Monipaikkainen asuminen ja uudistuva kuntalaisuus
annif.suggestions | asuminen|kunnat|yliopistot|kuntalaiset|kunnallishallinto|osallistuminen|hallinto|asukkaat|vuorovaikutus|päätöksenteko|fi | fi |
annif.suggestions.links | http://www.yso.fi/onto/yso/p1797|http://www.yso.fi/onto/yso/p10083|http://www.yso.fi/onto/yso/p10895|http://www.yso.fi/onto/yso/p14057|http://www.yso.fi/onto/yso/p7518|http://www.yso.fi/onto/yso/p10727|http://www.yso.fi/onto/yso/p4328|http://www.yso.fi/onto/yso/p11251|http://www.yso.fi/onto/yso/p10591|http://www.yso.fi/onto/yso/p8743 | fi |
dc.contributor.author | Rinne-Koski, Katja | |
dc.contributor.faculty | fi=Johtamisen yksikkö|en=School of Management| | - |
dc.contributor.orcid | https://orcid.org/0000-0001-8569-4248 | - |
dc.contributor.organization | fi=Vaasan yliopisto|en=University of Vaasa| | |
dc.date.accessioned | 2024-11-20T10:43:04Z | |
dc.date.accessioned | 2025-06-25T14:44:05Z | |
dc.date.available | 2024-12-04T23:00:05Z | |
dc.date.issued | 2024-12-04 | |
dc.description.abstract | Ihmisten lisääntynyt liikkuvuus eri asuinpaikkojen välillä, teknologian kehitys ja uudenlaiset monipaikkaiset työn tekemisen tavat mahdollistavat asumisen useammassa kuin yhdessä paikassa. Tämä kehitys on tuonut mukanaan monipaikkaisen kuntalaisuuden, jossa asukkaalla on koti useammassa kuin yhdessä kunnassa. Monipaikkaisten asukkaiden myötä muodostuva monipaikkainen kuntalaisuus vaikuttaa perinteisiin näkemyksiin siitä, ketä pidetään kuntalaisena. Tämän vuoksi työn pääväitteenä esitetään, että nykyinen tapa määrittää kuntalaisuutta ei riitä asemoimaan monipaikkaisten asukkaiden ja kunnan suhdetta toisiinsa. Väitöskirjan tutkimuskysymyksenä on, millaista kuntalaisuutta monipaikkainen asuminen luo? Kuntalaisuuteen vaikuttaa hallinnollisen näkökulman lisäksi myös asukkaiden ja sosiaalisen ympäristön oletukset ja käsitykset siitä, mitä kuntalaisuus on ja mitä kuntalaisena olemiseen liittyy. Tämän vuoksi kuntalaisuutta tarkastellaan väitöskirjassa arjen toimintoihin vaikuttavana instituutiona sekä sosiaalisena konstruktiona, jossa kuntalaisuutta rakennetaan ja jäsennetään puheessa sen mukaan, millaisia sisältöjä ja merkityksiä siihen liitetään. Monipaikkaista kuntalaisuutta lähestytään työssä neljän artikkelin kautta regulatiivisena, normatiivisena ja kulttuuris-kognitiivisena instituutiona sekä arvioidaan kuntalaisuuden muutosta digitalisaation näkökulmasta. Aineistona on käytetty haastatteluja, joista osa on toteutettu teemahaastatteluina ja osa virikehaastatteluina. Keskeiset tulokset osoittavat, että monipaikkainen kuntalaisuus muodostuu useiden kotien muodostamana verkostona, joka rakentuu suhteessa asuinpaikkaan, paikalliseen toimintaympäristöön ja kuntaan. Monipaikkainen kuntalainen asemoi itsensä koteihin liittyvissä paikallisissa verkostoissa käytävän neuvotteluprosessin kautta asuinpaikan kuntalaiseksi. Monipaikkaisen kuntalaisuuden kehittymisen hidasteena on ollut hallinnon kapea-alainen legitimaatio, joka estää monipaikkaisten asukkaiden täysipainoista osallistumista kunnan toimintaan. Tulosten mukaan monipaikkaisen kuntalaisuuden kehittäminen edellyttää monipaikkaisten asukkaiden nykyistä vakiintuneempaa asemaa kunnan asukkaana. Asukasstatuksen muodostamiseksi ehdotetaan kuntalaisuuden ja kunnassa asumisen käsitteellistä erottamista, jossa kuntalaisuus määrittyy tarvittaessa myös muilla kriteereillä kuin virallisella asuinpaikalla. | fi |
