tulokset
Silmäile
Osuva
Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.
Kokoelmat Osuvassa
Viimeksi tallennetut
- Transition From Online Platforms to Mobile Apps : How Has Retail Investor Behavior Changed - The Role of Overconfidence and Attention Bias
KandidaatintutkielmaSuutala, Hermanni (2026-05-18)This thesis examines how the evolution of digital investing, from early online platforms to modern mobile investment applications – has transformed retail investor behavior. Earlier online trading platforms increased market access and reduced transaction costs; more recent research provides evidence that mobile trading applications have added features like real-time feedback, push notifications and gamified interfaces. The Efficient Market Hypothesis provides a theoretical framework for rational investor behavior. Against this framework, the study focuses on how the digitalisation of investing has progressively enhanced behavioural biases of retail investors. This study is conducted as a literature-based review of prior theoretical and empirical studies on digital trading platforms, mobile applications and investor decision-making. The reviewed literature consistently supports the finding that mobile applications have substan- tially increased retail investor trading frequency. Evidence also indicates that mobile environments amplify overconfidence and attention bias relative to earlier online platforms, though this amplification appears contingent on platform design and investor characteristics. Recent evidence further suggests that financial influencers and social media environments may function as external amplifiers of these biases. Whether mobile adoption has a net negative impact on risk-adjusted performance could not be established by the available evidence. Overall, the findings suggest that mobile platform adoption produces a conditional trade-off rather than uniform benefits or costs. Improvements in market access and transaction costs coexist with documented behavioral costs and net effects on individual investors appear to depend on personal characteristics such as experience, risk preferences and financial literacy. Long-term empirical research measuring risk-adjusted portfolio performance across diverse retail investor populations would advance the field’s ability to evaluate whether mobile app adoption produces net benefits or costs.Tämä tutkielma tarkastelee digitaalisen sijoittamisen kehitystä varhaisista verkkokaupankäyntialustoista moderneihin mobiilisijoitussovelluksiin sekä sitä, miten tämä kehitys on muuttanut yksityissijoittajien käyttäytymistä. Aikaisemmat verkkokaupankäyntialustat lisäsivät markkinoiden avoimuutta ja alensivat kaupankäyntikustannuksia; uudempi tutkimus osoittaa, että mobiilikaupankäyntisovellukset ovat tuoneet mukanaan uusia ominaisuuksia, kuten reaaliaikaisen palautteen, push-ilmoitukset ja pelillistetyt käyttöliittymät. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi tarjoaa teoreettisen viitekehyksen rationaaliselle sijoittajakäyttäytymiselle. Tätä viitekehystä vasten tutkielma keskittyy siihen, miten sijoittamisen digitalisoituminen on asteittain vahvistanut yksityissijoittajien käyttäytymiseen liittyviä harhoja. Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena aiemmista teoreettisista ja empiirisistä tutkimuksista, jotka käsittelevät digitaalisia kaupankäyntialustoja, mobiilisovelluksia ja sijoittajien päätöksentekoa. Tarkasteltu kirjallisuus tukee johdonmukaisesti havaintoa, jonka mukaan mobiilisovellukset ovat merkittävästi lisänneet yksityissijoittajien kaupankäyntitiheyttä. Näyttö viittaa myös siihen, että mobiiliympäristöt vahvistavat yli-itsevarmuutta ja tarkkaavaisuus inoumaa aiempiin verkkoalustoihin verrattuna, vaikka tämä vahvistuminen näyttää olevan riippuvainen alustan suunnittelusta ja sijoittajan ominaispiirteistä. Uudempi tutkimusnäyttö viittaa lisäksi siihen, että talousvaikuttajat ja sosiaalinen media voivat toimia näiden harhojen ulkoisina vahvistajina. Saatavilla olevan näytön perusteella ei voitu kuitenkaan osoittaa, onko mobiilisijoittamisella kokonaisuudessaan negatiivinen vaikutus riskikorjattuun tuottoon. Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat siihen, että mobiilialustojen käyttöönotto tuottaa ehdollisen kompromissin pikemminkin kuin yhteneväisiä hyötyjä tai haittoja. Markkinoille pääsyn ja transaktiokustannusten paraneminen on olemassa samanaikaisesti dokumentoitujen käyttäytymiseen liittyvien kustannusten kanssa, ja nettovaikutukset yksittäisiin sijoittajiin näyttävät riippuvan henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten kokemuksesta, riskipreferensseistä ja taloudellisesta lukutaidosta. Pitkittäinen empiirinen tutkimus, jossa mitataan riskikorjattua salkkutuottoa erilaisissa yksityissijoittajapopulaatioissa, edistäisi alan kykyä arvioida, tuottaako mobiilisovellusten käyttöönotto nettohyötyjä vai -kustannuksia. - EU:n rooli alueellisen segregaation vähentämisessä
