Populismin pilkahduksia : Vaaliviestinnän populistiset piirteet vasemmiston ja vihreiden puheenjohtajien Facebook-julkaisuissa
Mäkipää, Otte (2023-09-27)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230927137592
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230927137592
Tiivistelmä
Poliitikot muistakin kuin populistisina pidetyistä puolueista ovat alkaneet hyödyntämään populismin retoriikkaa esiintymisissään. Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko populistista viestintää havaittavissa muiden kuin populistisina pidettyjen puolueiden vaaliviestinnässä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko populistista viestintää havaittavissa vasemmistopuolueiden puheenjohtajien vaaliviestinnässä ja missä määrin. Tutkimuksessa selvitetään kahden puolueen puheenjohtajien vaaliviestinnän populismin retoristen keinojen esiintyvyyttä. Tutkimuksessa havainnoidaan eri populismin retoriikan keinojen käyttöä sekä näiden havainnoitujen keinojen määrää. Tutkimuksen tavoitteeseen päästään kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen tutkimuskysymys koskee populististen retoristen keinojen havaittavuutta puheenjohtajien julkaisuissa kuntavaalien aikaan: mitä populismin retoriikan keinoja vaaliviestinnässä on havaittavissa ja kuinka paljon niitä käytetään. Toinen tutkimuskysymys koskee kahden eri kuntavaalivuoden, 2017 ja 2021, populististen retoristen keinojen havaittavuuden määriä: onko vuoden 2017 havaittujen populististen retoristen keinojen määrässä eroa vuoteen 2021 verrattuna.
Tutkimusaineistona toimii vasemmiston ja vihreiden puheenjohtajien Facebook-julkaisut puheenjohtajien omilla poliitikkosivuillaan kuntavaalien 2017 ja 2021 aikaan. Aineistoon kuuluu teksti-, kuva- ja videoaineistoa. Tutkimusmenetelmänä toimii retorinen analyysi populismin retoriikan keinoista. Tässä retorisessa analyysissä havainnoidaan ainoastaan populismin retoriikkaa, ei kaikkea retoriikkaa.
Retorisen analyysin avulla selvitetään, mitä populismin retorisia keinoja puheenjohtajat hyödynsivät Facebook-julkaisuissaan kuntavaalien alla. Aineiston julkaisut ovat vasemmiston puheenjohtajan Anderssonin ja vihreiden puheenjohtajien Niinistön ja Ohisalon julkaisuja.
Aihetta on tutkittu aikaisemmin Suomen eduskuntavaaleihin liittyvästä vaaliviestinnästä televisiotenteistä. Lisäksi Suomessa populismin retoriikan tutkimus on keskittynyt populistisina miellettyihin puolueisiin sekä oikeistopopulismiin. Tämä tutkimus laajentaa näkökulmaa populismin retoriikan käytöstä Suomessa vaaliviestinnässä vasemmistoon sekä sosiaalisen mediaan.
Aineiston analyysista käy ilmi, että populistisia piirteitä on havaittavissa muiden kuin populistisina miellettyjen puolueiden puheenjohtajien vaaliviestinnässä. Aineistosta on havaittavissa populismin retoriikkaa huomattavissa määrin ja laajasti eri keinoja hyödyntäen. Tämän tutkimuksen aineiston analyysin perusteella populismin retoriikan keinojen käyttö vähenee vuodesta 2017 vuoteen 2021 tultaessa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko populistista viestintää havaittavissa vasemmistopuolueiden puheenjohtajien vaaliviestinnässä ja missä määrin. Tutkimuksessa selvitetään kahden puolueen puheenjohtajien vaaliviestinnän populismin retoristen keinojen esiintyvyyttä. Tutkimuksessa havainnoidaan eri populismin retoriikan keinojen käyttöä sekä näiden havainnoitujen keinojen määrää. Tutkimuksen tavoitteeseen päästään kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen tutkimuskysymys koskee populististen retoristen keinojen havaittavuutta puheenjohtajien julkaisuissa kuntavaalien aikaan: mitä populismin retoriikan keinoja vaaliviestinnässä on havaittavissa ja kuinka paljon niitä käytetään. Toinen tutkimuskysymys koskee kahden eri kuntavaalivuoden, 2017 ja 2021, populististen retoristen keinojen havaittavuuden määriä: onko vuoden 2017 havaittujen populististen retoristen keinojen määrässä eroa vuoteen 2021 verrattuna.
Tutkimusaineistona toimii vasemmiston ja vihreiden puheenjohtajien Facebook-julkaisut puheenjohtajien omilla poliitikkosivuillaan kuntavaalien 2017 ja 2021 aikaan. Aineistoon kuuluu teksti-, kuva- ja videoaineistoa. Tutkimusmenetelmänä toimii retorinen analyysi populismin retoriikan keinoista. Tässä retorisessa analyysissä havainnoidaan ainoastaan populismin retoriikkaa, ei kaikkea retoriikkaa.
Retorisen analyysin avulla selvitetään, mitä populismin retorisia keinoja puheenjohtajat hyödynsivät Facebook-julkaisuissaan kuntavaalien alla. Aineiston julkaisut ovat vasemmiston puheenjohtajan Anderssonin ja vihreiden puheenjohtajien Niinistön ja Ohisalon julkaisuja.
Aihetta on tutkittu aikaisemmin Suomen eduskuntavaaleihin liittyvästä vaaliviestinnästä televisiotenteistä. Lisäksi Suomessa populismin retoriikan tutkimus on keskittynyt populistisina miellettyihin puolueisiin sekä oikeistopopulismiin. Tämä tutkimus laajentaa näkökulmaa populismin retoriikan käytöstä Suomessa vaaliviestinnässä vasemmistoon sekä sosiaalisen mediaan.
Aineiston analyysista käy ilmi, että populistisia piirteitä on havaittavissa muiden kuin populistisina miellettyjen puolueiden puheenjohtajien vaaliviestinnässä. Aineistosta on havaittavissa populismin retoriikkaa huomattavissa määrin ja laajasti eri keinoja hyödyntäen. Tämän tutkimuksen aineiston analyysin perusteella populismin retoriikan keinojen käyttö vähenee vuodesta 2017 vuoteen 2021 tultaessa.