Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Tekoäly ja koneoppiminen kysynnän ennustamisessa kaupan alan toimitusketjuissa
    Ylipelkonen, Tuomas (2026-08-14)
    Kandidaatintutkielma
    Päivittäistavarakaupan toimitusketjut toimivat nopeatempoisessa ympäristössä, jossa kysyntä vaihtelee lyhyelläkin aikavälillä. Epätarkka ennustaminen johtaa herkästi tuotteiden loppumiseen tai ylijäämään. Molemmat aiheuttavat kustannuksia. Ongelma korostuu päivittäistavarakaupassa, koska monet tuotteet ovat helposti pilaantuvia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvat ennustemenetelmät voivat vahvistaa päivittäistavarakaupan kysynnän ennustamista ja toimitusketjun varmuutta. Aihetta tarkastellaan yleisellä tasolla ilman teknistä syventymistä yksittäisiin menetelmiin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistona käytetään aiempia tutkimuksia ja alan julkaisuja. Kirjallisuuden perusteella koneoppimismenetelmät parantavat ennustetarkkuutta perinteisiin menetelmiin verrattuna erityisesti silloin, kun kysyntään vaikuttaa moni tekijä yhtä aikaa. Mikään yksittäinen menetelmä ei ole kaikissa tilanteissa paras. Toimitusketjuissa tarkempi ennuste tukee tilaamista ja varastonhallintaa. Lisäksi se vähentää hävikkiä ja varastopuutteita. Haasteet kohdistuvat datan laatuun, mallien tulkittavuuteen sekä kustannuksiin ja osaamiseen. Havaintojen perusteella voidaan todeta, että menetelmät tuovat lisäarvoa, mutta hyötyjen saaminen edellyttää laadukasta dataa, osaamista ja resursseja.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Factors Associated with Health Literacy and Ease of Following a Healthy Lifestyle
    Salminen-Tuomaala, Mari; Tuuri, Hannu; Nissinen, Kaija; Katajavirta, Marja; Luomala, Harri (Services for Science and Education United Kingdom, 2026)
    Artikkeli
    This quantitative survey with 461 respondents living in Finland is based on a statistical analysis of the participants’ responses to structured questions. The study examined which sociodemographic and health-related factors were associated with self-rated health literacy and ease of following a healthy lifestyle. The information that can help healthcare professionals and policy-makers develop health literacy guidance for citizens. Consistent with earlier research, the study linked lower health literacy with older age and higher level of education with better health literacy. Higher education was also associated with the ease of following a healthy lifestyle, apparent as self-efficacy and perceived benefits of a healthy lifestyle. Health literacy was higher in larger families, compared to individuals living alone. People with better health literacy rated their health better and reported healthier eating habits. The results seem compatible with the findings that health literacy is positively associated with health-promoting behaviors and that self-efficacy and beliefs about perceived benefits are linked to their adoption. If a causal relationship from health literacy to improved health is presumed, it would seem that besides older adults, alone-living individuals would benefit from an investment in the promotion of health literacy.
  • Kyberresilienssin rooli tietojärjestelmien integroinnissa organisaation jatkuvuussuunnitteluun
    Rissanen, Susanna (2026-08-10)
    Kandidaatintutkielma
    Organisaatioiden toiminta on entistä enemmän riippuvaista digitaalisista tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien avulla hallitaan, tallennetaan ja jaetaan liiketoiminnalle kriittistä tietoa sekä tuetaan päivittäisiä toimintoja. Digitalisaation edetessä kyberuhat ja tietojärjestelmähäiriöt ovat lisääntyneet organisaatioissa. Perinteiset kyberturvallisuusmenetelmät eivät enää riitä vastaamaan nykyaikaisiin kyberuhkiin. Tämän takia kyberturvallisuuden rinnalle on tullut kyberresilienssi. Kyberresilienssillä tarkoitetaan organisaation kykyä ennakoida, kestää, hallita ja palautua kyberuhkien aiheuttamista häiriötilanteista. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kyberresilienssin roolia tietojärjestelmien integroinnissa organisaation jatkuvuussuunnittelussa. Jatkuvuudensuunnittelulla tarkoitetaan yrityksen ennakointia, valmiutta, sopeutumista ja palautumista normaaliin arkeen erilaisten kriisien sattuessa mahdollisimman vähällä haitalla. Tutkielmassa pohditaan kyberresilienssin merkitystä ja tärkeyttä organisaatioiden jatkuvuussuunnittelussa yksilön ja organisaation näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan tietotekniikan ja liiketoiminnan välistä yhteistyötä ja sen vaikutusta organisaation kyberresilienssiin ja jatkuvuussuunnitteluun. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, mikä on kyberresilienssin rooli tietojärjestelmien integroinnissa organisaation jatkuvuussuunnittelussa. Tulokset mahdollistavat teoreettisen pohjan organisaatioiden jatkuvuuden kehittämiselle ja IT:n paremmalle hyödyntämiselle kriisivalmiuden tukena. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista. Tutkimusaineisto haettiin tieteellisistä tietokannoista. Tutkimusaineistoa analysoitiin tutkimuskysymyksen näkökulmasta. Aineisto rajattiin viimeiselle seitsemälle vuodelle eli vuosille 2019–2026. Tulosten perusteella kyberresilienssi on keskeinen osa organisaatioiden jatkuvuudenhallintaa, eikä sitä nykypäivänä voi tarkastella siitä erillisenä osa-alueena. Tietojärjestelmien tehokas integrointi osaksi jatkuvuussuunnittelua parantaa organisaatioiden kykyä varautua kyberuhkiin, ylläpitää toimintakykyään ja palautua häiriötilanteista. Keskeisenä havaintona on, että integrointi edellyttää sekä teknisten että organisatoristen tekijöiden huomioimista. Myös inhimillisillä tekijöillä, kuten koulutuksella ja avoimuudella, on merkittävä vaikutus kyberresilienssin toteutumiseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tietojärjestelmien suunnitelmallinen integrointi on keskeinen edellytys organisaatioiden toimintakyvylle muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä. Tulosten pohjalta voidaan suositella seuraavia käytännön toimenpiteitä: kriittisten järjestelmien tunnistaminen, palautumissuunnitelmien säännöllinen testaus ja henkilöstön jatkuva kouluttaminen
