Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Viherpesu vastuullisen sijoittamisen haasteena : Euroopan unionin toimenpiteet viherpesun kitkemiseksi
    Ranta, Ava-Elisabeth (2026-02-19)
    Kandidaatintutkielma
    Kestävän kehityksen edistäminen saa entistä enemmän painoa poliittisessa päätöksenteossa, joka heijastuu ihmisten arkeen sekä rahoitusmarkkinoihin. Vastuullisilla sijoitusinstrumenteilla pyritään vastaamaan sekä kasvavaan kysyntään että rahoitusmarkkinoiden kiristyvään sääntelyyn. Kestävän rahoituksen lisääminen sisältyy Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Tämän tueksi EU:ssa on säädetty asetuksia, jotka parantavat sijoittajan- ja kuluttajansuojaa, kun yritykset omaksuvat uusia strategioita vastatakseen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden haasteisiin. Sääntelyn tuomaa suojaa vaaditaan erityisesti rahoitusmarkkinoilla esiintyvän viherpesun ja muun harhaanjohtavan toiminnan takia. Tutkielmassa tarkastellaan kestävään kehitykseen kytkeytyviä käsitteitä, kuten kestävyyttä, vastuullisuutta sekä yritys- ja yhteiskuntavastuuta. Vaikka termien toiminnallinen painotus vaihtelee, ne jakavat yhteisen teoreettisen perustan. Vastuullisuus toimii näitä yhdistävänä tekijänä, joka liittää kestävyyden tavoitteet konkreettiseen päätöksentekoon ja korostaa valintojen vaikutuksia. Viherpesulla tarkoitetaan niitä toimia, joiden avulla jotain voidaan väittää vastuulliseksi tai kestäväksi, vaikka todellisuus ei vastaisikaan tätä kuvausta. Rahoitusmarkkinoilla viherpesu ilmenee niin, että vastuullisiksi sijoituksiksi väitettyjen instrumenttien todellinen vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen on vähäinen tai olematon. Viherpesu heikentää läpinäkyvyyttä, sijoittajan- ja kuluttajansuojaa sekä luottamusta yrityksiin, joka puolestaan jarruttaa kestävän rahoituksen markkinoiden kehittymistä estämällä pääomien tehokasta kohdentumista. Tutkielmassa pureudutaan erityisesti eurooppalaiseen rahoitusmarkkinoiden ja vastuullisuuden sääntelyyn. Tutkimusongelma on sääntelyratkaisujen todellinen vaikutus kestävien rahoitusmarkkinoiden rakentamiseen, ja tutkimus on toteutettu lainopillisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksella pyritään vastaamaan kysymykseen: Kuinka EU:n tämänhetkinen sääntely edistää kestävän rahoituksen lisäämisen tavoitteita kitkemällä viherpesua? Tutkimuksen kohteena on eurooppalaisen vastuullisuussääntelyn tuore kehys, johon kuuluu muun muassa SFDR-asetus, taksonomia-asetus sekä kestävyysraportointiasetus. Näiden osalta tulkitaan sekä EU-oikeutta että vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Tutkielmassa on havaittu, että kestävän rahoituksen sääntelykehys vastaa keskeisiin viherpesuriskeihin ja parantaa edellytyksiä vastuulliselle sijoittamiselle EU:ssa. Täsmällinen ja selkeä sääntely on keskeinen keino vahvistaa sijoittajan- ja kuluttajansuojaa ja ennaltaehkäistä viherpesua, joka puolestaan edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Sääntelyn kiristymisen myötä myös rahoitusmarkkinoiden toiminta muuttuu tulevaisuudessa ja tarkoituksenmukaisella sääntelyllä voidaan edistää sekä ympäristötavoitteita että taloudellista kestävyyttä.
  • Editorial on emerging technologies, crowdfunding, and entrepreneurship in emerging markets
    Zahoor, Nadia; Danso, Albert; Wu, Jie; Adomako, Samuel; Khan, Zaheer (Elsevier, 2026)
    Artikkeli
    This special issue explores how emerging technologies are transforming entrepreneurial finance through crowdfunding in emerging markets. While entrepreneurs in these contexts face institutional voids and limited access to traditional finance, digital technologies such as mobile payments, platform algorithms, and machine learning are enabling new forms of resource mobilization. This editorial highlights three key insights: 1) digital technologies such as mobile payments and platform algorithms are transforming resource mobilization and legitimacy-building for entrepreneurs facing institutional voids; 2) crowdfunding serves not only as an alternative financing mechanism but also as a catalyst for inclusion, resilience, and innovation; and 3) platform governance and algorithmic mediation raise pressing questions of fairness and trust. We outline future research opportunities in digital affordances, informal–formal financing interactions, and policy frameworks for financial inclusion and sustainable development. The discussion advances theoretical perspectives on digitally mediated finance while offering practical guidance for entrepreneurs, policymakers, and development institutions seeking to leverage crowdfunding for venture growth in underrepresented economies.
