Osuva

Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.

Kokoelmat Osuvassa

Näytetään 1 - 9 / 11

Artikkelit

Rinnakkaistallennetut artikkelit

Väitöskirjat

Acta Wasaensia -sarjassa julkaistaan Vaasan yliopiston väitöskirjat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus)

Kirjat

Rinnakkaistallennetut monografiat

Lisensiaatintutkimukset

Kandidaatintutkielmat

Vaasan yliopiston julkaisut

Tutkimuksia, selvityksiä, raportteja, opetusmateriaalia, esitutkimuksia, mietintöjä ja konferenssijulkaisuja

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt

Kandidaatintutkielmat (rajattu saatavuus)

Viimeksi tallennetut

Improving Electrical Safety : Inspection Guidelines and Risk Assessment for Vestas Finland Oy
Sormunen, Paavo (2026-08-24)
Diplomityö
Wind turbines operate in electrically demanding environments where periodic inspections play a major role in maintaining electrical safety, operational reliability and compliance with regula-tory requirements. As the growth of the wind turbine fleet serviced by Vestas Finland Oy in-creases, the need of consistent, properly documented, and risk based electrical safety inspec-tion practices becomes increasingly important. This master’s thesis examines electrical safety inspections in wind turbines and their role in ensuring safe and reliable operation. The study focuses on low-voltage inspections, earthing measurements, and lightning protection system inspections in accordance with Finnish regula-tions and applicable standards. The research questions to guide the study are “What is the appropriate approach for low voltage inspections and earthing measurements in Finland from a risk assessment perspective?” and “How can lightning protection system measurements be performed in wind turbines according to EN 61400-24?”. The current inspection practices of Vestas Finland Oy were analysed and evaluated through risk assessment and expert interviews. The analysis showed that low-voltage inspections are generally well established, earthing measurements are routinely performed using recognised methods, while lightning protection system inspections are implemented less consistently be-tween the sites. Overall, the overlap of multiple inspections was identified to be time and money consuming. The study offered new information how earthing measurements values and results affect to lighting protection system and how the measurements should be per-formed. The results identified opportunities to improve inspection planning, documentation, and fol-low-up procedures. Based on the findings, a unified inspection approach was proposed to improve consistency, reduce overlapping inspections and support electrical safety manage-ment throughout the wind turbine lifecycle. The unified inspection approach consists of all-inclusive set of inspections which will be performed in four-year cycles and with LPS inspec-tions and earthing measurements performed every two years. The all-inclusive set of inspec-tions consists of low-voltage inspections, high-voltage walkdowns, LPS inspections and earth-ing measurements. This master’s thesis contributes to Vestas Finland Oy operations with immediate effect by in-forming the customers and providing comfort to confirm that the periodic inspections are fol-lowing the national standards and legislation.
Tuulivoimalat ovat sähköteknisesti monimutkaisia järjestelmiä, joissa määräaikaistarkastuksilla on tärkeä rooli sähköturvallisuuden, käyttövarmuuden ja säädöstenmukaisuuden ylläpitämis-essä. Vestas Finland Oy:n huoltaman tuulivoimakannan kasvaessa tarve yhdenmukaisille, asianmukaisesti dokumentoiduille ja riskiperusteisille sähköturvallisuuden ta-rakstuskäytännöille korostuu entisestään. Tässä diplomityössä tarkastellaan tuulivoimaloiden sähköturvallisuustarkastuksia ja niiden merkitystä turvallisen ja luotettavan käytön varmistamisessa. Tutkimus keskittyy pienjän-nitetarkastuksiin, maadoitusmittauksiin sekä ukkossuojausjärjestelmien tarkastuksiin Suomen lainsäädännön ja sovellettavien standardien mukaisesti. Tutkimusta