Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Puolimatkassa rikkaaksi nartuksi? : Diskurssianalyysi vahvan naiseuden rakentumisesta voimaannuttavissa sosiaalisen median videoissa
    Ylimäki, Vilma (2026-04-27)
    Kandidaatintutkielma
    Sosiaalinen media on keskeinen osa nykypäivän mediakulttuuria, jossa erityisesti lyhytvideomuodossa julkaistut sisällöt leviävät nopeasti ja saattavat saavuttaa laajaa näkyvyyttä. Sosiaalisessa mediassa tuotetaan ja jaetaan jatkuvasti erilaisia käsityksiä naiseudesta, identiteetistä ja voimaantumisesta. Nämä sisällöt eivät ainoastaan heijasta yksilöllisiä kokemuksia, vaan ne osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnallisten ja feminististen merkitysten sekä ideologioiden tuottamiseen ja muokkaamiseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, millaisilla diskursiivisilla valinnoilla ”vahvan naisen” kuvaa rakennetaan Instagramin lyhytvideoissa ja millaisiin subjektipositioihin nämä esitykset asettavat katsojan. Tutkimuksen viitekehys kietoutuu postfeminismin, uusliberaalin feminismin ja populaarifeminismin käsitteiden ja teemojen ympärille. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta Instagramissa julkaistusta lyhytvideoista, joissa korostuvat naisen voimaantumiseen liittyvät teemat. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, jonka avulla aineistosta tunnistetaan kolme keskeistä diskurssia: vapaan ja itsenäisen naisen diskurssi, itsevarmuuden ja menestymisen diskurssi sekä patriarkaalisten valtasuhteiden haastamisen diskurssi. Näiden diskurssien kautta rakentuu kuva ihanteellisesta naisesta, joka on itsevarma, itsenäinen ja itseään kehittävä. Tulokset osoittavat, että voimaantuminen esitetään pääosin yksilön sisäisenä ominaisuutena tai valintana, mikä heijastaa postfeminististä ja uusliberaalista ajattelua. Vaikka osa aineistosta pyrkii haastamaan patriarkaalisia rakenteita, vastuu siirretään yksilölle, jolloin rakenteelliset kysymykset jäävät taka-alalle. Voimaannuttava sisältö toimii siis paradoksaalisesti mahdollistavana, mutta myös rajoittavana ilmiönä.Social media is a central part of contemporary media culture, in which content published particularly in short-video format spreads rapidly and may achieve wide visibility. Social media continuously produces and circulates various ideas about womanhood, identity, and empowerment. These contents do not merely reflect individual experiences; they also actively participate in producing and shaping social and feminist meanings as well as ideologies. The aim of this bachelor’s thesis is to examine what kinds of discursive choices are used to construct the image of the “strong woman” in Instagram short videos and into what kinds of subject positions these representations place the viewer. The theoretical framework is built around the concepts and themes of postfeminism, neoliberal feminism, and popular feminism. The research material consists of six short videos published on Instagram that emphasize themes related to women’s empowerment. The study applies discourse analysis as its research method, through which three central discourses are identified in the material: the discourse of the free and independent woman, the discourse of confidence and success, and the discourse of challenging patriarchal power relations. Through these discourses, an image is constructed of the ideal woman as confident, independent, and self-improving. The results show that empowerment is presented mainly as an individual inner quality or personal choice, reflecting postfeminist and neoliberal thinking. Although some of the material seeks to challenge patriarchal structures, responsibility is shifted onto the individual, causing structural issues to remain in the background. Empowering content therefore functions paradoxically as both an enabling and a limiting phenomenon.
  • "Kuvataiteilija, jos saan pyytää" : Audiovisuaalinen analyysi Tove Janssonin taiteilijakuvasta elokuvassa Tove
    Sydänlammi, Alina (2026-05-11)
    Kandidaatintutkielma
    Tässä tutkielmassa analysoidaan Tove-elokuvan rakentamaa taiteilijakuvaa Tove Janssonista. Jansson oli merkittävä suomalainen taiteilija, joka muistetaan parhaiten Muumilaakson asukkaiden luomisesta. Muumien lisäksi hän kuitenkin teki monipuolisesti taidetta koko elämänsä ajan. Vielä 25 vuotta kuolemansa jälkeen hänen teoksensa koskettavat ihmisiä kaikkialla maailmassa. Vuonna 2020 julkaistiin elämäkerrallinen draamaelokuva Tove Janssonin elämästä. Elokuva sijoittuu vuosiin 1944–1956 eli painottuu aikaan ennen muumien suosiota. Se käsittelee erityisesti Janssonin vaihtelevaa suhdetta taiteeseen sekä hänen ihmissuhteitaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista taiteilijakuvaa elokuvassa luodaan audiovisu-aalisen kerronnan keinoin. Menetelmänä toimii audiovisuaalinen analyysi, jonka avulla tarkastellaan elokuvan audiovisuaalisia elementtejä ja niiden luomia merkityksiä. Teoreettisena pohjana tutkielmassa käytetään Henry Baconin audiovisuaalisen kerronnan teoriaa, joka on kattava kuvaus elokuvissa käytetyistä kerronnan keinoista. Lisäksi apuna käytetään elokuvateorian näkökulmia. Analyysin kohteeksi on valittu elokuvan neljä kohtausta, jotka ilmentävät Tove Janssonin taiteilijuutta. Kohtauksia tarkastellaan lähilukumenetelmän avulla, eli ne katsotaan useaan kertaan, kunnes tiedossa on mahdollisimman kattava käsitys kustakin kohtauksesta. Kohtauksista saatiin selville, että elokuva luo Janssonista kuvaa itsenäisenä ja luovana taiteilijana, joka rakastaa taidetta ja on sille omistautunut. Suhde muumeihin näyttäytyi enemmän huvitteluna, kuin ammattimaisena, ennen kuin taloudellinen tilanne pakotti Toven kaivamaan muumit pöytälaatikosta ja jakamaan maailmalle. Taiteilijakuva myös muuttuu elokuvan aikana. Lopussa nähdään alkua itsevarmempi, tyytyväisempi ja itsetietoisempi taiteilija.