KandidaatintutkielmaLyytikkä, Veikka (2026-05-06)Alueellinen segregaatio on ajankohtainen ja kompleksinen ilmiö, jolla tarkoitetaan sosioekonomisten ja etnisten erojen kasvua alueiden välillä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella Euroopan unionin keinoja vastata alueellisen segregaation haasteisiin. Tutkielmassa käydään tutkimuskysymysten avulla läpi, keinoja miten EU:n monitasoinen hallinto on varautunut kytkeytyneisiin ongelmiin alueellisen eriytymisen osalta, ja mitä haasteita se on kohdannut ilmiön kehittyessä. Lisäksi tutkielmassa huomioidaan EU:n rooli sekä sääntelijänä että rahoittajana, mikä vaikuttaa keskeisesti sen kykyyn puuttua alueellisiin eroihin. Segregaation määrittelemiseksi tutkielmassa käydään läpi sen keskeiset ulottuvuudet: sosiaalinen, maantieteellinen, taloudellinen ja poliittinen. Tutkielma osoittaa, että nämä ulottuvuudet eivät ole toisistaan irrallisia, vaan rakentuvat usein toistensa päälle muodostaen kompleksisen haastekokonaisuuden. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan alueellisen segregaation ajankohtaisia ilmenemismuotoja Euroopassa, kuten asumuksen ja työllisyyden epätasaista kasvua metropolialueiden ja muiden alueiden välillä. Tätä ilmiötä syventävät muun muassa muuttoliike, koulutustason alueelliset erot sekä taloudellisten resurssien keskittyminen tietyille alueille. Johtopäätöksien mukaan EU:n koheesiopolitiikasta huolimatta segregaation haasteet ovat edelleen läsnä erityisesti Etelä -ja Itä-Euroopassa. Jäsenmaiden toisistaan poikkeavat intressit, kulttuuriset erot ja kansallisen hallinnon omat poliittiset järjestelmät luovat jännitteitä, jotka voidaan tulkita itsessään segregaatioksi. Tutkielmassa korostuu tarve kehittää entistä kohdennetumpia politiikkatoimia sekä vahvistaa jäsenmaiden välistä koordinaatiota, jotta alueelliseen eriytymiseen voidaan vastata tehokkaammin myös tulevaisuudessa. Tutkielmassa tunnistetaan epäkohtia EU:n eriytymispolitiikasta ja pohjustetaan tutkimusten perusteella mahdollisia tulevaisuuden näkökulmia eriytymisen suunnasta geopoliittisesti poikkeuksellisena aikana. Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.Muutosjohtamisen merkitys julkishallinnon digitaalisessa muutoksessa KandidaatintutkielmaSimpanen, Jenni (2026-05-04)Digitalisaatio on nopeasti kehittyvä ja kompleksinen ilmiö, joka on muodostunut keskeiseksi osaksi julkisen sektorin toimintaa erityisesti COVID-19 pandemian jälkeen. Muutosjohtamisen merkitys korostuu nykypäivän organisaatiomuutoksissa. Johdonmukainen strategia näyttäytyy vahvuutena erityisesti monimutkaisten ilmiöiden hallinnassa. Digitaaliset muutokset, kuten sähköinen asiointi, sähköinen hallinto ja tekoäly ovat yhä keskeisempi osa organisaatioiden toimintaa. Näiden digitaalisen muutoksen osatekijöiden onnistunut läpivienti korostaa muutosjohtamisen merkitystä julkishallinnossa. Tämän tutkielman keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten muutosjohtaminen ja digitaalinen muutos ilmenee julkishallinnossa, sekä tarkastella muutosjohtamisen roolia digitaalisen muutoksen onnistumisessa. Tutkielmassa syvennytään tieteellisten artikkeleiden perusteella muutosjohtamisen ja digitaalisen muutoksen määritelmään. Lisäksi tarkastellaan, miten keskeiset muutosjohtamisen käytännöt voivat tukea digitaalisen muutoksen onnistumista julkishallinnossa. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, joka perustuu aihetta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. Lisäksi tutkielmassa on tuotu esiin keskeisimpiä muutosjohtamisen teorioita, erityisesti muutosmalleja käsitteen ymmärtämisen tueksi. Tutkielman perusteella havaittiin selkeä yhteys muutosjohtamisen ja digitaalisen muutoksen välille julkishallinnossa. Tämä yhteys korostuu erityisesti yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä, sillä ilman osaavaa johtamista tai johdonmukaista visiota kompleksinen muutos voi altistua epäonnistumiselle. Muutosjohtaminen näyttäytyy näin ollen digitaalisen muutoksen keskeisenä edellytyksenä ja vakiintuu olennaiseksi osaksi tämän päivän johtamiskäytäntöjä digitaalisessa toimintaympäristössä. Lisäksi organisaatiorajat ylittävä yhteistyö korostuu merkittävänä onnistumista edistävänä tekijänä julkishallinnossa. Tutkimuksen rajoitteena on julkisen sektorin muutosjohtamista koskevan tutkimuksen vähäinen määrä.- Corporate Hedging and Its Effect on Firm Value