  • Managing artificial intelligence across borders
    Hasan, Rakibul (Vaasan yliopisto, 2026-09-04)
    Väitöskirja
    Tekoälyn johtaminen kansallisten rajojen yli poikkeaa perinteisistä tarkasteluista, jotka keskittyvät taloudelliseen integraatioon ja sopeutumiseen yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tekoäly on laskennallisen kehityksen kärjessä ja muuttaa yritysten rajat ylittävän toiminnan organisointia. Digitaalisilla globaaleilla markkinoilla johtamiskäytännöt mahdollistavat nykyaikaisen tekoälyn hyödyntämisen sekä ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksen tukemisen antamalla tekoälylle inhimillisiä piirteitä. Tekoäly luo kilpailuetuja mutta myös riskejä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Tekoäly herättää sääntelyviranomaisissa huolta harhaanjohtamisesta, manipuloinnista ja käyttäjien hyvinvoinnista. Nykyiset sääntelytoimet eivät kuitenkaan riitä luomaan yhteistä viitekehystä haittojen ehkäisemiseksi ja vastuullisen tekoälyn tukemiseksi eri institutionaalisissa ympäristöissä. Tästä syystä tieteellistä keskustelua tulee arvioida uudelleen sen osalta, miten tekoälyä organisoidaan rajat ylittävästi yhteistä hyvää tukevalla tavalla. Väitöskirja tarkastelee tekoälyn strategista organisointia ja kansainvälistä johtamista taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden integroimiseksi. Tutkimus yhdistää kansainvälisen liiketoiminnan (IB) strategiatutkimuksen ja tietojärjestelmätieteen (IS) tietojohtamisen keskustelut. Työ nojaa teoreettiseen pluralismiin, refleksiivisyyteen ja järjestelmälähtöiseen metodologiseen täydentävyyteen säilyttäen ankkuroinnin molempiin aloihin. Tarkastelu on monitasoinen ja kattaa johtajat, käyttäjät sekä nykyaikaisen tekoälyn yhteisen hyvän kontekstissa. Keskeinen kontribuutio on globaalisti reagoivan tekoälyn organisoinnin viitekehys, joka jäsentää tekoälyn johtamista autonomian, vuorovaikutteisuuden, oppimisen ja ulkoasun kautta. Nämä ulottuvuudet toteutuvat kolmena keskinäisriippuvaisena sitoumuksena: instituutioihin vaikuttamisena, haitallisten keinojen estämisenä ja vastuullisuuden varmistamisena. Nämä sitoumukset integroidaan oletusarvoisesti tekoälyn eri ulottuvuuksiin globaalisti, mikä edellyttää jatkuvaa johtamista rajat ylittävän reagointikyvyn varmistamiseksi. Väitöskirja tarjoaa käytännön ohjeita johtajille ja sääntelyviranomaisille käyttäjien hyvinvoinnin turvaamiseksi ja siirtää keskustelua ”luotettavasta tekoälystä” kohti ”tekoälyn luottamusvastuuseen perustuvaa organisointia”, mikä lisää johdonmukaisuutta ja vahvistaa vastuullisuutta eri markkinoilla. Kokonaisuudessaan tutkimus edistää IB- ja IS-alojen teoriaa ja käytäntöä viidennen teollisen vallankumouksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti osoittaen, kuinka tekoäly voi tukea globaalia kilpailukykyä ja edistää yhteiskunnallista hyvinvointia.
  • Toimitusketjun riskityypit teollisuudessa
    Saari, Kia (2026)
    Kandidaatintutkielma
    Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli tutkia toimitusketjun keskeisiä riskityyppejä teollisuusyrityksissä ja antaa niistä kattava yleiskuva. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsauksessa käytiin ensin läpi käsitteitä, kuten riski, epävarmuus ja toimitusketju. Riskityyppejä lähestyttiin ensin käymällä läpi erilaisia luokittelumalleja, kuten kahtiajako sisäisiin ja ulkoisiin riskeihin. Tutkielmassa käytiin läpi myös syvällisemmin erilaiset riskikategoriat, joita ovat operatiiviset, taloudelliset, geopoliittiset ja ulkoiset, teknologia- ja tietoturva- sekä maineriskit ja eettiset riskit. Tutkielmassa esitellään myös muutamia esimerkkejä näistä ja niiden seurauksista. Kirjallisuuskatsauksen perusteella toimitusketjuriskit ovat laaja kokonaisuus, jossa riskit usein yhdistyvät toisiinsa.
    The purpose of this bachelor’s thesis was to examine the key types of supply chain risks in industrial companies and provide a comprehensive overview of them. The thesis was conducted as a literature review. The review first examined concepts such as risk, uncertainty, and supply chain. The different types of risks were initially approached by examining various classifications frameworks, such as the division into internal and external risks. The thesis also examined in greater depth different risk categories, including operational, financial, geopolitical and external, technology and cybersecurity, reputational, and ethical risks. The thesis also presents several examples of these risks and their consequences. Based on the literature review, supply chain risks constitute a broad and interconnected phenomenon in which different risks are often connected to each other.