  • Kun tekoäly viestii : Diskurssianalyyttinen tapaustutkimus tekoälyviestinnän merkityksellistämisestä herkkäluonteisessa kriisikontekstissa
    Manninen, Aurora (2026-04-29)
    Kandidaatintutkielma
    Generatiivisen tekoälyn voima uskotaan olevan sen tehokkuudessa, koska se mahdollistaa viestien tuottamisen organisaatiossa nopeasti, laajassa mittakaavassa. Samalla se herättää yhä enenevissä määrin kysymyksiä viestinnän vastuusta, autenttisuudesta ja inhimillisyydestä. Tekoälyn heikkoutena piileekin sen empaattisuuden ja moraalin puute. Nämä kysymykset korostuvat erityisesti tilanteissa, joissa viestintä kohdistuu kriiseihin tai muihin tilanteisiin, joissa luottamusta pyritään kasvattamaan. Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten tekoälyn tuottama viestintä merkityksellistetään julkisessa keskustelussa ja millaisia odotuksia viestinnälle asetetaan eettisesti herkkäluonteisessa kriisitilanteessa. Tutkielmassa analysoidaan Vanderbiltin yliopiston tekoälyllä kirjoittamaa suruvalitteluviestiä ja siitä seurannutta vastareaktiota kansainvälisessä media- ja yleisökeskustelussa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa analyysimenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä. Tutkimus tuo esiin sen, kuinka kritiikki ei kohdistunut viestin kielelliseen laatuun, vaan koettuun epäaitouteen ja inhimillisyyden puutteeseen. Tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttöä kriisiviestinnässä merkityksellistetään voimakkaasti negatiivisten diskurssien kautta. Tapauksessa tekoäly näyttäytyy normien rikkoutumisena ja se liitetään välinpitämättömyyteen, epäaitouteen ja moraaliseen sopimattomuuteen. Viestin kielellinen laatu ei yksin riitä takaamaan sen hyväksyttävyyttä, vaan viestin lähteellä on ratkaiseva merkitys sen tulkinnassa. Tutkimus syventää ymmärrystä tekoälyn käytön rajoista herkkäluonteisissa viestintätilanteissa sekä pohtii viestinnän ammattilaisen roolia tekoälyn rinnalla tulevaisuudessa.
  • Henkisen johtajan paatoksellinen ja tiedettä jäljittelevä retoriikka : Tutkimus astrologisten blogitekstien vaikuttavuudesta
    Kalliomaa, Nea (2026-04-29)
    Kandidaatintutkielma
    Astrologia on pseudotieteellinen ala, jota tutkittu tiede ei vahvista. Se perustuu taivaankappaleiden, kuten planeettojen, liikkeiden havainnointiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin, joiden mukaan ne vaikuttavat ihmisten elämään, vaikka todellista vaikutusta ei pystytä todistamaan. Monet lukevat astrologiaa käsitteleviä kirjoituksia viihteenä, mutta osa ihmisistä todella uskoo sen oppeihin ja ennustuksiin. Tekstien uskottavuutta rakennetaan kielellisin tehokeinoin. Astrologiaa käsittelevät tekstit hyödyntävät useita retorisia keinoja koukuttaakseen lukijansa. Tässä tutkimuksessa analysoidaan astrologi Seppo Tanhuan viittä blogikirjoitusta Astro.fi - verkkosivustolla. Tanhua on kyseisen verkkosivuston perustaja ja yksi aktiivisista blogikirjoittajista. Hänen kirjoituksensa käsittelevät ajankohtaisia astrologisia ilmiöitä, joilla hän väittää olevan vaikutusta ihmisten elämissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tekstien väitteistä tehdään vakuuttavia retorisin keinoin. Tutkimusmenetelmänä käytetään retorista analyysia. Retorinen analyysi etenee yleisön identifioimisesta käytettyjen retoristen keinojen jaotteluun eetoksen, paatoksen ja logoksen mukaan. Aineiston analyysissa selvisi, että Tanhuan blogikirjoitusten retoriikka koostuu suurimmilta osin tunteita puhuttelevista keinoista eli paatoksesta. Merkityksen tunnetta ja lohtua etsivään erityisyleisöön vedotaan luomalla yhteisöä käyttämällä monikon ensimmäistä persoonaa eli me- muotoa ja korostamalla kaiken tapahtuneen syvempiä merkityksiä. Lisäksi lukijaa kannustetaan