KandidaatintutkielmaViirimäki, Jaakko (2026-05-15)This thesis studies the relationship between corporate hedging and firm value. Particularly, it investigates whether derivative instruments used for hedging can create additional value for a firm. Furthermore, the purpose is also to find out whether certain derivative instruments perform better at creating additional value than others. Corporate hedging is a frequently covered topic in modern financial literature, and it has received plenty of attention, especially over the past few decades. Nowadays, hedging strategies are increasingly used to manage financial risk. According to classic financial theory, hedging can create additional value by stabilizing cash flows, reducing financial distress costs, and lowering the probability of underinvestment problems. Despite the substantial amount of academic attention, empirical evidence regarding the value-enhancing effects of corporate hedging remains mixed. Therefore, this ongoing debate is the primary motivation for this study. The thesis analyzes the performance of corporate hedging as a value-enhancing strategy based on a literature review of empirical research.Tämä opinnäytetyö tutkii yrityksen suojautumisen ja yritysarvon välistä suhdetta. Erityisesti se pyrkii selvittämään, voivatko suojautumiseen käytetyt johdannaisinstrumentit luoda yritykselle lisäarvoa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, toimivatko tietyt johdannaisinstrumentit muita paremmin lisäarvon tuottamisessa. Yrityksen suojautuminen on nykyisessä rahoituskirjallisuudessa usein käsitelty aihe, ja se on herättänyt paljon huomiota etenkin viime vuosikymmenten aikana. Nykyään suojautumisstrategioita käytetään yhä enemmän taloudellisten riskien hallintaan. Rahoitusteorian mukaan suojautuminen voi luoda lisäarvoa vakauttamalla kassavirtoja, vähentämällä taloudellisen häiriöiden kustannuksia ja pienentämällä sijoittamisongelmien todennäköisyyttä. Huomattavasta akateemisesta huomiosta huolimatta empiiriset todisteet yrityksen suojautumisen arvoa lisäävistä vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja tämä debatti onkin tämän tutkimuksen ensisijainen motivaation lähde. Opinnäytetyö analysoi yrityksen suojautumisen suorituskykyä arvoa lisäävänä strategiana empiirisen tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.Mielenterveyshäiriöiden vaikutukset poliisin virassa toimimiseen KandidaatintutkielmaWennerström, Hanna (2026-05-11)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten mielenterveyden häiriöt voivat oikeudellisesti perustellen vaikuttaa poliisin virassa toimimiseen sekä miten ne huomioidaan lainsäädännössä, lain esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa. Poliisin virkaan nimittämisen lähtökohtina ovat kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet, joiden täyttyessä virkasuhde voidaan muodostaa. Virkasuhteen alkamisen jälkeen poliisille muodostuu virkavastuu, jonka tarkoituksena on ohjata virkatehtävien asianmukaista hoitamista ja ehkäistä virheellistä menettelyä. Kelpoisuusvaatimusten lisäksi poliisilta edellytetään korkeaa ammatillista koulutusta (VirkamL 8.2 §). Kelpoisuusvaatimuksien avulla voidaan varmistaa julkisen vallan käytön lainmukainen turvaaminen, sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Poliisin viran erityisluonnetta tarkastellaan julkisen vallan käytön mahdollisuuksilla, sekä vahvoilla kytköksillä perusoikeuksiin. Perusoikeuksien määrittelyn avulla havainnollistetaan yksilön oikeuksia suhteessa julkiseen valtaan. Poliisilla on viran edellyttämissä rajoissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi oikeus puuttua yksilön perusoikeuksiin. Poliisilain 1 luvun 2 §:ssä säädetään perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, jonka perustuslaillinen perusta on Suomen perustuslain 22 §:ssä. Tutkielman keskeisenä lähtökohtana toimii virkamieslain (750/1994) 8 b §:ssä säädetyt virkaan nimittämisen terveydelliset edellytykset sekä virkamieslain esityöt. Esityöt toimivat oikeustapausaineistojen tukena, joiden avulla havainnollistetaan poliisin käyttäytymisen merkitystä sekä poliisin virkasuhteen päättämisperusteita. Poliisin käyttäytymistä sekä keskeisiä virkasuhteen kelpoisuusvaatimuksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin poliisilain ja poliisin hallinnosta annetun lain esitöiden avulla. Tutkielman aikana tehtyjen havaintojen pohjalta mielenterveyshäiriöt rinnastetaan lainsäädännössä muihin sairauksiin, eikä niitä lähtökohtaisesti pidetä virkasuhteen päättämisperusteena. Poliisin virkasuhteen päättäminen voi kuitenkin tulla kyseeseen silloin, kun sairaus olennaisesti heikentää virkamiehen kykyä hoitaa virkatehtäviään. Virkasuhteen päättäminen ei kuitenkaan ole ainoa keino puuttua tilanteeseen, vaan virkamies voidaan tietyissä tilanteissa pidättää virantoimituksesta määräajaksi tai siirtää muihin tehtäviin.
