tulokset
Silmäile
Osuva
Osuva on Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto. Osuva sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä. Sähköisten arkistokokoelmien sisältö ei ole luettavissa verkossa.
Kokoelmat Osuvassa
Viimeksi tallennetut
Towards the Recognition of Interdisciplinary and Transdisciplinary Researchers
Salmela, Mikko; Vienni-Baptista, Bianca; Cheas, Kirsi (Springer, 2025-02-28)
Interdisciplinary and transdisciplinary research are widely considered necessary to addressing complex, often called ´wicked´, problems. Moreover, national and international funding schemes, institutional structures, and education programs have been created to foster interdisciplinary and transdisciplinary research. However, there is a largely silenced ´wicked´ problem in the heart of interdisciplinary and transdisciplinary research: the precarious situation of academics engaging in such research in their individual work. Relying on STS and ID/TD scholarships, we identify the institutional, social, cultural, and psychological challenges of interdisciplinary and transdisciplinary researchers in the contemporary scientific community. Based on Caniglia and Vogel (2023), we compare the position of these researchers to that of queer people in a heteronormative and sexually binary society. We argue that the challenges of interdisciplinary and transdisciplinary scholars, and their queer-like status, should be conceptualized as a problem of recognition of these scholars. Following Fraser (2003), we understand denial of recognition –either through maldistribution of resources, or misrecognition of identity, or both– as a set of obstacles in equal participation in academic life. Finally, we distinguish between social and institutional recognition, concluding that while researchers can contribute to social recognition through their own actions, institutional recognition requires science policy interventions by research institutions and funders.
Organisaatiokulttuurin yhteys yrityksen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin : Näkökulmana yksilö, yhteisö & talous
Lohilahti, Janette (2025-12-10)
Akateemisessa kirjallisuudessa organisaatiokulttuuri on noussut esille sen laaja-alaisten vaikutusten vuoksi, ja kiinnostus organisaatiokulttuureita kohtaan on kasvanut tutkimusten mukaan entisestään. Nykyisessä työelämässä organisaatiokulttuurin merkitys korostuu erityisesti johtamista, työntekijöiden hyvinvointia ja suorituskykyä tarkasteltaessa. Aiheen ajankohtaisuuden ja kasvavan kiinnostuksen vuoksi tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella organisaatiokulttuurin yhteyttä yrityksen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tieteellisiä lähteitä hyödyntäen. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on valittu tarkastelun kohteeksi, koska se käsittää yksilön, yhteisön ja talouden tason, jotka mahdollistavat organisaatiokulttuurin vaikutusten laaja-alaisen tarkastelun.
Tutkielman sisältö perustuu kolmeen tutkimuskysymykseen:
1. Mitä on organisaatiokulttuuri?
2. Mitä on yrityksen kokonaisvaltainen hyvinvointi yksilön, yhteisön kuin talouden tasolla?
3. Millainen yhteys on organisaatiokulttuurilla ja yrityksen kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla?
Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan organisaation hyväksymää ja jaettua kulttuuria, jonka vahvuus riippuu siitä, kuinka jäsenet hyväksyvät ja sisäistävät kulttuurin arvot, uskomukset ja oletukset. Organisaatiokulttuuri vakiintuu ja juurtuu johtajuuden kautta niin ylimmän johdon kuin esimiesten johtamiskäytäntöjen avulla.
Yrityksen kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön ja yhteisön tasolla työhyvinvointia ja työntekijän hyvinvointia. Taloudellisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan ennen kaikkea suorituskykyä ja siihen rinnastettavia taloudellisia mittareita.
Kandidaatintutkielman perusteella organisaatiokulttuurilla ja yrityksen kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla on vahva ja moniulotteinen yhteys. Organisaatiokulttuuri vaikuttaa muun muassa työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja työilmapiiriin, jotka ovat yhteydessä inhimilliseen suorituskykyyn. Organisaatiokulttuuri vaikuttaa myös taloudelliseen suorituskykyyn, jota tukevat vahvat kulttuurit. Johtopäätöksenä todetaan, että organisaatiokulttuuri toimii yrityksen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustana.