ohjaavat seuraavat tutki-muskysymykset: “Mikä on tarkoituksenmukainen lähestymistapa pienjännitetarkastuksiin ja maadoitusmittauksiin Suomessa riskinarvioinnin näkökulmasta?” sekä “Miten ukkos-suojausjärjestelmän mittaukset voidaan suorittaa tuulivoimaloissa standardin EN 61400-24 mukaisesti?” Työssä analysoitiin ja arvioitiin Vestas Finland Oy:n nykyisiä tarkastuskäytäntöjä riskinarvioin-nin ja haastatteluiden avulla. Tulosten perusteella pienjännitetarkastukset ovat pääosin hyvin vakiintuneita ja maadoitusmittauksia suoritetaan säännöllisesti, yleisesti hyväksytyillä menetelmillä. Ukkossuojausjärjestelmän tarkastuskäytännöissä havaittiin kuitenkin vaihtelua eri tuulipuistojen välillä. Lisäksi todettiin, että useiden tarkastusten päällekkäisyys lisää sekä työmäärää että kustannuksia. Tutkimus tuotti uutta tietoa maadoitusmittausten tulosten vaikutuksesta ukkossuojausjärjestelmän toimintaan sekä siitä, miten kyseiset mittaukset tulisi suorittaa. Tulosten perusteella tunnistettiin kehityskohteita tarkastusten suunnittelussa, dokumen-toinnissa ja seurantamenettelyissä. Näiden havaintojen pohjalta laadittiin yhtenäinen tar-kastusmalli, jonka tavoitteena on parantaa tarkastusten yhdenmukaisuutta, vähentää päällekkäistä työtä ja tukea sähköturvallisuuden hallintaa koko tuulivoimalan elinkaaren ajan. Ehdotetussa mallissa laaja “tarkastuspaketti” toteutetaan neljän vuoden välein, ja ukkos-suojausjärjestelmän tarkastukset sekä maadoitusmittaukset suoritetaan kahden vuoden välein. Tarkastuspaketti sisältää pienjännitetarkastukset, keskijännitekojeiston suojareleiden koestukset, ukkossuojausjärjestelmän tarkastukset sekä maadoitusmittaukset. Diplomityö tarjoaa Vestas Finland Oy:lle selkeän ja yhtenäisen toimintamallin tuulivoimaloiden sähkötur-vallisuuden määräaikaistarkastuksiin. Tulokset tukevat tarkastusten tehokasta toteuttamista, parantavat niiden yhdenmukaisuutta sekä edesauttavat kansallisten vaatimusten ja stand-ardien noudattamista.
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Reflections on GreenBot: An AI-Powered Platform for Sustainability Education
Ahmed, Farhan; Salminen, Joni (ACM, 2026)
Artikkeli
Fiscal monitoring policy and corporate R&D productivity
Ahmed, Mohamed Shaker; King, Timothy (Elsevier, 2026)
Artikkeli
We examine how the staggered, state-level adoption of fiscal monitoring policy (FMP), an exogenous shock to local political corruption, affects corporate research and development (R&D) productivity, measured as the firm-specific output elasticity of R&D. Our sample covers all S&P 500 constituents, which together account for roughly 80% of total US public market capitalization, over 2001–2023. Using a staggered difference-in-differences (DiD) estimator, we find a positive and statistically significant relationship between FMP adoption and R&D productivity: firms headquartered in FMP states achieve higher R&D productivity than those in non-FMP states. This pattern is consistent with a corruption channel operating through three complementary sub-mechanisms: resource reallocation, merit-based allocation of public R&D subsidies, and human capital retention. The result holds under alternative measures of R&D productivity, alternative estimation techniques, and a battery of endogeneity tests. The effect is also heterogeneous. Business strategy, the inevitable disclosure doctrine (IDD), and cultural tightness negatively moderate the relationship between FMP and R&D productivity, while environmental dynamism moderates it positively; municipal transparency and state-level institutional quality further amplify it, underscoring the importance of public-sector governance quality for the effectiveness of fiscal oversight. These findings carry implications for policymakers designing governance interventions that account for institutional quality and local oversight in shaping corporate innovation productivity.
Developing the Intelligent Accounting Digital Maturity Model for SME Accounting Firms
Kortesalmi, Heli (Vaasan yliopisto, 2026)
Väitöskirja
