Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Integrated sizing and management of residential energy systems for electric and hydrogen vehicle charging
    Haddad, Masoud; Asadi, Somayeh; Alemazkoor, Negin (Elsevier, 2025)
    Artikkeli
    The rising adoption of electric (EV) and hydrogen (HV) vehicles has intensified the need for effective energy management strategies to minimize grid dependence and carbon emissions. Yet, there is a need to systematically examine multiple EV/HV charging scenarios under real household loads, especially in systems integrating photovoltaic (PV) panels, battery storage, and the grid. This study addresses this gap by employing a dynamic framework that captures hourly variations in vehicle arrival times and states of charge (SoC). To address this gap, a simulation model was developed in TRNSYS and integrated with a Python‐based controller to evaluate the energy performance, economic feasibility, and CO2 emissions of a residential building in Gaithersburg, Maryland, USA. The study considered 70 household parameters, including lighting, heating, cooling, and vehicle charging. Five distinct scenarios were analyzed, ranging from direct reliance on PV and the grid without storage to configurations incorporating multiple battery packs for greater self-sufficiency. One scenario achieved nearly 90 % self-sufficiency, while a balanced configuration, optimized using a genetic algorithm that considered both emissions and cost, reduced CO2 emissions by approximately 24 % compared to a grid-dependent baseline. These findings underscore the importance of proper storage sizing in enhancing energy efficiency. A well-planned integration of solar generation, battery storage, and grid support can significantly cut annual CO2 emissions, accommodate seasonal variations, and lessen reliance on conventional power sources. The results provide practical insights for designing future residential systems that effectively integrate renewable energy and vehicle charging in a sustainable and cost-efficient manner.
  • The Impact of Green Bonds on Corporate ESG Performance
    Inoranta, Anni (2026-04-15)
    Kandidaatintutkielma
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun vaikutusta yritysten ESG-suoriutumiseen. ESG (environmental, social, governance) -tekijöiden merkitys on kasvanut viime vuosikymmenten aikana merkittävästi, ja ne ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi yritysten päätöstenteossa ja sijoittajien sijoituspäätöksissä. ESG-termillä tarkoitetaan ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta sekä hallintotapaa. Vihreät joukkovelkakirjalainat ovat velkainstrumentteja, joiden varat käytetään ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Parempaan ESG-suoriutumiseen useiden aiempien tutkimusten mukaan liittyy muun muassa parempi riskienhallinta, alhaisemmat rahoituskustannukset sekä kasvava sijoittajien kysyntä, minkä vuoksi sen kehityksen tarkastelu on ajankohtaista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, onko vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskulla positiivinen vaikutus yritysten ESG-suoriutumiseen. Tutkimuskysymystä tutkitaan kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa käsitellään vihreiden joukkovelkakirjalainojen ominaisuuksia ja rahoitusvaikutuksia sekä ESG-suoriutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Toisessa luvussa käsitellään vihreitä joukkovelkakirjalainoja, niiden kehitystä ja markkinoita, Green Bond Principles -periaatteita sekä niiden vaikutuksia yritysrahoitukseen. Kolmannessa luvussa tarkastellaan yhteiskuntavastuuta (corporate social responsibility) ja ESG:tä, niiden merkitystä yritysrahoituksessa sekä ESG:n vaikutusta yritysten taloudelliseen suorituskykyyn. Lisäksi kolmannessa luvussa käsitellään myös signalointiteoriaa, sijoittajien vaikutusta yritysten vastuulliseen toimintaan, viherpesua sekä ESG-luokituksia. Neljännessä luvussa tar-kastellaan aiempia empiirisiä tutkimuksia, joissa on tutkittu vihreiden joukkovelkakirjalainojen ja ESG-suoriutumisen välistä yhteyttä. Tutkielman keskeiset havainnot viittaavat siihen, että vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku parantaa yritysten ESG-suoriutumista. Vaikutus esiintyy erityisesti ympäristöulottuvuudessa muun muassa lisääntyneen vihreän innovoinnin, ympäristöinvestointien sekä parantuneen raportoinnin kautta. Lisäksi liikkeeseenlasku voi parantaa hallintotapoja vihreiden joukkovelkakirjojen raportointivaatimusten seurauksena, jotka parantavat läpinäkyvyyttä. Lisäksi aiemman kirjallisuuden mukaan signalointivaikutus houkuttelee uusia sijoittajia ja parantaa yrityksen mainetta. Vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä ole suora seuraus rahoitettavasta hankkeesta, vaan myös yritysten käyttäytymisen muutok-sista ja kasvavasta paineesta sijoittajilta ja sidosryhmiltä liikkeeseenlaskun seurauksena.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Strateginen ennakointi dynaamisena kyvykkyytenä: Välineellinen tapaustutkimus sisäministeriön hallinnonalasta
    Raisio, Harri; Neuvonen, Aleksi; Djakonoff, Vera (Hallinnon tutkimuksen seura, 2026)
    Artikkeli
    Turbulentti turvallisuustoimintaympäristö edellyttää julkiselta sektorilta kykyä ennakoida muutoksia aiempaa systemaattisemmin. Strateginen ennakointi on nähty yhtenä keinona tukea julkishallinnon kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa. Tämä artikkeli tarkastelee strategisen ennakoinnin kehittymistä dynaamiseksi kyvykkyydeksi sisäisen turvallisuuden kontekstissa. Empiirinen aineisto koostuu sisäministeriön hal­linnonalalla toteutetuista haastatteluista ja kyselyistä. Temaattinen analyysi tuotti kolme ajallisesti etenevää kokonaisuutta – strategisen ennakoinnin rakentuminen, vakiintuminen ja sopeu­tuminen – jotka heijastavat läpileikkaavasti dynaamisten kyvykkyyksien pääkomponentteja, havaitsemista, mahdollisuuksiin tarttumista ja muuntautumista. Tulokset osoittavat, että strategista ennakointia edistävät rakentumisvaiheessa erityisesti osallisuus, osaaminen ja ennakointimyönteinen asenne, kun taas vakiintumis- ja so­peutumisvaiheissa korostuvat haasteet, jotka liit­tyvät ennakoinnin monitulkintaisuuteen, toimintaympäristön nopeaan muutokseen, niukkoihin resursseihin ja poliittisen ohjauksen vaih­teluihin. Tämä tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten strateginen ennakointi voi kehittyä dynaa­miseksi kyvykkyydeksi turvallisuusviranomaisten toiminnassa sekä nostaa esiin havainnon siitä, miten operatiivisten ja dynaamisten kyvykkyyksien välinen raja vaikuttaa hämärtyvän nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
  • Digitale Transformation des deutschen Staates
    Mergel, Ines; Kuhlmann, Sabine (toim.); Proeller, Isabella (toim.); Schimanke, Dieter (toim.); Ziekow, Jan (toim.) (Springer VS, 2026)
    Artikkeli
    Das vorliegende Kapitel beleuchtet die digitale Transformation des deutschen Staates in einem komplexen Mehrebenensystem, das von Bund, Ländern und Kommunen geprägt ist. Trotz umfangreicher Gesetzesinitiativen wie dem Onlinezugangsgesetz (OZG) bleibt die Umsetzung vieler digitaler Verwaltungsleistungen hinter den Erwartungen zurück. Koordinationsprobleme, föderale Zuständigkeiten und historisch gewachsene Strukturen erschweren eine einheitliche Vorgehensweise. Um den Rückstand aufzuholen, wurden zentrale Institutionen wie der IT-Planungsrat und die FITKO geschaffen, die bund- und länderübergreifende Standards und Prozesse vorantreiben sollen. Gleichzeitig macht sich eine starke Abhängigkeit von externen IT-Dienstleistern bemerkbar, was den Aufbau interner Kompetenzen verzögert. Erfolgsgeschichten wie die Digitalisierung des Bundesamts für Migration und Flüchtlinge oder kommunale One-Stop-Shops verdeutlichen jedoch, dass nutzerzentrierte Ansätze und agile Methoden effektiv sein können. Neue Formate wie Digitalisierungslabore und Netzwerke wie NEXT bündeln Expertise aus verschiedenen Verwaltungsebenen, um innovative Lösungen zu entwickeln. Der Beitrag zeigt, dass technologische Fortschritte allein nicht genügen: Nur ein kultureller Wandel in der Verwaltungsarbeit, unterstützt durch Schulungen und umfassende Koordination, kann langfristig zu einer bürgerfreundlichen und effizienten digitalen Verwaltung führen.
