Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Stock-bond correlation in inflationary markets : The role of macroeconomic fundamentals and uncertainty
    Huotari, Teemu (2026-04-13)
    Kandidaatintutkielma
    The relationship between stocks and bonds has been widely studied due to its importance in portfolio construction. In traditional investment theory, stocks and government bonds have been assumed to provide efficient diversification, as their returns have often been observed to move in opposite directions. However, events in recent years, such as the period of high inflation in 2021–2023, have shown that this relationship is not permanent, but rather varying over time. This paper examines the correlation between stocks and bonds in an inflationary environment and the macroeconomic factors that affect its variation over time and thereby seeking to understand the reasons for the changes. The theoretical framework of the study is based on the present value model, in which both stocks and bonds are viewed as discounted present values of future cash flows, creating a common valuation channel between them. The study was conducted as a literature review based on the most significant studies in the field. The review was divided into two parts, long-term and short-term studies, to provide a more comprehensive understanding. Long-term evidence suggests that inflation is a key structural driver of the correlation between stocks and bonds. Nine out of eighteen studies show that inflation or related dynamics shape its direction. Periods of high or volatile inflation are typically associated with positive correlation, as both asset classes respond similarly to changes in the discount rate. Low and stable inflation environments are more favorable for bonds to act as a hedge. However, inflation alone does not fully explain the correlation dynamics, and other macroeconomic and financial factors are also needed. Short-term results found that correlation is primarily driven by uncertainty, volatility and crisis conditions. Rising uncertainty often triggers a flight to quality phenomenon weakening the correlation and often leading to negative co-movement. However, in extreme crises, nonlinear changes may occur, with both asset classes falling simultaneously and diversification benefits diminishing. The results have important implications for both investors and policymakers. For investors, the results highlight that bonds cannot always be expected to provide consistent diversification benefits across all market conditions, particularly during systemic crises. Effective portfolio construction therefore requires the inclusion of macroeconomic indicators and the identification of regime-dependent behavior. For policymakers, the results provide insights into how financial markets respond to different economic conditions and crises, providing a more nuanced understanding that can support more effective policy design and crisis management.Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välistä suhdetta on tutkittu laajasti sen merkityksen vuoksi sijoitussalkun rakentamisessa. Perinteisessä sijoitusteoriassa osakkeiden ja valtion joukkovelkakirjojen on oletettu tarjoavan tehokkaan hajauttamisen tuottojen usein liikkuessa vastakkaisiin suuntiin. Viime vuosien tapahtumat, kuten korkean inflaation kausi vuosina 2021–2023, ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä suhde ei ole pysyvä, vaan pikemminkin vaihtelee ajan kuluessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välistä korrelaatiota inflaatioympäristössä ja makrotaloudellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat sen vaihteluun ajan kuluessa, ja pyritään siten ymmärtämään muutosten syitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu nykyarvomalliin, jossa sekä osakkeita että joukkovelkakirjoja tarkastellaan tulevien kassavirtojen diskontattuina nykyarvoina luoden niiden välille yhteisen arvostuskanavan. Tutkimus tehtiin kirjallisuuskatsauksena alan merkittävimpien tutkimusten pohjalta. Katsaus jaettiin kahteen osaan, pitkän ja lyhyen aikavälin tutkimukseen. Pitkän aikavälin näyttö viittaa siihen, että inflaatio on keskeinen rakenteellinen ajuri osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välisessä korrelaatiossa. Yhdeksän kahdeksastatoista tutkimuksesta osoittaa, että inflaatio tai siihen liittyvät dynamiikat muokkaavat sen suuntaa. Korkean tai epävakaan inflaation jaksot liittyvät