Ajatusjohtajuus asiakaslähtöisen brändipääoman rakentajana : Case Vattenfall
Ilmakunnas, Riikka (2025-12-09)
Asiakaslähtöinen brändipääoma muodostuu asiakkaan kokemasta arvosta brändiä kohtaan, kun brändiin liitetään myönteisiä, vahvoja ja erottuvia mielikuvia. Sen etuna on, että kuluttajat suhtautuvat myönteisemmin yrityksen markkinointiin ja ovat jatkossa valmiimpia ostamaan sen tuotteita. Tutkimuksen aihe sai alkunsa Vattenfallin Wind Farmed -kampanjasta, jossa esitellyt merileväsnacksit eivät oikeasti ole myynnissä, vaan ne on luotu keskustelun herättämiseksi. Tutkimus keskittyy tutkimaan kampanjan tavoitetta ja teoriaa sen taustalla, kun strategiaksi on valittu ajatusjohtajuus kuluttajille suunnatussa liiketoiminnassa. Tutkimuksen tarkoitus on mallintaa, miten ajatusjohtajuudella voidaan rakentaa asiakaslähtöistä brändipääomaa, osoittaa miten ajatusjohtajuutta voidaan hyödyntää kuluttajille suunnatussa markkinoinnissa ja analysoida minkälaisilla taktisilla elementeillä ajatusjohtajuutta voidaan tukea. Ajatusjohtajuus toimii markkinointiviestinnän strategiana, minkä avulla yritys rakentaa luottamusta, vakuuttaa asiantuntemuksellaan ja erottautuu kilpailijoistaan. Taktisiksi elementeiksi ajatusjohtajuutta tukemaan on valittu julkisuuden henkilön suosittelu ja tarinallistaminen. Teoreettinen viitekehys yhdistää Kellerin CBBE-mallin ja ajatusjohtajuuden käsitteen. Tutkimus keskittyy Wind Farmed -kampanjan viestinnällisiin ratkaisuihin, ei sen kaupallisiin tuloksiin. Luvussa 2 esitellään CBBE-malli, sen neljä vaihetta ja kuusi brändin rakentamisen avaintekijää, painottaen tunnettuutta ja mielikuvien muodostumista. Luku 3 tarkastelee brändiviestintää yleisesti sekä avaa ajatusjohtajuuden käsitettä ja mallintaa sen ja CBBE-mallin tavoitteiden yhteneväisyyksiä. Luvussa analysoidaan myös valittujen taktisten elementtien, julkisuuden henkilön suosittelun ja tarinallistamisen roolia ajatusjohtajuuden tukena. Empiirinen osuus soveltaa teoriaa Vattenfallin Wind Farmed-kampanjaan. Luvussa arvioidaan, miten ajatusjohtajuutta ja taktisia valintoja hyödynnetään kampanjassa ja miten ne vaikuttavat asiakaslähtöisen brändipääoman rakentumiseen CBBE-mallin näkökulmasta. Empirian aineistona käytetään kampanjavideota ja verkkosivua. Johtopäätöksissä todetaan, että ajatusjohtajuus tukee kaikkia CBBE-mallin vaiheita hyödyntämällä samoja brändin rakentamisen avaintekijöitä, ja sitä voidaan tehokkaasti käyttää myös kuluttajamarkkinoinnissa. Lisäksi havaitaan, että julkisuuden henkilön suosittelu ja tarinallistaminen vahvistavat ja täydentävät ajatusjohtajuutta.
Framework for Secure Industrial Process Automation Using Local AI Agents : A Case Study on Hitachi’s RTU Configuration Process
Korpela, Aaro (2025-12-12)
Industrial process automation has developed immensely, and the current Artificial Intelligence (AI) boom brings in new possibilities for companies. However, integrating cloud-based AI solutions is challenging for companies operating with critical infrastructure, due to data security and privacy requirements of customer systems. Therefore, this thesis explores the feasibility of local and secure AI agent automation for industrial workflows, while specifically focusing on a case study of Remote Terminal Unit (RTU) configuration process at Hitachi Energy. The main research objective is to develop a framework for connecting industrial process analysis to local AI automation, thus, evaluating if an on-premises agent performs in RTU configuration tasks securely and effectively compared to traditional manual engineering.
Using a Design Science research methodology, this study employs a mixed-methods approach with Process Mining and Value Stream Mapping to identify automation candidates, which are then developed into a local AI agent artifact. This artifact is based on the Qwen2.5-coder:1.5B Small Language Model (SLM), which is fine-tuned and tested against manual workflows. Three subprocesses are tested: file management, credential management and backup generation. Quantitative findings show statistically significant performance improvement in the backup subprocess due to configuring parallelization, while file management shows reliable but comparable speed against the manual method. However, the agent fails in completion of the credential management subprocess, for limitations in its autonomous terminal operation.
Results of the thesis imply that local edge AI is viable and secure for industrial configuring applications. Additionally, the findings prove SLMs to be a more sustainable step towards Industry 5.0, by only consuming 0.037 Wh per query, than cloud-based LLMs, while keeping sensitive data safe locally. Despite these benefits, limitations regarding the agent’s ability to handle multi-step workflows are acknowledged. Hence, future research directions are suggested to improve the interactive capabilities within the agent’s tools, and to add additional agents with different roles and responsibilities to uncover the improvements which agentic AI could pose for industrial processes.Teollisuusprosessien automaatio on kehittynyt valtavasti, ja nykyinen tekoälyn (AI) nousukausi tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Pilvipohjaisten tekoälyratkaisujen integrointi on kuitenkin haastavaa kriittisen infrastruktuurin parissa toimiville yrityksille asiakasjärjestelmien tietoturva- ja tietosuojavaatimusten vuoksi. Siksi tässä tutkielmassa tarkastellaan paikallisen ja turvallisen tekoälyagenttiautomaation soveltuvuutta teollisiin työnkulkuihin, keskittyen erityisesti tapaustutkimukseen etäpääteyksikköjen (RTU) konfigurointiprosessista Hitachi Energyllä. Tutkimuksen päätavoitteena on kehittää viitekehys teollisuusprosessien analyysin yhdistämiseksi paikalliseen tekoälyautomaatioon ja siten arvioida, suoriutuuko paikallinen agentti RTU-konfigurointitehtävistä turvallisesti ja tehokkaasti verrattuna perinteiseen manuaaliseen työhön.
