Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Sähköautojen latausasemien vaikutus kaupunkiverkon kuormitukseen
    Akili, Jeremie (2026-06-10)
    Kandidaatintutkielma
    Sähköautojen odotetaan yleistyvän tulevina vuosina, mikä aiheuttaa haasteita jakeluverkkojen näkökulmasta. kandidaatintutkielmassa tarkastellaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, miten sähköautojen lataus vaikuttaa jakeluverkkojen toimintaan, ja arvioidaan koordinoidun latauksen mahdollisuuksia näiden ongelmien lieventämisessä. Aihe on ajankohtainen, koska lisääntyvät sähköautot tuovat dynaamisia kuormia verkkoon, joiden mallintamista ei voida tehdä perinteisin keinoin, sillä kuormat eivät ole paikkariippuvaisia ja niiden toiminta riippuu täysin sähköauton käyttäjän käytöksestä. sekä Työssä esitellään ensin taustatiedot, joissa käsitellään autojen lataustekniikat, latausmoodit ja menetelmät kuvataan jakeluverkon rakenne ja toimintaperiaatteet. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan ensin koordinoitumattoman latauksen vaikutuksia kuormitusprofiileihin, jännitteen laatuun ja tehohäviöihin. Jonka jälkeen käsitellään mahdolliset muutokset jakeluverkon arkkitehtuuriin ja lopuksi vertaillaan koordinoidun latauksen muotoja, kuten V2G-tekniikkaa, kysynnänohjausta sekä latausasemien sijoittelun optimointia. Koordinoimaton lataus kasaantuu iltapäivälle huippukysynnän päälle, aiheuttaen jännitealenemaa, muuntajien lämpöylikuormitusta ja tehohäviöitä. Kun sähköautojen osuus kaikista autoista on noin neljännes, jakeluverkot saattavat kokea ylikuormitusta. Pohjoismaissa kylmät talvet pahentavat tilannetta entisestään Koordinoidun latauksen kohdalla huomattiin, että älylataus itsessään ei ratkaise verkon ongelmia. Portaittaiset TOU-tariffit voivat pahentaa huippukuormitusta, kytkemällä kaikki odottavat sähköautot verkkoon samanaikaisesti hinnan laskiessa. Dynaamiset tariffit osoittautuvat tehokkaimmiksi ratkaisuiksi. V2G-tekniikkaa haastaa akun kuluminen ja epäselvät kannustimet. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että koordinoimaton lataus kuormittaa jakeluverkkoa merkittävästi, mutta koordinoidulla latauksella ja dynaamisella kuormanhallinnalla voidaan lieventää haittoja huomattavasti. Tehokkaimmat ratkaisut hyödyntävät sähköautoja aktiivisina verkon resursseina passiivisten kuormien sijaan. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti pohjoismaisten lämpötilaolosuhteiden vaikutuksista sähköverkon suunnitteluun ja mitoitukseen, reaaliaikaisten mittausjärjestelmien kehittämisestä sekä raskaan liikenteen sähköistymisen vaikutusten eroista suhteessa henkilöautoliikenteen sähköistymiseen.
  • Editorial: blockchain technology implications for international business research and practice
    Šilenskytė, Aušrinė; Sinkovics, Rudolf R.; Kuivalainen, Olli (Inderscience publishers, 2025)
    Artikkeli
    Blockchain technology has been recognised as a potentially transformative force in international business (IB), drawing increasing interest from both practitioners and academics. Although a growing body of outputs on blockchain highlights its unique features, such as transparency, immutability, decentralisation, and peer-to-peer transactions, most studies remain descriptive, focusing on specific applications, such as cryptocurrencies and smart contracts. This special issue aims to move beyond such descriptive analyses by examining how blockchain technology aspects such as its type intersect with critical IB themes, such as trust, institutional environments, agency, and sustainability. It argues that to fully understand the impact of blockchain on business practice, sustainability, and government responses, technological aspects have to be introduced into discussions. This editorial offers a framework for assessing blockchain research in IB, proposes a research agenda emphasising the technology’s unique characteristics, and explains how the contributions in this issue provide a more comprehensive view of blockchain’s opportunities and limitations.
  • Sosiaalinen media on tutkijalle aarrearkku täynnä eettisiä haasteita
    Harju, Auli; Laine, Katja; Satama, Manna; Falin, Petra (Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2026)
    Artikkeli
    Sosiaalinen media tarjoaa tutkimukseen arvokasta aineistoa, mutta sen hyödyntämiseen liittyy eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Vasta julkaistu ohje Näkökulmia sosiaalisen median eettiseen ja vastuulliseen tutkimukseen tarjoaa niihin apua.