  • AI in International Marketing: How Digital Service Firms Standardize and Adapt Marketing Across Borders
    Ojala, Arto; Mudiyanse, Thilini; Fraccastoro, Sara; Gabrielsson, Mika; Bui, Tung X. (toim.) (University of Hawaii, 2026)
    Artikkeli
    This study explores how digital service firms apply Artificial Intelligence (AI) in their international marketing efforts. Specifically, we examine how these firms use mechanical, thinking, and feeling AI to standardize, adapt, and personalize their international marketing to international customers. Based on a qualitative multiple-case study, including five Finnish digital service firms, we find that mechanical AI helps different marketing processes related to standardization of marketing mix elements. Thinking AI, commonly used together with mechanical AI, is applied to facilitate the adaptation of product, promotion, and pricing strategies for foreign markets and customers. Feeling AI is applied to personalize the marketing offer based on individual customer needs. Based on these findings, we suggest three propositions that advance research on this topic, and which indicate how each type of AI relates to different stages of the marketing process and various marketing mix elements. This study contributes to research and practice in international marketing by offering a detailed view of how digital service firms apply AI in in their global marketing efforts.
  • Suomen ja Kiinan kahdenväliset suhteet sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän muutoksessa
    Ajanto, Daniel (2026-02-10)
    Kandidaatintutkielma
    Nykyinen kansainvälinen järjestys on murrospisteessä. Sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään, jonka keskiössä ovat Yhdistyneet kansakunnat ja sen peruskirja, kohdistuu merkittävää painetta. Kansainvälinen järjestys on siirtymässä Yhdysvaltojen johtamasta yksinapaisuudesta suurvaltakilpailun määrittämään moninapaiseen järjestykseen. Kiina on noussut Yhdysvaltoja haastavaksi taloudelliseksi, sotilaalliseksi ja teknologiseksi suurvallaksi. Kiina pyrkii muovaamaan sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää omia intressejään paremmin palvelevaksi samalla, kun Venäjä horjuttaa sääntöpohjaista järjestelmää Ukrainaan kohdistamallaan hyökkäyssodalla ja Yhdysvallat aktiivisesti kyseenalaistaa vuosikymmeniä vallinneen kansainvälisen järjestyksen arvoa. Tämä tutkielma tarkastelee, miten sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän muutos vaikuttaa Suomen ja Kiinan kahdenvälisiin suhteisiin. Tutkielman menetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään kansainvälisten suhteiden valtavirtateorioihin kuuluvia liberaalia institutionalismia ja realismia. Sääntöpohjaiseen järjestykseen kohdistuva paine 2020-luvun puolivälissä korostaa aiheen ajankohtaisuutta ja tarvetta ymmärtää muutosta, joka heijastuu laajalti suomalaiseen yhteiskuntaan ja julkisen hallinnon toimintaympäristöön. Suomen suhtautumista sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja Kiinaan tarkastellaan erityisesti valtioneuvoston vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kautta. Tutkielman johtopäätöksenä on se, että Suomen ja Kiinan kahdenvälisiä suhteita eivät enää määrittele ensisijaisesti toisiaan kunnioittavat historialliset suhteet tai taloudellinen yhteistyö. Sen sijaan suhteita haastaa yhä voimakkaampi paine sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän muutoksesta sekä ristiriita Suomen tavoitteesta sen säilyttämiseen ja Kiinan pyrkimyksestä järjestelmän muovaamiseen. Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteessa tapahtuvat muutokset voivat myös nostaa Suomelle tarpeen etsiä uusia käytännönläheisiä yhteistyön muotoja Kiinan kanssa. Tutkielma osoittaa, että Suomi pyrkii sovittamaan yhteen pienen valtion tarpeen puolustaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää samalla, kun se sovittaa muuttuvaa suhdettaan Kiinaan.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Driving ecological sustainability through the adoption of road-rail intermodal transport : A European MNE case study
    Halonen, Anniina (2026-02-24)
    Pro gradu -tutkielma
    Road-rail intermodal freight transport is prominently advocated in the European Union climate and transport policies as an ecologically sustainable and low-emission alternative to exclusive road freight. Despite the European Union’s carbon-reduction targets and the accelerating sustainability commitments of multinational enterprises (MNEs), the use of road-rail intermodal transport remains limited in the EU. This study aims to fill this gap by exploring how institutional, economic and social/human factors influence the adoption of road-rail intermodal transport among MNEs operating within the EU to achieve ecological sustainability. In doing so, the study differentiates between factors that inhibit or enhance the adoption. The research was conducted as a qualitative case study of an MNE with a strong strategic focus on long-term sustainable development. Semi-structured interview, informal interviews, observations and secondary data were