dc.description.abstract | Increased mobility of people between different places of residence, technological advancements, and new forms of multi-locational work enables people to live in more than one place. This development has led to multi-locational municipal citizenship, where a resident has a home in more than one municipality. Multi-locational municipal citizenship, emerging alongside multi-locational residents, challenges traditional views on who is considered a resident of a municipality. Therefore, the main argument of this dissertation is that the current way of defining municipal citizenship is insufficient to position the relationship between multi-locational residents and the municipality. The research question of the dissertation is: What kind of municipal citizenship does multi-locational living create? In addition to the administrative perspective, municipal citizenship is influenced by the residents' and the social environment's assumptions and perceptions of what municipal citizenship is and what it entails. Therefore, in this dissertation, municipal citizenship is examined as an institution affecting everyday activities and as a social construction, where municipal citizenship is built and structured in discourse based on the contents and meanings attached to it. Multi-locational municipal citizenship is approached in the dissertation through four articles as a regulative, normative, and cultural-cognitive institution, and the changes in municipal citizenship are evaluated from the perspective of digitalization. The data consists of interviews, some of which were conducted as thematic interviews and some as stimulus interviews. The key findings indicate that multi-locational municipal citizenship forms a network of multiple homes, built in relation to the place of residence, the local operational environment, and the municipality. A multi-locational municipal citizen positions themselves as a resident of the municipality through a negotiation process within local networks. The development of multi-locational municipal citizenship has been hindered by the narrow legitimation of the administration, which prevents multi-locational residents from fully participating in municipal activities. According to the results, the development of multi-locational municipal citizenship requires a more established status for multi-locational residents. To establish resident status, it is proposed to conceptually separate municipal citizenship and residence in the municipality, where municipal citizenship may be defined by criteria other than the administrational place of residence. | en |
dc.description.accessibilityfeature | ei tietoa saavutettavuudesta | |
dc.description.reviewstatus | fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed| | - |
dc.embargo.lift | 2024-12-04 | |
dc.embargo.terms | 2024-12-04 | |
dc.format.bitstream | true | |
dc.format.extent | 207 | - |
dc.identifier.isbn | 978-952-395-176-1 | - |
dc.identifier.olddbid | 21871 | |
dc.identifier.oldhandle | 10024/18273 | |
dc.identifier.uri | https://osuva.uwasa.fi/handle/11111/4495 | |
dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-952-395-176-1 | - |
dc.language.iso | fin | - |
dc.publisher | Vaasan yliopisto | - |
dc.relation.isbn | 978-952-395-175-4 | - |
dc.relation.ispartofseries | Acta Wasaensia | - |
dc.relation.issn | 2323-9123 | - |
dc.relation.issn | 0355-2667 | - |
dc.relation.numberinseries | 549 | - |
dc.source.identifier | https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/18273 | |
dc.subject.discipline | fi=Julkisjohtaminen|en=Public Management| | - |
dc.subject.yso | asuminen | - |
dc.subject.yso | kunnat | - |
dc.subject.yso | kuntalaiset | - |
dc.subject.yso | kunnallishallinto | - |
dc.subject.yso | osallistuminen | - |
dc.subject.yso | hallinto | - |
dc.subject.yso | asukkaat | - |
dc.subject.yso | vuorovaikutus | - |
dc.subject.yso | päätöksenteko | - |
dc.title | Monipaikkainen asuminen ja uudistuva kuntalaisuus | - |
dc.type.okm | fi=G5 Artikkeliväitöskirja|en=G5 Doctoral dissertation (article)|sv=G5 Artikelavhandling| | - |
dc.type.ontasot | fi=Artikkeliväitöskirja|en=Doctoral dissertation (article-based)| | - |
dc.type.publication | doctoralThesis | - |
Tiedostot
1 - 1 / 1