Momentum as a Challenge to the Efficient Market Hypothesis : A behavioural finance perspective
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
This thesis examines the contradiction between the Efficient Market Hypothesis (EMH) and
momentum, highlighting how the EMH assumes that security prices fully reflect all available
information. The EMH implies that past prices or historical data should not influence current
valuations. The momentum phenomenon, where past winners continue to outperform past
losers in the short and medium term, directly challenges this assumption and therefore raises
questions about the informational efficiency of markets.
The thesis also analyses behavioural factors that may explain the emergence of momentum,
with particular attention given to underreaction and overreaction as mechanisms shaping how
investors process new information. Based on the research literature presented, underreaction
to fundamental information appears to be one plausible mechanism that contributes to the slow
adjustment of prices and thus to the formation of the momentum effect. On the other hand,
overreaction may lead to excessive price movements followed by subsequent corrections.
The findings of the study indicate that momentum is a broad and persistent phenomenon
documented across multiple markets and asset classes. This challenges the credibility of the
EMH and suggests that markets do not always incorporate information fully efficiently. Although
underreaction provides one credible explanation for the emergence of momentum, the
phenomenon cannot be attributed to a single mechanism, as investor behaviour is complex and
influenced by both cognitive and structural market factors.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tehokkaiden markkinoiden hypoteesin (EMH) ja
momentum-ilmiön välistä ristiriitaa. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan
arvopaperien hinnat heijastavat kaiken saatavilla olevan informaation, jolloin menneillä
hinnoilla tai historiallisella tiedolla ei tulisi olla vaikutusta nykyisiin hintoihin. Momentum-ilmiö,
jossa aiemmin hyvin tuottaneet osakkeet jatkavat tuottamistaan lyhyellä ja keskipitkällä
aikavälillä, haastaa tämän oletuksen suoraan.
Tutkielmassa tarkastellaan myös käyttäytymistekijöitä, jotka voivat selittää momentumin
syntyä. Erityistä huomiota kiinnitetään ali- ja ylireagointiin, jotka vaikuttavat siihen, miten
sijoittajat käsittelevät uutta informaatiota. Esitetyn tutkimuskirjallisuuden perusteella
alireagointi fundamentaaliseen informaatioon on yksi todennäköinen mekanismi, joka voi
johtaa hintojen hitaaseen sopeutumiseen ja siten momentum-ilmiön muodostumiseen.
Vastaavasti ylireagointi fundamentaaliseen informaatioon voi aiheuttaa hintojen liiallisia
liikehdintöjä ja myöhempiä korjausliikkeitä.
Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että momentum on laaja-alainen ja pysyvä ilmiö, jota
on dokumentoitu useilla markkinoilla ja eri omaisuusluokissa. Tämä haastaa tehokkaiden
markkinoiden hypoteesin uskottavuutta ja viittaa siihen, että markkinat eivät aina hinnoittele
informaatiota täysin tehokkaasti. Vaikka alireagointi tarjoaa yhden uskottavan selityksen
momentumin synnylle, ilmiötä ei voida selittää yksinomaan yhdellä mekanismilla.
Sijoittajakäyttäytyminen on monimutkaista ja siihen vaikuttavat sekä kognitiiviset että
markkinarakenteelliset tekijät.