  • Sosiaalisen eriytymisen ehkäiseminen pääkaupunkiseudulla
    Telma, Virtanen (2026-05-17)
    Kandidaatintutkielma
    Sosiaalinen eriytyminen on väestöryhmien alueellista jakautumista, joka tapahtuu tulotason, koulutuksen tai etnisen taustan perusteella. Suomessa sosiaalinen eriytyminen on maltillista verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tästä huolimatta 2000-luvulta alkaen on havaittu merkkejä eriytymisen voimistumisesta. Tutkimuksen tavoitteena on löytää sosiaalisen eriytymisen ehkäisyn hyviä käytäntöjä, ja tarkastella niiden soveltamista pääkaupunkiseudulla. Jotta sosiaalisen eriytymisen ehkäisyä voidaan analysoida pääkaupunkiseudulla, pitää myös tarkastella sen ilmenemistapoja. Eriytyminen ilmenee kaupunkikohtaisesti. Helsingissä 1970-luvulta alkava sekoituspolitiikka on vähentänyt alueellista eriytymistä. Espoossa korostuvat suuret alueelliset tuloerot, ja Vantaalla korostuu korkeampi maahanmuuttajataustaisen osuus. Eriytyminen vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen, työttömyyden kasautumiseen ja heikompaan poliittiseen osallistumiseen. Eriytyminen usein vahvistaa itseään, koska alueen negatiivinen maine luo muuttoliikettä, syventäen sosioekonomisia eroja entisestään. Keskeisin eriytymisen ehkäisykäytäntö on sosiaalinen sekoittaminen, jolla lievennetään vain tiettyjen väestöryhmien kasaantumista yhdelle alueelle. Koulujärjestelmän riittävä resursointi heikoimmilla alueilla ehkäisee myös eriytymistä. Osallisuuden vahvistaminen eriytyneillä alueilla on tärkeää, jotta syrjäytymisen riskiä voidaan vähentää. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että sosiaalista eriytymistä on tietoisesti ehkäisty pääkaupunkiseudulla. Sosiaalinen sekoittaminen on mukana päätöksenteossa ja kaavoituksessa, ja koulujen tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi on suunniteltu eriytyneiden alueiden resurssoinnin lisäämistä. Osallistaminen on mukana kaupunkien eri projekteissa ja hankkeissa. Eriytymisen ehkäisy edellyttää pitkäjänteistä ja monitasoista politiikkaa, sekä vaatii tietoista päätöksentekoa ja tavoittelua.Social segregation is the regional division of population groups based on income level, education or ethnic background. In Finland, social segregation is moderate compared to other Nordic countries. Despite this, signs of increasing segregation have been observed since the start of the 2000s. The aim of the study is to find good practices in preventing social segregation and examine their application in the Helsinki Metropolitan Area. In order to analyze the prevention of social segregation in the Helsinki Metropolitan Area, it is also necessary to examine how social segregation manifests. Segregation manifests itself uniquely in each city. In Helsinki, the mixing policy that began in the 1970s has reduced regional segregation. Large regional income differences are highlighted in Espoo, and a higher proportion of people with an immigrant background is highlighted in Vantaa. Segregation can weaken the sense of security, and increase the accumulation of unemployment and weaker political participation. Segregation often reinforces itself, as the negative reputation of an area creates migration, further deepening socio-economic differences. The most important practice in preventing segregation is social mixing, which mitigates the accumulation of only certain population groups in one area. Adequate resourcing of the school system in weaker areas also prevents segregation. Strengthening inclusion in segregated areas is important in order to reduce the risk of exclusion. The conclusion of the study is that social segregation has been consciously prevented in the Helsinki Metropolitan Area. Social mixing is included in decision-making and planning, and in order to achieve equality in schools, increased resourcing of segregated areas has been planned. Inclusion is included in various projects and initiatives in the cities. Preventing segregation requires long-term and multi-level policies, and also requires conscious decision-making and pursuit.
  • Johtamisen merkitys turvallisuuskulttuurin muodostumisessa lentoliikenteessä
    Suomalainen, Raita (2026-06-11)
    Kandidaatintutkielma
    Lentoliikenteessä turvallisuuskulttuuri on keskeinen osa turvallista ja kestävää liiketoimintaa. Historiassa tapahtuneet onnettomuudet ovat osoittaneet, että organisaatio- ja johtamistekijät vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden turvallisuuteen, mikä on johtanut turvallisuuskulttuurin merkityksen tunnistamiseen. Vahvan turvallisuuskulttuurin on todettu parantavan organisaatioiden tehokkuutta ja suorituskykyä. Turvallisuuskulttuuri käsitetään turvallisuuteen liittyvinä arvoina, toimina ja käyttäytymismalleina, joihin sitoudutaan organisaation kaikilla tasoilla. Ilmailu on turvallisuuskriittinen ala, jonka toimintaa ohjaavat lukuisat viranomaismääräykset ja standardit, joilla pyritään varmistamaan turvallinen liiketoiminta. Turvallisuudenjohtaminen ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat myös tiukasti säänneltyjä ilmailussa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmät tukevat riskinhallintaa, vaarojen tunnistamista ja turvallisuuden jatkuvaa, johdonmukaista kehittämistä organisaatioissa. Lentoliikenneorganisaatiot ovat monimutkaisia sosioteknisiä järjestelmiä. Järjestelmä koostuu teknisistä, inhimillisistä ja organisatorista tekijöistä, joita tulee hallita ja johtaa tehokkaasti. Johtamisella on todettu olevan merkittävä vaikutus turvallisuuskulttuurin muodostumisessa. Turvallisuuskulttuurin muodostuminen edellyttää johdon sitoutumista, avointa ja selkeää viestintää, johdonmukaisuutta sekä ennen kaikkea johdon esimerkkiä turvallisuuteen liittyvissä asenteissa ja käyttäytymisessä. Keskeistä on myös turvallisuuden priorisointi ennen taloudellisia tavoitteita. Oikeudenmukaisuus ja just culture -käsite liittyvät olennaisesti ilmai-lun turvallisuuskulttuuriin ja turvallisuuskulttuurin muodostumista edistävään johtamiseen. Oikeudenmukainen kulttuuri tarkoittaa työympäristöä, jossa työntekijät ovat avoimia raportoimaan virheistä ilman pelkoa syyllistämisestä. Oikeudenmukaisen kulttuurin muodostuminen edellyttää luottamusta työntekijöiden ja johdon välillä. Keskeinen ajatus on, että syyllistämisen sijaan tarkastellaan niitä olosuhteita ja organisaatiotekijöitä, jotka ovat virheiden taustalla.