Sidosryhmien äänet pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivisen osion resurssina : tarkastelussa suora esitys ja vapaa suora esitys

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivisessa osiossa esiintyvää eksplisiittistä moniäänisyyttä. Tarkastelun kohteena ovat suorat ja vapaat suorat esitykset, ja äänessä ovat yhtiön eri sidosryhmien edustajat. Tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä ja millaista todellisuutta eri äänillä suorissa ja vapaissa suorissa esityksissä konstruoidaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisia retorisia tehtäviä äänillä on tekstin rakenteen tasolla, mihin äänillä pyritään suhteessa tekstin vastaanottajaan ja millainen ääni toteuttaa tehtävän. Aineistona on 23 vuosikertomusta tilikaudelta 2011. Tutkimuksen teoreettisina ja metodologisina lähtökohtina ovat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja retorisen rakenteen teoria. Tutkimustulosten mukaan keskeisimmät sisäisten sidosryhmien äänillä konstruoidut merkitykset ovat ’ajattelemme strategisesti’, ’toimimme strategisesti’, ’luomme menestystä, kasvua tai säästöä’, ’olemme asiantuntijoita’, ’tuotteemme tai palvelumme on kilpailukykyinen’ ja ’toimimme vastuullisesti’. Keskeisimmät ulkoisten sidosryhmien äänillä konstruoidut merkitykset ovat ’ajattelemme strategisesti’, ’yhtiön tuote tai palvelu on kilpailukykyinen’, ’yhtiö on yhteistyökykyinen’, ’luotamme yhtiöön’ ja ’yhtiö toimii vastuullisesti’. Tutkimustulosten mukaan yleisimmät äänien tehtävät ovat todistaja, taustoittaja, arvioija, tiedon laajentaja ja seurauksen tai syyn tietäjä. Tulokset osoittavat, että pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivisessa osiossa eksplisiittinen moniäänisyys on yksiäänistä ja näennäistä: äänet viestivät keskenään sopusoinnussa ja tukevat kertoja-toimittajan ääntä. Moniäänisyys tukee vuosikertomuksen viestinnällisiä tavoitteita ja auttaa tuottamaan yksitulkintaisuutta vuosikertomusyhtiön menestyksestä. Lisäksi sidosryhmien äänet luovat promotionaaliseen tekstilajiin uskottavuutta ja siten myös neutraloivat promotionaalisuutta. Äänet voidaan nähdä myös keinona pyrkiä tuomaan yrityksen mainetta esille. Lisäksi äänet tukevat asymmetrian vähentämistä, luottamuksen rakentamista, läpinäkyvyyden lisäämistä ja arvon osoittamista.