Silmäile
Hakuohje

Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Viimeksi tallennetut

  • Paperittoman henkilön oikeudellinen asema Suomen terveydenhuollossa
    Väisänen, Ellinoora (2026-04-29)
    Kandidaatintutkielma
    Tutkielma tarkastelee paperittoman henkilön oikeudellista asemaa Suomen terveydenhuol-lossa perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän näkökulmasta. Paperittomuus nähdään monitulkin-taisena ja dynaamisena ilmiönä, jossa yksilön oikeudellinen asema on sidoksissa oleskelulu-van, kotikunnan ja maahanmuuttopoliittisten käytäntöjen muutoksiin. Tutkielman tavoittee-na on selvittää, millainen oikeus paperittomilla on terveydenhuoltoon Suomessa ja millä tavoin perus- ja ihmisoikeuksien rajoitukset ilmenevät heidän kohdallaan. Lisäksi tarkastel-laan paperittomuuteen liittyvää haavoittuvuutta ja sen vaikutusta oikeuksien toteutumiseen. Tutkimusmenetelmä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen tutkimus. jossa analysoidaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, valvontaelinten kan-nanottoja sekä aiempaa tutkimuskirjallisuutta tutkimusongelmaan peilaten. Tarkastelun kes-kiössä ovat perustuslain sosiaaliset oikeudet, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu-käytäntö erityisesti haavoittuvuuden osalta sekä TSS-oikeuksien soveltuminen paperittomiin. Lisäksi tutkimus jäsentää, miten oleskeluperiaate, prekaari oikeudellinen asema ja palvelujär-jestelmän rakenteet vaikuttavat paperittomien tosiasialliseen pääsyyn terveydenhuoltoon. Tutkimus osoittaa, että paperittomien oikeus terveydenhuoltoon on Suomessa rajattu pää-osin kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon, ja palvelujen laajempi saatavuus riippuu mer-kittävästi viranomaiskäytännöistä sekä alueellisista tulkinnoista. Haavoittuvuuden käsite il-mentää sitä, että paperittomien henkilöiden haavoittuvuus heikentää mahdollisuutta käyttää heille kuuluvia oikeuksia. Kansainväliset ihmisoikeusvalvontaelimet ovat toistuvasti korosta-neet Suomen velvollisuutta turvata paperittomille kohtuuhintaiset ja riittävät terveyspalvelut myös kiireettömissä tilanteissa. Johtopäätöksissään tutkielma esittää, että Suomen nykyinen sääntely on jännitteisessä suhteessa perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja yhdenver-taisuusperiaatteen kanssa. Oleskeluperiaatteeseen perustuvat rajoitukset voivat vaarantaa välttämättömän huolenpidon ja johtaa paperittomien syrjivään kohteluun. Tutkielma koros-taa, että paperittomien oikeuksien toteutuminen edellyttää lainsäädännön täsmentämistä, palveluiden saavutettavuuden parantamista sekä ihmisoikeusperusteista lähestymistapaa, joka huomioi paperittomuuteen liittyvän haavoittuvuuden.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Systeeminen näkökulma terveydenhuollon potilasturvallisuuteen
    Lehesvuo, Riikka (Vaasan yliopisto, 2026-05-11)
    Artikkeliväitöskirja
