Sidosryhmien äänet pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivisen osion resurssina : tarkastelussa suora esitys ja vapaa suora esitys

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivisessa osiossa esiintyvää eksplisiittistä moniäänisyyttä. Tarkastelun kohteena ovat suorat ja vapaat suorat esitykset, ja äänessä ovat yhtiön eri sidosryhmien edustajat. Tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä ja millaista todellisuutta eri äänillä suorissa ja vapaissa suorissa esityksissä konstruoidaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisia retorisia tehtäviä äänillä on tekstin rakenteen tasolla, mihin äänillä pyritään suhteessa tekstin vastaanottajaan ja millainen ääni toteuttaa tehtävän. Aineistona on 23 vuosikertomusta tilikaudelta 2011. Tutkimuksen teoreettisina ja metodologisina lähtökohtina ovat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja retorisen rakenteen teoria.

Tutkimustulosten mukaan keskeisimmät sisäisten sidosryhmien äänillä konstruoidut merkitykset ovat ’ajattelemme strategisesti’, ’toimimme strategisesti’, ’luomme menestystä, kasvua tai säästöä’, ’olemme asiantuntijoita’, ’tuotteemme tai palvelumme on kilpailukykyinen’ ja ’toimimme vastuullisesti’. Keskeisimmät ulkoisten sidosryhmien äänillä konstruoidut merkitykset ovat ’ajattelemme strategisesti’, ’yhtiön tuote tai palvelu on kilpailukykyinen’, ’yhtiö on yhteistyökykyinen’, ’luotamme yhtiöön’ ja ’yhtiö toimii vastuullisesti’. Tutkimustulosten mukaan yleisimmät äänien tehtävät ovat todistaja, taustoittaja, arvioija, tiedon laajentaja ja seurauksen tai syyn tietäjä.

Tulokset osoittavat, että pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivisessa osiossa eksplisiittinen moniäänisyys on yksiäänistä ja näennäistä: äänet viestivät keskenään sopusoinnussa ja tukevat kertoja-toimittajan ääntä. Moniäänisyys tukee vuosikertomuksen viestinnällisiä tavoitteita ja auttaa tuottamaan yksitulkintaisuutta vuosikertomusyhtiön menestyksestä. Lisäksi sidosryhmien äänet luovat promotionaaliseen tekstilajiin uskottavuutta ja siten myös neutraloivat promotionaalisuutta. Äänet voidaan nähdä myös keinona pyrkiä tuomaan yrityksen mainetta esille. Lisäksi äänet tukevat asymmetrian vähentämistä, luottamuksen rakentamista, läpinäkyvyyden lisäämistä ja arvon osoittamista.

This doctoral dissertation examines the explicit polyphony in the narrative section of annual reports of listed companies. The study focuses on direct speech and free direct speech as produced by the representatives of the various stakeholders of a company. The aim is to ascertain the meanings and realities that the different voices construct via direct speech and free direct speech. In addition, the study aims to discover what kinds of rhetorical tasks the voices have on the structural level of the text, what reaction the voices aim to evoke in the recipient of the text, and what kind of a voice accomplishes the task. Systemic-Functional Linguistics and Rhetorical Structure Theory form the theoretical and methodological framework of the research.

According to the research results, the most common meanings constructed with the voices of internal stakeholders are ’we think strategically’, ’we create success, growth, or surplus’, ’we are experts’, ’our product or service is competitive’, and ‘our actions are responsible’. The most common meanings constructed with the voices of external stakeholders are ’we think strategically’, ’the product or service of the company is competitive’, ‘the company is cooperative’, ‘we trust the company’, and ‘the company’s actions are responsible’. According to the research results, the most common tasks of the voices are evidence, background information, evaluation, elaboration, and knowledge of the cause and effect. The results show that the explicit polyphony in the narrative section of the annual reports of listed companies is unisonous and apparent: the voices communicate in harmony with each other and support the voice of the narrator-editor. The polyphony supports the communicative objectives of the annual report and helps to produce an unambiguous narrative of the success of the company described in the annual report. In addition, the voices of the stakeholders lend credibility to the promotional genre of text and therefore also neutralise the promotional aspect of the text. The constructed meanings and the tasks of the voices also support the reduction of asymmetry, building of trust, increase of transparency, and display of value.