Digitaalinen murros ja uudet teknologiat muuttavat taloushallinnon prosesseja ja käytäntöjä, mutta pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat automaation ja tekoälyteknologioiden käyttöönotossa jäljessä verrattuna suurempiin organisaatioihin. Tämä väitöskirja vastaa haasteeseen kehittämällä kokonaisvaltaisen älykkään taloushallinnon digitaalisen kypsyysmallin erityisesti pk-kokoisille tilitoimistoille. Kehitysprosessi noudattaa design science -tutkimuksen kolmea sykliä: relevanssia, tieteellistä huolellisuutta ja kehittämistä. Väitöskirja koostuu neljästä empiirisestä esseestä. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan pk-yritysten syitä automatisoida taloushallinnon prosesseja ja tunnistetaan automaation käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä. Toisessa esseessä sovelletaan teknologian hyväksymismallia (TAM) ja tutkitaan, ovatko ensimmäisessä esseessä aloitetut automaatiokokeilut vakiintuneet käyttöön. Tulokset osoittavat, että vaikka automaatio koettiin hyödylliseksi, sen käyttöönottoa rajoitti koettu vaikeus. Kolmannessa esseessä tarkastellaan tekoälyn käyttöönoton esteitä ja edistäviä tekijöitä taloushallinnon ammattilaisten keskuudessa. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat osaaminen, järjestelmien yhteensopivuus, datan laatu ja helppokäyttöisyys. Neljännessä esseessä kehitetään kolmen ensimmäisen esseen osoittaman tarpeen pohjalta älykkään taloushallinnon digitaalinen kypsyysmalli (IADMM). Väitöskirja tuottaa kolme toisiinsa kytkeytyvää teoreettista kontribuutiota. Ensinnäkin siinä kehitetään kokonaisvaltainen digitaalinen kypsyysmalli älykästä taloushallintoa varten. Malli kattaa taloushallinnon ydintoiminnot myynti- ja ostoreskontrasta palkanlaskentaan, raportointiin ja asiakasviestintään. Toiseksi malli kuvaa, miten taloushallinnon prosessit etenevät perustasolta älykkäisiin tekoälypohjaisiin prosesseihin, ja tarjoaa käsitteellisen viitekehyksen, joka laajentaa aiempaa kirjallisuutta digitaalisen taloushallinnon kehityksestä. Kolmanneksi väitöskirja tarjoaa uusia empiirisiä selityksiä siitä, miten pk-yritykset ottavat käyttöön automaatioteknologioita. Tulokset osoittavat, että onnistunut automaatio edellyttää teknologisen valmiuden lisäksi organisatorista valmiutta, yhteistyöverkostojen tukea sekä huomiota inhimillisiin tekijöihin kuten käytettävyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Näin väitöskirja täydentää asiantuntijapalveluyrityksiä (PSF) koskevaa kirjallisuutta. Lisäksi IADMM-mallia voidaan hyödyntää tilitoimistoissa digitaalisten valmiuksien arviointiin ja järjestelmällisen kehittämisen suunnitteluun.
From playful work design to playful family design: How personality and compassionate love shape playfulness across domains
Wang, Siqi; Rofcanin, Yasin; Heras, Mireia Las; Scharp, Yuri; Bakker, Arnold; Ererdi, Can; Bosch, Maria Jose (John Wiley & Sons, 2026)
Artikkeli
Play is a universal phenomenon—but how universal is it across life domains? Playful work design (PWD) refers to self-initiated play during work activities to make tasks more fun and challenging. Drawing on the work–home resources model, we investigate whether PWD reduces job boredom and spills over into the home domain. To conceptualize this cross-domain dynamic, we introduce playful family design (PFD) as a novel construct that reflects the self-initiated pursuit of playfulness in family life. We also examine whether personal (playful personality) and relational (compassionate love) resources moderate the relationship between PWD and job boredom. We tested our hypotheses using a 10-day daily diary study with 706 full-time employees across nine countries (N = 4110 observations). Multilevel analyses showed that PWD significantly reduced job boredom and was positively associated with PFD. Furthermore, playful personality and compassionate love emerged as significant moderators. Our findings advance the playfulness literature by introducing PFD as a novel construct and by showing that playfulness may extend across work and family life while helping to reduce job boredom.