tyypillisesti positiiviseen korrelaatioon, koska molemmat omaisuusluokat reagoivat samalla tavalla diskonttokoron muutoksiin. Matala ja vakaa inflaatioympäristö on suotuisampi joukkovelkakirjojen suojaavalle vaikutukselle. Inflaatio yksinään ei kuitenkaan täysin selitä korrelaatiodynamiikkaa ja tarvitaan myös muita makrotaloudellisia ja rahoitustekijöitä. Lyhyen aikavälin tulokset osoittivat, että korrelaatiota ohjaavat ensisijaisesti epävarmuus, volatiliteetti ja kriisiolosuhteet. Kasvava epävarmuus laukaisee usein turvallisiin kohteiseiin siirtymisen, mikä heikentää korrelaatiota ja johtaa usein negatiiviseen yhteisliikkeeseen. Äärimmäisissä kriiseissä voi kuitenkin tapahtua epälineaarisia muutoksia, jolloin molemmat omaisuusluokat laskevat samanaikaisesti ja hajautushyödyt vähenevät. Tuloksilla on tärkeitä vaikutuksia sekä sijoittajille että päättäjille. Sijoittajien kannalta tulokset korostavat, että joukkovelkakirjojen ei voida aina odottaa tarjoavan johdonmukaisia hajautushyötyjä kaikissa markkinaolosuhteissa, erityisesti systeemisten kriisien aikana. Tehokas salkun rakentaminen edellyttää siksi makrotaloudellisten indikaattoreiden sisällyttämistä ja järjestelmästä riippuvan käyttäytymisen tunnistamista. Päättäjille tulokset tarjoavat tietoa siitä, miten rahoitusmarkkinat reagoivat erilaisiin taloudellisiin olosuhteisiin ja kriiseihin, mikä tarjoaa laajemman ymmärryksen ja voi tukea tehokkaampaa politiikan suunnittelua ja kriisinhallintaa.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Pakkoyrittäjyys: taustatekijät, yritystoiminnan erot ja politiikan vaikutus : Eurooppalainen tarkastelu
    Mattinen, Maria (2026)
    Kandidaatintutkielma
    Yrittäjyys on yksi maailmanlaajuisesti eniten tutkituista aiheista, ja sitä on tarkasteltu monipuolisesti eri näkökulmista vuosisatojen ajan. 2000-luvun alusta alkaen yrittäjyyttä on tarkasteltu myös sen taustalla vaikuttavien erilaisten motiivien näkökulmasta. Näin yrittäjyys on jaoteltu pakkomotiivin synnyttämään pakkoyrittäjyyteen sekä mahdollisuusmotiivin synnyttämään mahdollisuusyrittäjyyteen. Erottelulla on pyritty selittämään yrittäjien välisiä eroja muun muassa kasvuhalukkuudessa, innovatiivisuudessa ja työpaikkojen luomisessa. Tämä tutkielma käsittelee pakkoyrittäjyyttä selittäviä taustatekijöitä sekä pakkoyrittäjien henkilökohtaisia ominaisuuksia ja yritystoiminnan eroja mahdollisuusyrittäjiin verrattuna. Lisäksi käsitellään koulutukseen ja yritystukiin liittyvien poliittisten päätösten sekä sosiaaliturvan vaikutusta pakkoyrittäjyyteen. Tutkielmassa tehdään katsaus pakkoyrittäjyyden tilanteeseen Euroopassa ja Suomessa sekä nostetaan esiin pakkoyrittäjyydessä havaittuja mahdollisuuksia. Tutkielman kirjallisuusvertailu osoittaa työttömyyden olevan pakkoyrittäjyyden merkittävin taustatekijä. Pakkoyrittäjät ovat yleensä iäkkäämpiä, ja heillä on matalampi koulutustaso sekä vähemmän aikaisempaa yrittäjyysosaamista. Yritystoiminnassaan pakkoyrittäjät keskittyvät toimeentulon turvaamiseen, kustannusjohtajuusstrategiaan ja yksinyrittäjyyteen. Euroopassa mahdollisuusyrittäjyys on pakkoyrittäjyyttä yleisempää, mutta Euroopan eri osissa esiintyy paljon alueellista vaihtelua. Tutkielman perusteella koulutuksen ja yrittäjyyden julkinen tuki ovat olleet tehokkaita ja tukeneet pakkoyrittäjien menestymistä taitojen ja tietojen kehittymisen, liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisen sekä kestävämpien yritystuloksien kautta. Kirjallisuusvertailu osoittaa anteliaiden sosiaaliturvajärjestelmien vähentävän mahdollisuusyrittäjyyttä. Tämän perusteella poliittisia päätöksiä suunniteltaessa on huomioitava sosiaaliturvan vaikutus työntekijöiden lisäksi myös yrittäjiin. Erityisesti työttömyystukien vaikutus työttömyyden pidentymiseen ja työttömyydestä yrittäjäksi ryhtyvien yritystuloksiin vaatii lisätutkimusta. Työttömien kannustamisessa yrittäjyyteen on huomioitava koulutuksen ja taloudellisen tuen rooli, jotta yrittäjyys olisi kannattavaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Lisäksi pakkoyrittäjyystutkimus tarvitsee tulevaisuudessa selkeämpiä määritelmiä ja uudistumista, jotta se pystyy tarjoamaan uudenlaista tietoa yhteiskuntien ja työmarkkinoiden muuttuessa.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Standardization and Adaptation of Marketing Strategies by Nordic Firms in Emerging Markets
    Ikonen, Salla (2026-03-19)
    Kandidaatintutkielma