Tutkimuksessa sovelletaan suunnittelutieteen metodologiaa ja käytetään monimenetelmällistä lähestymistapaa, jossa hyödynnetään prosessilouhintaa ja arvovirtakuvausta automaatiokohteiden tunnistamiseksi. Näiden pohjalta kehitetään paikallinen tekoälyagenttiartefakti. Artefakti perustuu pieneen kielimalliin (SLM) Qwen2.5-coder:1.5B, joka on hienosäädetty ja testattu manuaalisia työnkulkuja vastaan. Työssä testataan kolmea aliprosessia: tiedostojen hallintaa, tunnistetietojen hallintaa ja varmuuskopioiden luontia. Kvantitatiiviset tulokset osoittavat tilastollisesti merkitsevää suorituskyvyn paranemista varmuuskopiointiprosessissa rinnakkaisajon konfiguroinnin ansiosta, kun taas tiedostojen hallinta on luotettavaa, mutta nopeudeltaan verrattavissa manuaaliseen menetelmään. Agentti ei kuitenkaan onnistu suorittamaan tunnistetietojen hallinnan aliprosessia loppuun sen autonomisessa terminaalitoiminnassa ilmenevien rajoitteiden vuoksi.
Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että paikallinen reunatekoäly on toimiva ja turvallinen ratkaisu teollisiin konfigurointisovelluksiin. Lisäksi löydökset osoittavat SLM-mallien olevan kestävämpi askel kohti Teollisuus 5.0:aa: ne kuluttavat vain 0,037 Wh kyselyä kohden verrattuna pilvipohjaisiin suuriin kielimalleihin (LLM) ja pitävät samalla arkaluontoiset tiedot turvassa paikallisesti. Näistä eduista huolimatta tutkimuksessa tunnustetaan agentin rajoitteet monivaiheisten työnkulkujen käsittelyssä. Jatkotutkimuskohteiksi ehdotetaan agentin työkalujen vuorovaikutteisten kykyjen parantamista sekä uusien, eri rooleilla ja vastuilla varustettujen agenttien lisäämistä, jotta voidaan kartoittaa parannukset, joita agenttipohjainen tekoäly voisi tuoda teollisuusprosesseihin.
Asuntomarkkinoiden alueellinen kehitys Suomessa 2000-luvulla : Tarkastelussa Helsinki, Joensuu, Oulu ja Vaasa
Rastio, Leo; Tiilola, Anton (2025-12-10)
Suomen asuntomarkkinoiden kehitys 2000-luvulla on ollut huomattavasti eriytynyttä. Väestön keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin, taloussuhdanteet ja muutokset korkotasossa ovat vaikuttaneet eri alueisiin eri tavoin, mikä on kasvattanut asumiskustannuksia erityisesti Helsingissä, ja samalla heikentänyt pienempien kaupunkien hintakehitystä. Asuntomarkkinoilla
on keskeinen rooli sekä kotitalouksien taloudessa että alueiden kehityksen ja elinvoiman ylläpitämisessä.
Tämä tutkielma tarkastelee Helsingin, Oulun, Vaasan ja Joensuun asuntomarkkinoiden kehitystä hyödyntäen talousteoreettisia malleja sekä tilastoaineistoa. Työssä analysoidaan kysynnän ja tarjonnan mekanismeja, kaupungistumista ja muuttoliikettä sekä 2000-luvun talouden suuria
shokkeja, kuten finanssikriisiä ja koronapandemiaa. Lisäksi vertaillaan kaupunkien neliöhintojen, BKT/asukas -kehityksen ja kotitalouksien velkaantumisasteiden muutoksia.
Tulokset osoittavat, että Helsinki on irtautunut selvästi muiden kaupunkien hintakehityksestä väestönkasvun, työmarkkinoiden vetovoiman ja tarjonnan jäykkyyden vuoksi. Kasvukeskuksissa pitkään jatkunut matala korkotaso lisäsi velkaantumista ja vahvisti hintojen nousua, kun taas muuttotappiollisten alueiden kysynnän heikkous on hillinnyt hintakehitystä. Tutkimuksen perusteella Suomen asuntomarkkinoiden alueellinen kehitys heijastaa talouden rakenteellisia muutoksia, ja kaupunkien erilaiset talous- ja väestörakenteen selittävät merkittävän osan havaituista eroista.