Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Unpacking strategic agility in SMEs from transitional periphery economies: exploring its manifestations and mechanisms
    Demirbag, Mehmet; Nurgabdeshov, Assylbek; Golgeci, Ismail; Nair, Smitha R.; Khan, Zaheer; Pillai, Kishore Gopalakrishna; Zahoor, Nadia (Emerald, 2026)
    Artikkeli
    Purpose Small and medium-sized enterprises (SMEs) in transitional periphery economies face persistent turbulence stemming from economic volatility, institutional voids and geopolitical shocks. This study aims to investigate how SMEs develop and enact strategic agility (SA) in such environments, with a focus on Kazakhstan. Design/methodology/approach Drawing on 31 in-depth interviews with owners, directors and senior managers from 16 SMEs, the authors adopt an exploratory qualitative research design with grounded-theory coding techniques to inductively develop a framework of the enablers, mechanisms and manifestations of SA. Findings The findings reveal that SA is fostered through multi-level enablers – environmental, network, firm and individual – that interact to shape organizational responses. These enablers operate via three mechanisms: sensing (detecting and interpreting turbulence), coping (absorbing shocks and ensuring survival) and adapting (reconfiguring resources and strategies). The authors show how coping replaces the canonical “seizing” stage in dynamic capability theory, reflecting the survival imperative in resource-constrained, institutionally fragile contexts. SA is manifested across four functional domains: marketing, human resources, product and service offerings and relational ties. Originality/value By demonstrating how SMEs in Kazakhstan re-sequence and operationalize SA under conditions of scarcity and instability, this study refines dynamic capability theory, extends the literature on SME agility in transition economies and offers practical insights for managers seeking to sustain competitiveness in turbulent environments.
  • Regional inequality and driving factors behind low-carbon energy transition in China’s provinces
    Cong, Lianghan; Lu, Shuaiyi; Jiang, Pan; Lü, Xiaoshu (Springer, 2026)
    Artikkeli
    Accelerating the transition of China’s energy consumption structure toward low-carbon development is essential for achieving global carbon neutrality goals. As the country with the world’s largest share of energy-related emissions, China provides a critical case in which substantial provincial disparities remain. Using panel data from 30 provinces from 2012 to 2022, this study develops an integrated framework combining Geographically and Temporally Weighted Regression (GTWR), eXtreme Gradient Boosting (XGBoost), and SHapley Additive exPlanations (SHAP) to examine the driving mechanisms of low-carbon energy transition from a regional inequality perspective. The results reveal persistent east–west disparities, significant spatial clustering, and clear temporal shifts in the effects of key drivers. Results reveal pronounced spatiotemporal heterogeneity. Green technology innovation consistently showed the strongest positive effect, while industrialization and urban–rural income gaps exerted stronger negative impacts in central and western regions. Government intervention shifted from a negative factor in early years to a positive driver in later years, which reflects the evolving role of policy in steering decarbonization. Moreover, nonlinear threshold effects were identified, such as U-shaped impacts of government intervention and scale-sensitive effects of afforestation. Findings show that China’s low-carbon transition is evolving from regional heterogeneity toward policy convergence, yet inequalities remain significant. These results underscore the need for targeted strategies for reducing disparities, including technology diffusion and financial support in less-developed provinces, to ensure a more balanced and equitable energy transition. This study contributes new empirical insights to understanding low-carbon drivers and designing decarbonization policies for ensuring an equitable and coordinated national transition.
  • Kuinka laululyriikkaa voidaan tutkia viestintänä semioottisen analyysin avulla : Tapaustutkimus Aleksanteri Hakaniemen albumista Ehkä joskus tiedän miksi
    Brusin, Sini (2026-05-05)
    Kandidaatintutkielma
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka laululyriikkaa voidaan tutkia viestintänä, ja minkälaista viestintää laululyriikassa esiintyy. Viestintätieteellisenä taustateoriana käytetään semioottista teoriaa. Laulunkirjoitusta sosiaalisena ja viestinnällisenä prosessina verrataan Stuart Hallin koodauksen ja dekoodauksen malliin. Tutkimusaineistona käytetään viittä kappaletta (Bonsaipuu, Elokuu, Mustarastas, Mä voisin rakastua suhun ja Märkää maalia) Aleksanteri Hakaniemen albumilta Ehkä joskus tiedän miksi. Tutkimusmenetelmänä käytetään pääasiassa semioottista analyysiä, jonka tukena aineistoa analysoidaan myös määrällisesti ja laadullisesti. Tutkimustulokset osoittavat, että semioottinen analyysi tarjoaa monipuolisen tavan lähestyä laululyriikan tulkitsemista. Lyriikan tutkiminen merkkien ja niiden konnotaatioiden kautta, luo väylän tekstin hyödyntämien kulttuurillisten käsitysten esille tuomiseen ja niiden kyseenalaistamiseen. Havaitaan myös, että laululyriikassa esiintyy monenlaista viestintää. Teksti vaihtelee tyylillisesti kappaleiden välillä, mutta tendenssi toisen persoonan kirjoitusperspektiiviin, sekä vähintään kahden (sinä ja minä) henkilöhahmon esiintyminen ovat yhteisiä tekijöitä. Myös lauserakenteet, joissa tekstien henkilöhahmot ovat toimijoina todetaan yleisemmiksi kuin passiivimuotoiset tai muun tekijän lauserakenteet. Semioottisen analyysin kautta löydetään, että kirjoittajan henkilöhistoria, sekä kulttuuritausta vaikuttavat laajasti teksteissä esiintyvään viestintään. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että viestintätieteellinen lähestymistapa laululyriikan tutkimiseen tarjoaa keinon käsitellä laululyriikkaa osana laajempaa kulttuurillista kontekstia. Semioottinen analyysi on myös lukijan tai kuulijan roolia aktiivisena tulkitsijana korostava lähestymistapa laululyriikan analyysiin.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Työn vaatimusten ja voimavarojen vaikutus työhyvinvointiin ; JD-R-teorian viitekehyksessä
    Kaltakari, Klaudia; Kaltto, Hilla (2026-05-12)
    Kandidaatintutkielma
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan työn vaatimusten ja voimavarojen vaikutusta työhyvinvointiin työn vaatimusten ja voimavarojen teorian eli JD-R-teorian näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, sillä työelämän muutokset, kasvaneet vaatimukset ja työn rajojen hämärtyminen ovat lisänneet kuormitusta. Erityisesti työuupumus on noussut keskeiseksi työelämän haasteeksi. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten JD-R-mallia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin tarkastelussa sekä miten työn vaatimukset ja työn voimavarat ovat yhteydessä työuupumukseen ja työn imuun. Lisäksi tarkastellaan, mitkä nykytyöelämän piirteet voivat horjuttaa työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainoa. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. JD-R-teorian mukaan työn ominaisuudet jakautuvat työn vaatimuksiin ja työn voimavaroihin. Työn vaatimuksia ovat esimerkiksi kiire, suuri työmäärä, aikapaineet ja emotionaalinen kuormitus. Työn voimavaroja ovat esimerkiksi autonomia, palaute, esihenkilön tuki sekä toimiva työyhteisö. Työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää organisaatioilta tasapainoa työn vaatimusten ja voimavarojen välillä sekä aktiivisia keinoja työntekijöiden voimavarojen tukemiseen muuttuvassa työelämässä. JD-R-teoria tarjoaa tähän hyödyllisen ja ajankohtaisen viitekehyksen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työn vaatimusten ja voimavarojen tasapaino on keskeinen työhyvinvointia selittävä tekijä JD-R-teorian näkökulmasta. Tutkielman perusteella erityisesti nykytyöelämän jatkuvat muutokset, työn pirstaloituminen, digitaalinen kuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen ovat lisänneet työn vaatimuksia ja altistaneet työuupumukselle. Samanaikaisesti riittävät työn voimavarat voivat kuitenkin vahvistaa työn imua ja ehkäistä kuormituksen haitallisia vaikutuksia.
  • Vaikutelman hallinta vastuullisuusraportoinnissa : Raportointi yritysten strategisena viestintävälineenä
    Hakala, Silva (2026)
    Kandidaatintutkielma
    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, missä määrin yritykset toteuttavat strategista vaikutelman hallintaa vastuullisuusraportoinnin kautta. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat toimet, joiden pyrkimyksenä on vaikuttaa sidosryhmien yrityskuvaan positiivisesti. Aihe on tällä hetkellä ajankohtainen, sillä vastuullisuus ja sen edesauttaminen ovat nousseet erilaisten globaalien haasteiden lisääntymisen myötä kaikkialla yhä merkityksellisemmiksi. Myös Euroopan Unionin säännökset yrityksiä velvoittavaa vastuullisuusraportointia koskien laajenevat jatkuvasti. Niinpä vaatimukset koskevat hyvin suurta osaa EU:n alueella perustetuista ja toimivista organisaatioista. Tämä kirjallisuuskatsaus pohjautuu ajankohtaisiin, vertausarvioituihin tutkimusartikkeleihin. Edellä esitettyyn tutkimusongelmaan vastataan kolmen tutkimuskysymyksen kautta: Miten luotettavaa yritysten vastuullisuusraportoinnissa julkaistu tieto, missä määrin yritykset pyrkivät tuottamaan raportoinnillaan sidosryhmille tarpeellista tietoa ja millaisin keinoin yritykset tuottavat strategista vastuullisuusraportointia. Tutkielman viitekehyksenä toimivat sidosryhmäteoria sekä legitimiteettiteoria, joiden näkökulmasta aihetta tarkastellaan. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että jotkin Euroopan Unionin alueella perustetut ja toimivat yritykset käyttävät pakollista vastuullisuusraportointia keinona vaikuttaa sidosryhmien mielikuvaan organisaatiosta. Huolimatta siitä, että raportointi täyttäisi sille asetetut määräykset ja vaatimukset, on yrityksillä mahdollisuus vaikuttaa tapaan, jolla ne ilmaisevat raportoitavan tiedon. Yksityiskohtaisesta ja laajasti velvoittavasta direktiivistä huolimatta sääntelyllä ei voida katsoa tavoitettavan täysin sen perimmäistä tavoitetta läpinäkyvästä ja vertailukelpoisesta yritysmarkkinasta. Läpikäytyjen tutkimusten perusteella syntyy vaikutelma, että yritysten ensisijaisena tarkoituksena strategisen vaikutelman hallinnan toteuttamiselle on sidosryhmien sekä muun ympäristön odotusten ja tuen tavoitteleminen. Tämä on osittain ymmärrettävää, sillä näiden saavuttaminen ja ylläpitäminen on oleellista yrityksen oman menestyksen ja markkina-aseman kannalta. Yritysten toteuttama vastuullisuusraportointi ei siis välttämättä ole niin luotettava ja kokonaisvaltainen, että sen perusteella voisi luoda täysin kattavan kuvan yritysten vastuullisuudesta.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.