Lähiökoulut kaupunkialueiden eriytymisen tarkastelussa

Abstract

Alueellinen eriytyminen tai segregaatio on noussut osaksi suomalaista yhteiskunnallista ja kaupunkikehityksellistä keskustelua. Tähän on vaikuttanut etenkin Ruotsin pitkälle edenneet haasteet asuinalueiden negatiivisessa eriytymisessä ja siitä seurannut rikollisuuden ja turvattomuuden kasvu. Kuitenkin myös Suomessa on puhuttanut pääkaupunkiseudun lievempi jengiytymiskehitys. Toisaalta Suomessa myös koulujen välinen eriytyminen on herättänyt keskustelua sellaisten ilmiöiden, kuten heikentyneiden PISA -tulosten, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuden kasvamisen ja koulushoppailun kautta.

Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin alueellisen eriytymisen ja koulujen eriytymisen välistä yhteyttä ja sitä, millaiset mahdollisuudet kouluilla on toimia ja vaikuttaa asuinalueiden eriytymisen kehyksessä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, johon osallistui yhteensä kahdeksan kolmen eri suomalaisen kaupungin koulutoimessa tai koulutuksellisessa luottamustoimessa työskentelevää tai toimivaa henkilöä. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkielma tarjoaa näkökulmia alueelliseen eriytymiseen ja koulujen eriytymiseen koulutoimen katsontakannan kautta.

Haastateltavien vastauksissa näkyi ymmärrys alueellisen eriytymisen ja koulujen eriytymisen keskinäisriippuvuudesta. Niin oppilaaksiottoalueet, koulushoppailu, määrärahojen epätasainen jakautuminen, kuin s2-statuskin nostettiin esille ilmiön haasteellisuuden ja monisyisyyden osalta. Haastateltavat pitivät alueellista eritymistä haasteena myös kouluille ja näkivät joitakin koulujen vaikutusmahdollisuuksia ilmiön lievittämiseksi. Haastateltavat kuitenkin korostivat etenkin sosiaalisen sekoittamisen kaltaisia laaja-alaisia politiikkatoimia ilmiön ehkäisemiseksi.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kouluilla ja asuinalueilla on keskinäinen vaikutus toisiinsa alueellisessa eriytymisessä ja koulujen eriytymisessä. Tekijät, kuten koulun maine ja koulun oppilaiden oppimistulokset voivat vaikuttaa vanhempien kouluvalintoihin, painosluokille hakeutumiseen sekä muuttopäätöksiin. Toisaalta kouluilla on myös mahdollisuuksia toimia positiivisina yhteisöllisyyden tukijoina heikommin pärjäävillä alueilla, esimerkiksi ohjaamalla oppilaita harrastusten pariin tai mahdollistamalla koulun tilojen laajempi käyttö koulupäivän jälkeen. Asuinalueen ja koulun maine ei kulje käsikädessa, vaikkakin samansuuntaisia piirteitä voi olla havaittavissa. On kuitenkin todettava, että koulujen vaikutusmahdollisuudet ovat kohtalaisen rajallisia, eikä haasteet ole ratkaistavissa ilman monialaisia kehittämis- ja politiikatoimia.