used to collect the data. The sample consists of two case company representatives and three case company stakeholder representatives of logistics companies. The findings were analyzed using thematic analysis guided by institutional, economic and social/human factors of the theoretical framework. The findings suggest that the adoption of road-rail intermodal transport among MNEs is primarily determined by economic and, thus, operational feasibility, while institutional and social/human factors play important but indirect and mediating roles. Institutional factors shape long-term strategies within MNEs through ecological sustainability goals and generate strategic incentives, legitimacy, and organizational attention for modal shift, but are not sufficient as standalone drivers for adoption. Instead, decisions remain dependent on economic factors, which, once acceptance thresholds are exceeded, tend to outweigh ecological objectives. Social/human factors such as collaboration with logistics service partners mediate how sustainability ambitions are translated into operational practice by enabling knowledge transfer, coordination, as well as implementing and operationalizing intermodal solutions. Institutional inhibitors at the system level, such as infrastructure fragmentation, create operational constraints. Economic inhibitors include longer door-to-door transit times, and decreased punctuality and reliability, which, in turn, connect with social/human inhibitors such as decision-makers’ preference for established road routines. Institutional enhancers include firm-level governance, but their influence remains indirect unless supported by favorable economic conditions such as long-distance, high-volume flows, and acceptable service performance. Social/human factors include coordination, trust and knowledge among actors that allow for the implementation of road-rail intermodal transport.Euroopan unionin ilmasto- ja liikennepolitiikassa intermodaalista maantie-rautatiekuljetusta kannatetaan laajasti ekologisesti kestävänä ja vähäpäästöisenä vaihtoehtona pelkälle maantiekuljetukselle. EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämistavotteista ja monikansallisten yritysten kasvavasta kestävyys sitoutumisista huolimatta intermodaalin kuljetuksen käyttöönotto on kuitenkin käytänössä edelleen rajallista. Tämä tutkimus pyrkii tarkastelemaan miten institutionaaliset, taloudelliset ja sosiaaliset/inhimilliset tekijät vaikuttavat intermodaaliseen maantie-rautatiekuljetuksen käyttöönottoa EU-alueella toimivissa monikansallisissa yrityksissä ekologisen kestävyyden saavuttamisesksi. Tutkimusasetelma rakentuu miten nämä tekijät estävät ja edistävät intermodaalista maantie-rautatiekuljetuksen käyttöönottoa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena monikansallisessa yrityksessä, jonka toiminnassa korostuu vahva strateginen painotus pitkän aikavälin kestävään kehitykseen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, epämuodollisilla haastatteluilla, havainnoinnilla ja toissijaisella aineistolla. Otos koostuu kahdesta tapausyrityksen edustajasta ja kolmesta logistiikkayrityksen tapausyrityksen sidosryhmän edustajasta. Tulokset analysoitiin temaattisen analyysin avulla, jota ohjasi teoreettisen viitekehtyksen institutionaaliset, taloudelliset ja sosiaaliset/inhimilliset tekijät. Tutkimustulokset osoittavat, että intermodaalien maantie-rautatiekuljetuksen käyttöönottoa monikansallisissa yrityksissä määrittävät ensisijaisesti taloudellinen ja siten operatiivinen toteuttamiskelpoisuus, kun taas institutionaalisilla sekä sosiaalisilla/inhimillisillä tekijöillä on epäsuora ja välittävä rooli. Institutionaaliset tekijät muovaavat monikansallisten yritysten pitkän aikavälin strategioita ekologisen kestävyyspäämäärien kautta ja luovat strategiesia kannustimia, legitimeettiä sekä organisaation sisäistä huomiota kuljetusmuodon muutokselle, mutta ne eivät yksinään riitä muutokseen. Sen sijaan kuljetusmuodon käyttöönottoon koskevat päätökset ovat edelleen riippuvaisia taloudellisista tekijöistä, jotka hyväksymiskynnysten ylittäessä syrjäyttävät usein ekologiset tavoitteet. Sosiaaliset/inhimilliset tekijät, kuten yhteistyö logistiikkapalveluntarjoajien kanssa välittävät kuinka kestävyyteen liittyvät tavoitteet käännetään operatiiviseksi toiminnaksi mahdollistamalla tiedon siirron, koordinoinnin sekä käyttöönoton. Institutionaaliset tekijät järjestelmätasolla, kuten hajanainen infrastuktuuri aiheuttavat operatiivisia rajoitteita. Taloudellisia estäviä tekijöitä ovat pidemmät kuljetusajat sekä heikompi täsmällisyys ja luotettavuus, jotka puolestaan kytkeytyvät sosiaalisiin/inhimillisiin tekijöihin, kuten päätöksentekijöiden mieltymykseen vakiintuneisiin maantiekuljetusrutiineihin. Institutionaalisia edistäviä tekijöitä ovat yritystason hallintokäytännöt, mutta niiden vaikutukset jäävät epäsuoriksi ilman suotuisia taloudellisia olosuhteita, kuten pitkiä kuljetusmatkoja, suuria volyymeja ja hyväksyttävää palvelutasoa. Sosiaaliset/inhimilliset edistävät tekijät, ovat toimijien välinen koordinointi, luottamus ja osaaminen.