Momentum as a Challenge to the Efficient Market Hypothesis : A behavioural finance perspective

Abstract

This thesis examines the contradiction between the Efficient Market Hypothesis (EMH) and momentum, highlighting how the EMH assumes that security prices fully reflect all available information. The EMH implies that past prices or historical data should not influence current valuations. The momentum phenomenon, where past winners continue to outperform past losers in the short and medium term, directly challenges this assumption and therefore raises questions about the informational efficiency of markets.

The thesis also analyses behavioural factors that may explain the emergence of momentum, with particular attention given to underreaction and overreaction as mechanisms shaping how investors process new information. Based on the research literature presented, underreaction to fundamental information appears to be one plausible mechanism that contributes to the slow adjustment of prices and thus to the formation of the momentum effect. On the other hand, overreaction may lead to excessive price movements followed by subsequent corrections.

The findings of the study indicate that momentum is a broad and persistent phenomenon documented across multiple markets and asset classes. This challenges the credibility of the EMH and suggests that markets do not always incorporate information fully efficiently. Although underreaction provides one credible explanation for the emergence of momentum, the phenomenon cannot be attributed to a single mechanism, as investor behaviour is complex and influenced by both cognitive and structural market factors.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tehokkaiden markkinoiden hypoteesin (EMH) ja momentum-ilmiön välistä ristiriitaa. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan arvopaperien hinnat heijastavat kaiken saatavilla olevan informaation, jolloin menneillä hinnoilla tai historiallisella tiedolla ei tulisi olla vaikutusta nykyisiin hintoihin. Momentum-ilmiö, jossa aiemmin hyvin tuottaneet osakkeet jatkavat tuottamistaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, haastaa tämän oletuksen suoraan.

Tutkielmassa tarkastellaan myös käyttäytymistekijöitä, jotka voivat selittää momentumin syntyä. Erityistä huomiota kiinnitetään ali- ja ylireagointiin, jotka vaikuttavat siihen, miten sijoittajat käsittelevät uutta informaatiota. Esitetyn tutkimuskirjallisuuden perusteella alireagointi fundamentaaliseen informaatioon on yksi todennäköinen mekanismi, joka voi johtaa hintojen hitaaseen sopeutumiseen ja siten momentum-ilmiön muodostumiseen. Vastaavasti ylireagointi fundamentaaliseen informaatioon voi aiheuttaa hintojen liiallisia liikehdintöjä ja myöhempiä korjausliikkeitä.

Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että momentum on laaja-alainen ja pysyvä ilmiö, jota on dokumentoitu useilla markkinoilla ja eri omaisuusluokissa. Tämä haastaa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin uskottavuutta ja viittaa siihen, että markkinat eivät aina hinnoittele informaatiota täysin tehokkaasti. Vaikka alireagointi tarjoaa yhden uskottavan selityksen momentumin synnylle, ilmiötä ei voida selittää yksinomaan yhdellä mekanismilla. Sijoittajakäyttäytyminen on monimutkaista ja siihen vaikuttavat sekä kognitiiviset että markkinarakenteelliset tekijät.