Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Early interaction among public and private actors in public procurement: a boundary work perspective
    Holma, Anne-Maria; Keränen, Outi (Emerald, 2026)
    Artikkeli
    Purpose This study aims to explore the boundary work strategies of buyers and suppliers during the early interaction phases of the public procurement process. It also examines how those strategies influence the transition from traditional arm’s-length interaction to relational interaction. Design/methodology/approach A qualitative embedded case study examines boundary work in the early phases of public procurement of catering and home nursing services. Findings The pre-tender phase requires balancing formal procurement rules and relational practices, which can hamper the boundary work that promotes relational interaction. The early post-tender phase complements the pre-tender phase by promoting relational interaction, considering that suitable boundary work strategies are applied. Practical implications This study provides insights into how boundary work strategies applied influence relational interaction in public procurement. Trust-building and a rethinking of established procurement practices are necessary to implement relational pre-tender interactions without compromising equality principles. Early post-tender interaction is critical in strengthening collaboration and addressing challenges inherent in the pre-tender phase. Social implications This study provides insights into the challenges of the early phases of interaction in public procurement, addressing the gap between policy goals and their implementation. Originality/value This study contributes to public–private interaction research by conceptualising dynamic interaction patterns and how they emerge in the early phases of the procurement process and to the understanding of relational interaction development by demonstrating the influence of multi-organisational boundaries on such interaction. The study highlights the role of early post-tender interaction in boundary-crossing.
  • Trust without verification : users' perception of environmental and ethical responsibility in music streaming platforms
    Baldizzone, Chiara (2026-10-03)
    Pro gradu -tutkielma
    Music streaming has become the dominant mode of recorded music consumption worldwide, displacing ownership-based formats within little more than a decade. The shift is often taken to be environmentally beneficial, since digital distribution does away with plastic, packaging and physical transport, yet it brings two externalities of its own. The infrastructure that keeps streaming running is energy-intensive, and the overall emissions of recorded music have climbed rather than declined. Alongside this, the pro-rata royalty model used by the dominant platforms concentrates revenue among the most-streamed artists and leaves the majority only marginally compensated. Direct observation of both externalities is challenging, if not impossible, for users. This study investigates whether users' perceptions of the ethical and environmental aspects of music streaming influence their choice of platform and level of trust. Stakeholder theory and Carroll's pyramid of corporate social responsibility are combined with three explanatory lenses in the theoretical framework: an established model of trustworthiness, the attitude–behaviour gap, and a three-stage model of internalisation. Throughout, the idea of credence attributes, qualities that remain unverifiable even after extended consumption, is crucial. Seven hypotheses were tested on 93 responses to a cross-sectional online questionnaire, which combined self-report items with objective knowledge items so that stated and actual understanding could be measured as distinct constructs. Analysis was conducted in IBM SPSS Statistics using descriptive and non-parametric procedures. Awareness of streaming's environmental impact turns out to be minimal, and understanding of how royalties are distributed is limited. Perceived fairness bears no relation to any objective grasp of the distribution mechanism, yet it is significantly tied to self-assessed familiarity: fairness judgements follow the sense of being informed rather than the fact of it. Even so, perceptions of fairness and environmental responsibility shape platform trust to a substantial degree, while having no discernible effect on which platform users choose. Trust in streaming platforms is therefore formed on unverifiable ground, and the stakeholder group best positioned to hold platforms accountable is structurally unequipped to do so. These perceptions take shape not in some placeless digital space but inside the heterogeneous institutional contexts across which the dominant platforms, as multinational firms, deliver one standardised service. Disclosure requirements and measures reducing switching costs are proposed as remedies.
