Työnantajan työsuojeluvastuu työntekijän suojelemiseksi maalittamistilanteessa : Erityisesti toimittajien näkökulmasta

Abstract

Sosiaalisen median kasvu yhteiskunnassa on tuonut ikäviä lieveilmiöitä, joista yhtenä voidaan pitää maalittamista. Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä häirintää, mikä kohdistuu henkilöön hänen työnsä takia. Maalittaminen voidaan katsoa yhdeksi vihapuheen muodoksi, minkä tavoitteena on vaikuttaa negatiivisesti henkilön toimintaan. Maalittaminen aiheuttaa riskin työntekijän työturvallisuudelle, johon työnantaja on velvollinen lainsäädännön nojalla varautumaan ja puuttumaan. Haasteita toimintaan puuttumiselle aiheuttaa termin selkeän määritelmän puute sekä demokraattisessa yhteiskunnassa yksilölle turvattu laaja oikeus sananvapauteen.

Tässä tutkielmassa maalittamista tutkitaan työoikeudellisesta näkökulmasta. Tutkielman tutkimusmetodina yhdistellään lainoppia ja empiiristä tutkimusta. Lainoppiin nojautuen tavoitteena oli selvittää työnantajan työsuojeluvastuita työntekijän suojelemiseksi maalittamistilanteessa. Empiirinen tutkimusote toteutettiin laadullisena, ja päämääränä oli ymmärtää yhteiskunnallisesti merkittävää ja ajankohtaista ilmiötä paremmin. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Tutkielmassa haastateltiin kuutta 24–31-vuotiasta nuorta toimittajaa, jotka työskentelevät erityyppisissä toimituksissa ja työtehtävissä. Empiirisessä osuudessa tavoitteena oli selvittää, miten nuorten toimittajien työyhteisöissä on varauduttu maalittamisen uhkaan ja miten tilanteessa toimitaan?

Työsuhteessa työnantajan voidaan katsoa olevan työntekijää paremmassa asemassa, joten vastuun ja velvollisuuksien kohdentuminen on perusteltua. Työnantajalle kuuluu oikeudellista vastuuta, ja näiden tehtävien laiminlyönti voi johtaa työturvallisuusrikkomukseen. Työnantajan työsuojeluvelvollisuuksiin kuuluu yleinen huolehtimisvelvoite varmistaa työntekijöille turvallinen työympäristö. Maalittamisen kannalta merkittäviä ovat ennakoivat työsuojelutoimenpiteet, joihin lukeutuvat, muun muassa vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen sekä kuormittavuuden ennaltaehkäisy.

Tämä tutkielma osoittaa, että maalittamisesta puhutaan avoimesti työyhteisöissä. Työnantajilla olisi kuitenkin vielä parantamisen varaa maalittamiseen varautumisessa ja tilanteessa toimimisessa. Työnantajien tulisi vielä paremmin tunnistaa maalittamisen uhka, laatia selkeät toimintaohjeet siihen puuttumiseksi sekä tarjota henkilökohtaiset edellytykset huomioivaa tukea ja koulutusta aiheeseen liittyen. Tilanteesta aiheutuvien seuraamusten vähentämiseksi työnantajalta edellytetään riittävän vakavaa suhtautumista ja oikea-aikaisia toimia maalittamiseen puuttumiseksi.