikatauluun, jättäen muut projektin onnistumisen kannalta kriittiset ulottuvuudet osin mittaamatta. Bonuspohjaiset kannustimet eivät ohjaa kunnianhimoiseen tavoiteasetantaan, koska bonuksen pääkomponentti perustuu yhtiötason tulokseen, johon yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Palaute rajoittuu puolivuotisiin arviointeihin, jääden jälkeen OKR-viitekehyksen edellyttämistä tiheistä arviointisykleistä. Eri yksiköiden väliset tavoiteristiriidat, heikentävät strategian toimeenpanoa ja havainnollistavat organisaation sisäistä siiloutumista. Tutkimus osoittaa, että OKR-malli voi tukea strategista toimeenpanoa energiasektorilla ja muilla pääomavaltaisilla toimialoilla, mutta se edellyttää yrityskohtaisia muutoksia. Ehdo-tettuja muutoksia ovat viitekehyksen tiiviimpi kytkeminen investointiprojektien koko elinkaareen ja sen eri vaiheisiin, moniulotteisten mittareiden käyttäminen, kannustinrakenteiden uudistaminen projektikeskeisemmiksi ja avainhenkilöitä sitouttavammiksi sekä panostaminen järjestelmälliseen OKR-koulutukseen, erityisesti niille, jotka vastaavat strategisten tavoitteiden kääntämisestä tiimi- ja yksilötason tavoitteiksi. Tutkimus suosittelee myös kurotusmallia vertaisvertailun kanssa henkilökohtaisessa tavoitteenasetannassa, joilla voidaan poistaa kannustimet konservatiiviseen tavoitteenasetantaan ja palkita paremmasta suoriutumisesta.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.