  • Suomalaisten osakkeiden yhteisvaihtelu : Tarkastelussa vuodet 2015–2024
    Lehtinen, Helmi (2026-04-20)
    Kandidaatintutkielma
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten pörssiosakkeiden tuottojen yhteisvaihtelua ja riskirakennetta vuosina 2015–2024 modernin portfolioteorian viitekehyksessä. Portfolioteoria korostaa, että sijoituksia ei tarkastella yksittäisinä arvopapereina, vaan osana kokonaisuutta. Salkun kokonaisriski määräytyy sekä yksittäisten osakkeiden volatiliteetin että niiden välisen yhteisvaihtelun perusteella. Tämän vuoksi korrelaatio, varianssi ja kovarianssi ovat keskeisiä käsitteitä, sillä ne kuvaavat sekä yrityskohtaista tuoton vaihtelua että sijoitusten välisiä riippuvuuksia. Portfolioteoria jakaa riskin systemaattiseen ja epäsystemaattiseen riskiin. Systemaattinen riski liittyy koko markkinaan eikä ole hajautettavissa, kun taas epäsystemaattinen riski pienenee hajauttamalla ja liittyy yrityskohtaisiin tekijöihin. Näitä riskikomponentteja tarkastellaan kolmestakymmenestä suomalaisesta pörssiyhtiöstä muodostetun kuukausituottoaineiston avulla. Aineisto on jaettu eri jaksoihin, jotta voidaan analysoida, miten varianssit ja kovarianssit reagoivat erilaisiin markkinaolosuhteisiin ja miten nämä muutokset vaikuttavat riskin muodostumiseen. Tulokset osoittavat, että systemaattisen ja epäsystemaattisen riskin suhteet vaihtelevat huomattavasti talouden tilanteen mukaan. Normaalijaksoissa epäsystemaattinen riski muodostaa suuren osan osakkeiden volatiliteetista ja osakkeiden välinen yhteisvaihtelu pysyy korrelaation ja kovarianssin perusteella heikkona. Tällöin hajauttaminen on keino pienentää salkun kokonaisriskiä. Kriisiaikoina riski siirtyy selvemmin systemaattisen riskin puolelle, koska markkinashokit yhdenmukaistavat sijoittajien käyttäytymisen ja osakkeiden tuotot alkavat liikkua samansuuntaisesti. Tämä ilmenee kovarianssien kasvuna ja hajauttamisen tehon heikkenemisenä, sillä markkinatekijät alkavat ohjata tuottojen vaihtelua yrityskohtaisia tekijöitä voimakkaammin. Tarkasteluperiodin loppua kohti riskirakenne palautuu asteittain vakaammaksi ja epäsystemaattisen riskin merkitys kasvaa uudelleen. Empiiriset tulokset viittaavat siihen, että portfolioteorian periaatteet pätevät eri markkinatilanteissa. Hajauttamisen hyöty riippuu kuitenkin siitä, kuinka suuri osa riskistä on markkinaehtoista ja kuinka paljon jää yrityskohtaisille tekijöille.