itsensä ja tunteidensa tutkiskeluun sekä kerrotaan ennustuksista, jotka liittyvät henkilökohtaisiin kokemuksiin. Teksteissä korostuu myös apokalyptinen puhe, jossa annetaan ymmärtää, että eletään jotakin hyvin merkittävää aikaa ja ainutkertaisia ilmiöitä tapahtuu. Tanhua hyödyntää myös niin kutsuttua Forer-efektiä, eli ilmiötä, jossa ympäripyöreästi ilmaistut väitteet koetaan henkilökohtaisesti merkittäviksi, vaikka todellisuudessa ne voisivat liittyä kehen tahansa. Forer-efekti kulkee käsikädessä varovaisten ilmaisujen kanssa, jotka pehmentävät entisestään väitteiden tarkkuutta ja täten lisäävät sopivuuden tunnetta. Varovaiset ilmaisut kuuluvat tekstin logokseen, sillä ne antavat harkitun kuvan tekstistä. Toinen logokseen kuuluva retorinen keino on tieteellistäminen, eli kun tekstistä pyritään tekemään tieteellisen näköistä kaavioilla tai erikoisalan sanastolla, vaikka kyseessä on oikeasti epätieteellinen teksti. Tanhuan tekstien vaikuttavuus rakentuu myös hänen luonteensa ja olemuksensa piirteiden avulla. Kyseessä on siis tekstin eetos. Tekstit luovat Tanhuasta hyväntahtoisen ja viisaan henkisen opettajan kuvaa.
  • Toimitusjohtajan johtamistyyli ja konkurssiriski
    Heikkilä, Jenna (2026-05-11)
    Kandidaatintutkielma
    Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella toimitusjohtajan transformatiivisen ja transaktionaalisen johtamistyylin yhteyttä konkurssiriskiin. Johtamistyylillä tarkoitetaan johtajan tapaa toimia johtaessaan alaisiaan. Tähän kuuluu johtajan tapa motivoida, ohjata ja tehdä päätöksiä. Transformatiivinen johtaja motivoi ja inspiroi alaisiaan, kun taas transaktionaalinen johtaja keskittyy alaisten suorituksiin ja tästä palkitsemiseen. Tutkielman tarkoituksena on laajentaa konkurssiriskin tarkastelua myös johtamisen näkökulmaan, sillä johtamisella on havaittu olevan merkittävää yhteyttä yrityksen menestykseen. Tutkielma rakentuu kahden tutkimuskysymyksen varaan: (1) Miten toimitusjohtajien johtaminen ilmenee transformatiivisen ja transaktionaalisen johtamistyylin näkökulmasta? (2) Millainen yhteys toimitusjohtajan johtamistyylillä ja konkurssiriskillä on? Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka tarkastelee aiempia tutkimuksia johtamistyyleistä, ylimmän johdon vaikutuksista suoriutumiskykyyn ja konkurssiriskin mahdollisuutta. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu transformatiivisen ja transaktionaalisen johtamistyylin sekä Upper Echelons -teorian ympärille. Upper Echelons -teorian mukaan yrityksen suoriutumiskykyyn heijastuvat johtajien ominaisuudet. Kirjallisuuden perusteella johtamistyylit eivät vaikuta suoraan yrityksen konkurssiriskiin, vaan niiden vaikutus välittyy epäsuorasti johdon strategisten päätösten kautta yrityksen suorituskykyyn. Epävarmoissa olosuhteissa korostuu entisestään johtamistyylin merkitys yrityksen kyvylle selvitä vaikeista tilanteista. Johtopäätöksenä todetaan toimitusjohtajan toiminnan välittyvän eri tavoin transformatiivisen ja transaktionaalisen johtamistyylin kautta. Transformatiivinen johtaminen nojaa alaisten innostamiseen ja kehittämiseen, kun taas transaktionaalinen johtaminen keskittyy alaisten suorituksiin ja tästä palkitsemiseen. Kumpikaan transformatiivinen tai transaktionaalinen johtamistyyli ei vaikuta suoraa yrityksen konkurssiriskiin, mutta kirjallisuuden perusteella transformatiivinen johtamistyyli näyttäytyy suotuisampana vaihtoehtona. Transformatiivinen johtaja osaa suhtautua paremmin muutokseen ja kehittää yritystä eteenpäin inspiroivalla otteella. Nämä tekijät voivat heijastua yrityksen suoriutumiskykyyn ja siten myös epäsuorasti vähentää konkurssiriskiä. Tulokset eivät ole kuitenkaan yksimielisiä, mikä viittaa johtamistyylin kontekstisidonnaisuuteen.