    Terveydenhuollon palvelut ovat keskeinen osa yhteiskuntamme perusrakenteita ja kansalaisten hyvinvoinnin edellytys, minkä vuoksi niiden turvallisuus on ratkaisevaa sekä yksilön että väestön terveyden kannalta. Potilasturvallisuus on merkittävä ja ajankohtainen yhteiskunnallinen haaste, sillä hoidosta aiheutuvat vältettävissä olevat haitat aiheuttavat huomattavaa inhimillistä kärsimystä, taloudellisia kustannuksia sekä kuormittavat terveydenhuollon ammattilaisia. Potilasturvallisuuden puutteet heikentävät myös luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään ja julkisiin instituutioihin. Julkisen sektorin keskeinen rooli terveydenhuollon rahoittajana, järjestäjänä ja ohjaajana korostaa potilasturvallisuuden merkitystä hallintotieteellisenä tutkimuskohteena, sillä se kytkeytyy julkisten organisaatioiden kykyyn tuottaa turvallisia, laadukkaita ja vaikuttavia terveydenhuollon palveluja rajallisten resurssien ja muuttuvan toimintaympäristön keskellä. Väitöstutkimuksessa potilasturvallisuutta tarkastellaan systeemisestä näkökulmasta, keskittyen rakenteiden ja toimijoiden vuorovaikutukseen. Teoreettisessa viitekehyksessä nojataan siihen ajatukseen, että rakenteet luovat toiminnalle reunaehdot ja mahdollisuudet, mutta turvallisuus realisoituu vasta toimijoiden käytännön työssä, päätöksenteossa ja yhteistyössä. Teoreettinen tarkastelu kytkee yhteen perinteisen virheitä ehkäisevän turvallisuusajattelun (safety I) sekä onnistumisiin, mukautumiseen ja sopeutumiseen painottuvan näkökulman (safety II), nähden ne toisiaan täydentävinä ulottuvuuksina turvallisten terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa. Väitöskirja on artikkelimuotoinen ja koostuu kolmesta vertaisarvioidusta osatutkimuksesta sekä niitä kokoavasta yhteenveto-osasta. Osatutkimukset tarkastelevat potilasturvallisuutta terveydenhuollon kontekstissa toisiaan täydentävistä näkökulmista hyödyntäen laadullisia menetelmiä. Yhteenveto-osassa osatutkimusten tulokset kootaan yhteen systeemisen viitekehyksen avulla. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, minkälaisena ilmiönä potilasturvallisuus rakentuu terveydenhuollossa sekä millaisia johtamisen kysymyksiä siihen liittyy. Tutkimuksen tuottaman ymmärryksen mukaan potilasturvallisuus on kontekstisidonnainen, jatkuvasti uudelleen muotoutuva systeeminen ja kompleksinen ilmiö, joka ilmenee rakenteiden, resurssien ja toimijoiden vuorovaikutuksessa. Rakenteiden ja toimijuuden vuorovaikutus luo jännitteitä, sillä potilaille turvallinen toiminta edellyttää yhtä aikaa ennakointia, joustavaa tilannekohtaista toimintaa ja systemaattista oppimista sekä vaaratapahtumista että jokapäiväisestä työstä. Johtamistyössä tulisi huomioida rakenteiden ja toimijuuden tasapainoinen yhteensovittaminen.
  • Koneoppimisen hyödyntäminen urheiluvammojen ennustamisessa : koneoppimismenetelmien sovellukset, haasteet ja ratkaisut
    Pakkala, Lukas (2026-04-28)
    Kandidaatintutkielma
    Urheiluvammat ovat merkittävä haaste niin huippu-urheilussa kuin harrasteliikunnassa. Siksi niiden ennaltaehkäisyssä loukkaantumisriskin varhainen tunnistaminen on keskeistä. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella, miten koneoppimismenetelmiä on hyödynnetty urheiluvammojen ennustamisessa, millaisia menetelmiä tutkimuksissa on käytetty sekä selvittää, mitkä tekijät rajoittavat mallien luotettavuutta ja käytettävyyttä. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto haettiin keskeisistä tieteellisistä tietokannoista. Katsaukseen valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusta vuosilta 2020–2025. Katsauksen perusteella urheiluvammojen ennustamisessa on hyödynnetty useita eri koneoppimismenetelmiä, joista erityisesti puupohjaiset mallit, kuten Random Forest ja XGBoost, korostuivat useissa tutkimuksissa. Tämän lisäksi tutkimuksissa käytetty data vaihteli huomattavasti. Tutkimukset hyödynsivät esimerkiksi GPS- ja sykedataa, biomekaanista mittausdataa, kyselyaineistoa sekä fyysisiä testituloksia. Tulokset viittaavat siihen, että koneoppimismallit voivat tukea urheiluvammojen ennustamista ja tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia urheiluvammojen ennustamiseen, mutta tutkimusten välinen heterogeenisyys heikentää tulosten vertailtavuutta eikä yksittäistä selvästi parasta menetelmää voida nimetä. Keskeisiksi haasteiksi nousivat vamman määrittelyn vaihtelu, luokkien epätasapaino, puutteet datan esikäsittelyn ja raportoinnin läpinäkyvyydessä sekä mallien rajallinen tulkittavuus ja käytännön sovellettavuus. Lisäksi urheilijoiden yksityisyyteen, datan omistajuuteen ja tekoälyn käyttöön päätöksenteon tukena liittyy eettisiä kysymyksiä. Tutkielman perusteella koneoppimismenetelmät ovat lupaava, mutta vielä osittain keskeneräinen väline urheiluvammojen ennustamisessa. Laajempi hyödyntäminen edellyttää yhtenäisempiä tutkimusasetelmia, parempaa raportointia ja käytännön sovellettavuuden arviointia.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Puolustusyritysten T&K ja innovaatiopotentiaalin arvostus: eurooppalaiset puolustusyritykset vuosina 2018-2024
    Väkevä, Ville (2026-04-28)
    Kandidaatintutkielma
    Puolustuksen toimiala on saanut paljon huomiota maailmalla tapahtuvien sotilaallisten konfliktien myötä, sijoittajien arvioidessa yritysten kykyä vastata kasvaneeseen kysyntään. Markkinoiden reagoidessa konflikteihin pääasiassa negatiivisesti epävarmuuden kasvaessa, puolustusalaa pidetään yleisesti turvallisempana sijoituskohteena. Etenkin pitkään jatkunut sota Ukrainassa johti useisiin negatiivisiin tarjontashokkeihin, joiden vaikuttavuutta pyrittiin arvioimaan markkinoilla. Puolustusalan reaktio ei kuitenkaan ollut täysin yhtenäinen ja yritysten välillä havaittiin selkeitä eroavaisuuksia. Tässä tutkielmassa syvennytään eurooppalaisten puolustusyritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä sijoittajien taipumukseen arvostaa yritysten innovaatiopotentiaalia. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa käsitellään puolustusalan erityispiirteitä, T&K- toimintaa, innovaatioiden syntymistä sekä aineetonta pääomaa. Empiirinen osuus toteutetaan monitapaustutkimuksena, jossa tarkastelun kohteena on kuusi keskeistä, liiketoimintamalleiltaan erilaista puolustusyritystä. Aineiston koon takia tutkielmassa ei sovelleta suurelle aineistolle suunnattuja tutkimusmenetelmiä, vaan yrityksiä tarkastellaan lähinnä graafisesti, toisiinsa verraten. Puolustusalan t&k- toiminnasta erityisen tekee spillover- vaikutukset, joiden mukaan puolustusteollisuuden t&k- projektit johtavat innovaatioiden syntymiseen myös siviilitoimialoilla. Puolustusala toimii yhteistyössä valtioiden kanssa ja on useille maille keskeinen tapa investoida innovaatiotoimintaan. Sotilaalliset konfliktit johtavat puolustusyritysten välisen kilpailun kovenemiseen, mikä kiihdyttää innovaatiotoimintaa sekä uusien teknologiaratkaisujen syntymistä. Tutkielmassa havaittiin graafisesti tarkasteltuna yritysten t&k- menojen ja arvostuskertoimien välille pääasiassa negatiivista korrelaatiota. Sodan aikana kasvanut kysyntä kohdistuu suurelta osin olemassa olevaan teknologiaan innovaatioiden sijasta. Keskeisiä havaintoja olivat myös t&k- toiminnan kirjanpidollisen käsittelyn tuomat erot aineettoman pääoman tarkasteluun.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
