”Trilleri merellä oli suomalaisten onnistuminen” : Journalismin rooli hybridivaikuttamiseen vastaamisessa
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Suomalaisessa mediassa on nostettu esiin erilaisia hybridivaikuttamiseksi tulkittuja tapauksia, joista huomiota ovat saaneet etenkin Itämerellä tapahtuneet useat eri kaapeli- ja putkirikot. Joulukuussa vuonna 2024 Suomen ja Viron välillä katkenneiden putkien aiheuttajaksi epäiltiin Eagle S -nimistä laivaa. Aiempiin tapauksiin verrattuna tähän reagointiin nopeammin, ja alus otettiin heti tutkintaan Suomen satamaan. Tapahtumaa tutkittiin viranomaisten toimesta, minkä lisäksi poliittisella tasolla vastatoimista keskusteltiin muiden valtioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen rooli journalismilla on hybridivaikuttamiseen vastaamisessa. Aineistona toimii Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivujen Eagle S -laivan tapausta koskevat journalistiset sisällöt, joita kerättiin yhteensä 226 kpl. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysia, joka sopii erityisesti journalististen tekstien tarkasteluun. Vertailukohtana käytetään Bertolinin ja muiden (2023) kehittämää hybridivaikuttamisen vastatoimien mallia. Siinä ohjataan toimimaan hybridivaikuttamisen estämiseksi sekä kerrotaan, miten hybridivaikuttamiseen tulisi vastata. Se tarjoaa selkeän viisivaiheisen mallin, joka soveltuu etenkin pienten ja keskisuurten valtioiden käyttöön. Tämän takia se sopii hyvin viitekohteeksi myös Suomen vastatoimien uutisointia arvioitaessa. Vertaan analyysissa aineistosta löytyneitä kehyksiä tähän Bertolinin ja muiden (2023) kehittämään malliin.
Kehysanalyysin avulla aineistosta tulkittiin kolme kehystä, jotka ovat reagoivan viranomaistoiminnan ja strategisen viestinnän kehys, kansainvälisen yhteistyön sekä toimien kehys ja hybridivaikuttamisen kompleksisuuden kehys. Jokaisesta kehyksestä löytyi yhteneväisyyksiä Bertolinin ja muiden (2023) luoman mallin vaiheiden kanssa. Tämän vertailun jälkeen journalismin rooliksi hybridivaikuttamiseen vastaamisessa tulkittiin seuraavaa. Reagoivan viranomaistoiminnan ja strategisen viestinnän kehyksessä journalismin rooli näkyy vastatoimien legitimaation rakentamisessa sekä mielikuvan luomisessa vahvasta resilienssistä ja valmiustasosta. Kansainvälisen yhteistyön sekä toimien kehyksessä puolestaan journalismilla voidaan vahvistaa kansainvälistä tukea vastatoimille sekä luoda yhteistä pelotetta kumppaneiden kanssa. Hybridivaikuttamisen kompleksisuuden kehys kuitenkin osoittaa, että journalismilla rakennetaan ennen kaikkea merkityksiä, jotka voivat vaikuttaa vastatoimien ja syyllisyyden osoittamisen tulkintoihin. Media toimii myös vallan vahtikoirana esittämällä kritiikkiä ja arvioimalla toimia.