    This thesis aims to investigate how Nordic firms balance standardization and adaptation in their marketing strategies when entering emerging markets. This area of research has not yet been extensively studied, particularly in the Nordic firm context, which makes it an especially relevant topic. Especially now, as markets are constantly evolving, various factors drive firms to expand into international markets. This is particularly relevant in the context of emerging markets, as these markets drive global growth and have experienced rapid scaling during the past years. At the same time, Nordic firms have increasingly expanded their international presence. Emerging markets differ from other markets by various characteristics, which highlights the importance of investigating how Nordic firms standardize and adapt their marketing strategies in these markets. The academic framework focuses around the key concepts of standardization, adaptation, emerging markets, marketing strategies and Nordic firms. The concept of marketing mix, particularly the four Ps of the marketing mix are also introduced when defining both concepts of standardization and adaptation, as they are highly connected to them. The Nordic firm context was incorporated into the study through research conducted on different Nordic firms entering the Chinese and Indian markets. These case studies provide valuable real-life examples on how actual Nordic firms have standardized or adapted their marketing strategies in emerging markets. To support the findings and answer the main research question, two secondary research questions related to this topic are applied. This thesis is a literature review based on peer-reviewed academic publications. The findings of this thesis reveal that there is no uniform way in which firms adapt or standardize their marketing strategies in emerging markets. It becomes evident that marketing strategies are usually neither fully adapted nor fully standardized. According to the findings, firms usually tend to standardize the most visible elements and adapt some of their products to also satisfy consumers of local markets. By doing so, a firm can still maintain a consistent global identity, even though some elements are adapted. This is one example of how Nordic firms can try to balance both standardization and adaptation when entering emerging markets.Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, kuinka pohjoismaiset yritykset tasapainottavat standardointia ja mukauttamista markkinointistrategioissaan siirtyessään kehittyville markkinoille. Tätä tutkimusaluetta ei ole vielä laajasti tutkittu, etenkään pohjoismaisten yritysten kontekstissa, mikä tekee siitä erityisen relevantin aiheen. Etenkin nykyään markkinoiden kehittyessä alati, ohjaavat erilaiset tekijät yrityksiä laajentumaan kansainvälisille markkinoille. Tämä on merkityksellistä kehittyvien markkinoiden kontekstissa, sillä nämä markkinat vauhdittavat globaalia kasvua ja ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Samalla pohjoismaiset yritykset ovat laajentaneet yhä enemmän kansainvälistä läsnäoloaan. Kehittyvät markkinat eroavat muista markkinoista monien ominaisuuksien osalta. Tämä korostaa tarvetta tarkastella, kuinka pohjoismaiset yritykset standardoivat ja mukauttavat markkinointistrategioitaan näillä markkinoilla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy keskeisiin käsitteisiin; standardointi, mukauttaminen, kehittyvät markkinat, markkinointistrategiat sekä pohjoismaiset yritykset. Markkinointimixin käsite, erityisesti sen 4P-malli, esitellään myös määriteltäessä sekä standardoinnin että mukauttamisen käsitteitä, sillä ne ovat vahvasti yhteydessä niihin. Pohjoismaisten yritysten konteksti sisällytettiin tutkimukseen tarkastelemalla eri pohjoismaisten yritysten siirtymistä Kiinan ja Intian markkinoille. Nämä tapaustutkimukset tarjoavat arvokkaita käytännön esimerkkejä siitä, kuinka todelliset pohjoismaiset yritykset ovat standardoineet tai mukauttaneet markkinointistrategioitaan kehittyvillä markkinoilla. Tulosten tukemiseksi ja päätutkimuskysymykseen vastaamiseksi sovelletaan kahta toissijaista tutkimuskysymystä, jotka liittyvät tähän aiheeseen. Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka perustuu vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, ettei ole olemassa yhtä yhtenäistä tapaa, jolla yritykset mukauttavat tai standardoivat markkinointistrategioitaan kehittyvillä markkinoilla. Käy ilmi, että markkinointistrategiat eivät yleensä ole täysin mukautettuja eivätkä täysin standardoituja. Tulosten mukaan yritykset pyrkivät yleensä standardoimaan näkyvimmät elementit ja mukauttamaan joitakin tuotteidensa ominaisuuksia, jotta ne vastaisivat myös paikallisten markkinoiden kuluttajien tarpeita. Tällä tavoin yritys voi säilyttää yhtenäisen globaalin identiteetin, vaikka joitakin elementtejä mukautetaan. Tämä on yksi esimerkki siitä, kuinka pohjoismaiset yritykset voivat pyrkiä tasapainottamaan sekä standardointia että mukauttamista siirtyessään kehittyville markkinoille.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Social Sustainability Practices: A Balancing Act of Economic, Environmental, and Social Considerations
    Leite, Emilene; Hasche, Nina; Piekkari, Rebecca (toim.); Lundan, Sarianna (toim.); Ritvala, Tiina (toim.); Harikkala-Laihinen, Riikka (toim.); Van Tulder, Rob (toim.) (Emerald, 2026)
    Artikkeli
    Social sustainability, one of the three pillars of sustainable development (SD) alongside environmental and economic dimensions, remains underexplored in international business (IB) research. While corporate sustainability efforts often emphasize environmental and economic outcomes, the social pillar, encompassing equity, justice, inclusivity, and community well-being, has received comparatively little attention. This chapter addresses this gap by investigating the following research questions: (i) How do MNEs’ corporate sustainability practices balance social with economic and environmental goals in the countries where they operate? and (ii) What do these practices reveal about advancing or undermining social sustainability?. Drawing on sustainability and IB literature, two cases positioned at opposite ends of the social sustainability spectrum are explored, that is one case in the healthcare industry and the other case in the mining industry. By using secondary data and a thematic analysis approach, this chapter illustrates that the three pillars of sustainability are more dynamically interdependent and tightly coupled than typically portrayed, where instability in one area can create a chain of events throughout the entire sustainability agenda. Failures in the social domain can set of a chain reaction across economic and environmental achievements, undermining corporate legitimacy. This study contributes to a more integrated understanding of social sustainability in global value chains and offers practical implications for multinational enterprises (MNEs) under evolving regulatory frameworks, such as the European Union’s Corporate Sustainability Due Diligence Directive. The findings support a holistic sustainability paradigm that recognizes the dynamic interdependence of the three pillars and promotes business strategies aligned with long-term societal well-being.
  • Creating and Evaluating Personas Using Generative AI: A Scoping Review of 81 Articles
    Amin, Danial; Salminen, Joni; Ahmed, Farhan; Tervola, Sonja M. H.; Sethi, Sankalp; Jansen, Bernard J.; Oliver, Nuria (toim.); Shamma, David A. (toim.); Candello, Heloisa (toim.); Cesar, Pablo (toim.); Lopes, Pedro (toim.); Bozzon, Alessandro (toim.); Kosch, Thomas (toim.); Liao, Vera (toim.); Ma, Xiaojuan (toim.); Artizzu, Valentino (toim.); Draxler, Fiona (toim.); López, Gustavo (toim.); Reinschluessel, Anke V. (toim.); Tong, Xin (toim.); Dugas, Phoebe O. Toups (toim.) (ACM, 2026)
    Artikkeli
    As generative AI (GenAI) is increasingly applied in persona development to represent real users, understanding the implications and limitations of this technology is essential for establishing robust practices. This scoping review analyzes how 81 articles (2022-2025) use GenAI techniques for the creation, evaluation, and application of personas. The articles exhibited good level of reproducibility, with 61% of articles sharing resources (personas, code, or datasets). Furthermore, conversational persona interfaces are increasingly provided alongside traditional profiles. However, nearly half (45%) of the articles lack evaluation, and the majority (86%) use only GPT models. In some articles, GenAI use creates a risk of circularity, in which the same GenAI model both generates and evaluates outputs. Our findings also suggest that GenAI seems to reduce the role of human developers in the persona-creation process. To mitigate the associated risks, we propose actionable guidelines for the responsible integration of GenAI into persona development.