  • Structuring Collaboration: Governance in Maritime Training Networks : A Theoretical Framework for Cross-Border Stakeholder Alignment
    Ullakonoja, Carlo Paul (2026-09-21)
    Pro gradu -tutkielma
    Rajojen yli järjestettävä merenkulun koulutus perustuu yhteisiin kansainvälisiin vaatimuksiin, mutta koulutuksen hyväksyntä, tunnustaminen ja valvonta toteutuvat eri tavoin eri kansallisissa järjestelmissä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten vastuu, koordinointi ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen voidaan järjestää tällaisessa ympäristössä. Tutkimuskohteena on GigaMare Europe Oy:n rajat ylittävä koulutusyhteistyö. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää verkostohallinnan teorian ja institutionaalisen teorian. Verkostohallinnan avulla tarkastellaan vastuun, päätöksenteon ja koordinoinnin jakautumista eri organisaatioiden välillä, kun taas institutionaalisen teorian avulla tarkastellaan kansallisten hyväksyntä-, tunnustamis- ja valvontakäytäntöjen eroja. Keskeisiä käsitteitä ovat verkostohallinta, institutionaalinen etäisyys, vastuu, koordinointi, auditointikelpoisuus ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. Tutkimus toteutettiin laadullisena yhden tapauksen tutkimuksena, jonka ensisijainen aineisto koostui kuudesta puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltavina oli kaksi sisäistä toimijaa, yksi merenkulun koulutusorganisaation edustaja, yksi asiakaspuolen edustaja sekä kaksi sääntelyyn liittyvää toimijaa. Haastatteluja täydennettiin sääntelyyn ja organisaatioihin liittyvillä asiakirjoilla, ja aineisto analysoitiin temaattisesti abduktiivista tutkimuslogiikkaa hyödyntäen. Tulosten perusteella tarkasteltu järjestely ei vastannut puhtaasti jaettua hallintaa eikä erillisen verkoston hallinto-organisaation mallia, vaan siinä yhdistyivät tunnistettava vastuu ja hajautettu toteutus. Aineistossa korostuivat viisi toisiinsa liittyvää tekijää: selkeästi tunnistettava vastuu, kurssikohtainen dokumentointi, auditointikelpoinen näyttö, säännölliset koordinointikäytännöt sekä kyky toimia paikallisissa institutionaalisissa rajapinnoissa. STCW muodosti yhteisen kansainvälisen lähtökohdan, mutta koulutuksen hyväksyntä ja tunnustaminen riippuivat edelleen kansallisista järjestelmistä, lippuvaltioista ja asiakkaiden vaatimuksista. Luottamus tuki yhteistyötä, mutta ei korvannut muodollisia sopimuksia, dokumentaatiota ja muuta tarkistettavissa olevaa näyttöä. Johtopäätöksenä todettiin, että institutionaalisten erojen käytännön vaikutuksia voidaan hallita pitämällä vastuut selkeinä, dokumentoimalla kurssikohtaiset vaatimukset, säilyttämällä tarvittava näyttö ja ylläpitämällä säännöllisiä koordinointikanavia. GigaMare Europe Oy:n tapauksessa erillisen hallinto-organisaation perustamiselle ei havaittu tässä vaiheessa aineistoon perustuvaa tarvetta, vaan nykyisten vastuiden, asiakirjojen ja koordinointikäytäntöjen selkeyttäminen on perustellumpi lähtökohta.
  • Monimuotoisuuden johtaminen HR:n työssä
    Väisänen, Ella (2026-09-21)
    Pro gradu -tutkielma
    Työntekijöiden monimuotoisuus ja työelämän inklusiivisuus ovat nousseet viime vuosikymmeninä keskeisiksi teemoiksi niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin organisaatioiden strategioissa. Työyhteisöt koostuvat yhä useammista eri ikäisistä, eri sukupuolia edustavista ja erilaisista taustoista tulevista työntekijöistä. Monimuotoinen henkilöstö ja inklusiivinen työyhteisö nähdään oikein johdettuina merkittävinä valtteina organisaatioiden tuloksellisuudelle. Monimuotoisuuden hyötyjen saavuttaminen kuitenkin edellyttää tavoitteellista ja inklusiivista johtamista. Organisaatioiden henkilöstöhallinnolla eli HR:llä on keskeinen rooli monimuotoisuuden johtamisessa ja inklusiivisen työympäristön kehittämisessä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata HR:n työtä monimuotoisuuden johtamisessa sekä tarkastella, miten monimuotoisuuden johtaminen ilmenee organisaatioiden käytännön toiminnassa. Tutkimuksessa selvitettiin HR-asiantuntijoiden kokemuksia heidän oman työnsä näkökulmasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu Ulrichin (1997) HR- rooliteoriaan, jossa HR:n toimintaa tarkastellaan strategisen kumppanin, muutoksen mahdollistajan, hallinnollisen asiantuntijan ja työntekijöiden edustajan roolien kautta. Tutkielman teoriaosuudessa käsiteltiin lisäksi diversiteettiä, inklusiivisuutta ja syrjintää työelämässä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kuudella teemahaastattelulla, joissa haastateltiin eri organisaatioissa työskenteleviä HR-ammattilaisia. Saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla pelkistämällä lainauksia ja luokittelemalla niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin HR:n roolia ja vastuita monimuotoisuuden johtamisessa, monimuotoisuuden hyötyjä ja haasteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Tutkimustulokset osoittavat, että HR:llä on keskeinen rooli monimuotoisuuden johtamisessa yhdessä organisaation johdon kanssa. Monimuotoisuuden eri osa-alueiden tunnistaminen ja toimivat HR-prosessit strategian rinnalla mahdollistavat inklusiivisuuden kehittämisen. Monimuotoisuuden hyötyinä korostuivat sitoutuneisuus, yhteenkuuluvuus ja liiketoimintaa tukeva asiakasymmärrys. Keskeisiksi haasteiksi nousivat monimuotoisuuden liian vähäinen priorisointi sekä strategisten tavoitteiden vieminen käytännön prosesseihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että onnistunut monimuotoisuuden johtaminen edellyttää sen integroimista osaksi organisaation strategiaa, HR-prosesseja ja organisaatiokulttuuria. Tulosten perusteella monimuotoisuuden johtamisen toivotaan tulevaisuudessa olevan osa laajempaa johtamiskokonaisuutta sen sijaan, että sitä käsiteltäisiin erillisenä vain HR:n vastuulle kuuluvana kokonaisuutena.
  • Developing Orchestration Capability for Industrial Innovation Ecosystems : A Dynamic Capabilities and Microfoundations Perspective
    Similä, Matias (2026-08-26)
    Pro gradu -tutkielma
    Teollisuusyritykset toimivat yhä useammin osana innovaatioekosysteemejä, joissa arvonluonti perustuu useiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä organisaation ulkopuolisten resurssien ja osaamisen hyödyntämiseen. Ekosysteemi-innovaatioiden kautta yritykset voivat saavuttaa uusia tulovirtoja, erilaistumista kilpailijoista sekä pääsyn uusiin asiakassegmentteihin ja markkinoille. Tämän kehityksen myötä ekosysteemin orkestrointikyvykkyydestä on tullut keskeinen tekijä organisaatioiden innovaatio suorituskyvyn kehittämisessä ja kestävän kilpailuedun muodostamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten teolliset ydinyritykset kehittävät ekosysteemiorkestrointikyvykkyyttään innovaatioekosysteemeissä sekä miten kyvykkyyden mikroperusteet mahdollistavat ja muovaavat kyseistä kyvykkyyttä. Tutkimus toteutettiin laadullisena monitasoisena monitapaustutkimuksena kolmessa Suomessa pääkonttoriaan pitävässä johtavassa teollisuusyrityksessä. Tutkimuksessa haastateltiin sekä innovaatiotoimintoihin liittyviä johtajia että sisäisten ekosysteemitoimintojen johtoa ja asiantuntijoita. Tulosten perusteella ekosysteemin orkestrointikyvykkyys näyttäytyy dynaamisena kyvykkyytenä, joka toteutuu jatkuvan aistimisen, tarraamisen ja uudelleenkonfiguroinnin kautta. Tulokset osoittavat, että kyvykkyys rakentuu ekosysteemin vision muodostamisen, innovaatiokumppanuuksien tunnistamisen ja arvioinnin, innovaatioiden validoinnin ja kaupallistamisen sekä organisatorisen oppimisen ja jatkuvan uudistumisen ympärille. Lisäksi tulokset osoittavat, että ekosysteemiorkestrointikyvykkyyttä mahdollistavat ja muovaavat mikrorakenteet muodostuvat resursseista, prosesseista ja rutiineista, organisaatiorakenteista sekä yksilötason tekijöistä. Tutkimus syventää ymmärrystä ekosysteemin orkestrointikyvykkyyden kehittymisestä ja tarjoaa empiiristä näyttöä siitä, kuinka mikrorakenteet mahdollistavat ja muovaavat ekosysteemin orkestrointikyvykkyyttä innovaatioekosysteemeissä. Tutkimus laajentaa ekosysteemin orkestroinnin, dynaamisten kyvykkyyksien ja mikroperusteiden tutkimusta tarjoamalla monitasoisen näkökulman kyvykkyyden kehittymiseen ja toteutumiseen käytännössä.