  • Kestävät polttoaineet lentoliikenteessä
    Leivo, Toivo (2026-04-23)
    Kandidaatintutkielma
    Ilmaston lämpeneminen, päästötavoitteet ja lisääntynyt lentoliikenne aiheuttavat kasvavaa painetta vähentää hiilidioksidipäästöjä. Uusien taloudellisempien lentokoneiden käyttöön ottaminen ei pysty vähentämään lentoliikenteen päästöjä riittävän nopeasti, joten päästöjä on vähennettävä myös muilla tavoilla. Kestävillä lentopolttoaineilla, jotka ovat sopivia nykyisten lentokoneiden ja lentokenttäinfrastruktuurin kanssa, päästöjä saadaan laskettua nopeammin. Lentopolttoainetta voidaan kutsua kestäväksi, kun sen elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin fossiilisen lentopolttoaineen hiilidioksidipäästöt. Kestävän lentopolttoaineen valmistus ei saa kilpailla ruoantuotannon kanssa, eikä valmistus saa lisätä metsien ja luontoalueiden hävitystä. Kestäviä lentopolttoaineita voidaan valmistaa eri menetelmillä useista eri raaka-aineista, jotka voivat olla muun muassa kasviöljyä, jätteitä eri lähteistä tai hiilidioksidia. Kyseisistä raaka-aineista voidaan valmistaa muun muassa HEFA-SPK, FT-SPK, ATJ-SPK ja PtL -polttoaineita. Biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden raaka-aineet voidaan jakaa kolmeen sukupolveen, joista ensimmäiseen lukeutuvat viljeltävät kasvit, toinen koostuu erilaisista rasvajätteistä ja kolmas maatalouden ja metsäteollisuuden jätteistä sekä yhdyskuntajätteistä. Raaka-aineet ja valmistusmenetelmät vaikuttavat merkittävästi kestävän lentopolttoaineen kykyyn vähentää päästöjä, kun verrataan tavalliseen lentopolttoaineeseen. HEFA-SPK, jota valmistetaan kasviöljyistä ja eläinrasvoista on tällä hetkellä pisimmälle kehitetty ja eniten valmistettu kestävä lentopolttoaine, jolla on merkittävä rooli lähitulevaisuuden päästövähennyksissä. FT-SPK valmistetaan Fischer-Tropsch -menetelmällä esimerkiksi maataloudessa ja metsäteollisuudessa syntyvistä jätteistä tai kiinteästä yhdyskuntajätteestä. ATJ-SPK voidaan vuorostaan valmistaa alkoholeista, joita saadaan viljelykasveista, esimerkiksi sokeriruokosta fermentoimalla. PtL, jota voidaan kutsua myös e-polttoaineeksi, valmistetaan hiilidioksidista ja vedystä. Kun vetyä valmistetaan uusiutuvalla energialla ja hiilidioksidia saadaan kerättyä kestävällä tavalla, on PtL lupaava tulevaisuuden polttoaine, koska raaka-aineita on saatavilla lähes rajattomasti. Vaikka kestäviä lentopolttoaineita on valmistettu ja käytetty jo useiden vuosien ajan, ja monet niistä ovat saaneet ASTM-hyväksynnän, niiden käyttö ei ole vielä yleistynyt laajemmassa mittakaavassa. Raaka-aineiden riittävyys ja niiden kerääminen, tuotantolaitosten rakentaminen sekä kestävien lentopolttoaineiden korkea hinta jarruttavat niiden yleistymistä. Tämän tutkielman tavoitteena on taustoittaa, miten päästötavoitteisiin pyritään pääsemään kestävien lentopolttoaineiden avulla ja esitellä niiden valmistustapoja ja raaka-aineita. Lisäksi tutustutaan neljään kestävään lentopolttoaineeseen ja vertaillaan niitä keskenään.
    Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.