Paikkaperustaisen kehittämisen tekijät ja näkijä: case YHYRES-yhdistys maaseudun kehittäjänä vuonna 2030

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen Kyrönmaan maaseutualueen tulevaisuutta aluetieteen käsitteistöön ja neoen-dogeeniseen kehittämisteoriaan nojaten. Tutkimusongelma kiteytyy paikkaperustaiseen maaseudun kehittämisen tulevaisuuteen ja kehittämistoimintaan vaikuttaviin tekijöihin. Tarkemmin käsittelen paikallisen Leader-ryhmän YHYRES ry:n toimintaa Kyrönmaalla vuonna 2030 tarkastelemalla yhdistyksen toimintaympäristön tulevaisuuskuvia. Alueen elinvoiman ja yhtenäisyyden kannalta yhdistys on tärkeä alueelle juurtunut toimija, joka voi edesauttaa alueen kehitysmahdollisuuksiin tarttumisessa. Kaupunkien vaikutusalueella sijaitseva Kyrönmaa koostuu Laihiasta, Isostakyröstä ja Vaasan kaupunkiin kuuluvasta Vähästäkyröstä.

Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen tulevaisuudentutkimuksessa käytetty Delfoi-menetelmä. Empiirinen aineisto on kerätty menetelmälle ominaisesti kahden aineistonkeruukierroksen avulla. Ensimmäinen kierros suoritettiin teemahaastatteluilla tammikuussa 2018. Haastatteluaineiston pohjalta luotiin toisen kierroksen miniskenaariot, joihin alueen asiantuntijat vastasivat eDelphi.org sivustolla. Tutkielmaan vastanneet kymmenen Kyrönmaan asiantuntijaa edustivat yhdistyksen toiminnan tuntevia alueen eri sektoreiden toimijoita. Pääteemoja haastatteluissa olivat paikkaperustainen maaseudun kehittäminen, Kyrönmaan tilanne sekä alueen elinvoimaan ja yhdistyksen toimintaan vaikuttavat tulevaisuuden tekijät vuonna 2030.

Paikkaperustaiselle kehittämiselle nähdään tulevaisuudessa tarvetta, mutta ulkosyntyisten kehitystekijöiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Maaseudun asema tulee todennäköisesti korostumaan kaupunkien ja maaseutujen vuorovaikutuksessa, sillä maaseuduilla on monia edellytyksiä vastata tulevaisuuden haas-teisiin. Leader-toimintaryhmien tulevaisuuden roolien pohtiminen on ajankohtaista, sillä maaseudut toimintaympäristöinä ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Tärkeimmäksi alueen ja yhdistyksen toimintaan vaikuttavaksi teemaksi nousee maakuntien ja laajemman alueen kehittämisasetelman muotoutuminen. Mutta myös muut tulevaisuuden trendit kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio sekä väestön, biotalouden ja maatalouden kehitys vaikuttavat Kyrönmaan ja maaseudun kehitykseen vuoteen 2030 mennessä. Elinvoimaisen maaseudun nähdään olevan tärkeä osa kaupunkiseutujen monimuotoisuutta, ja näin ollen maaseutujen ja kaupunkien välisen vuorovaikutuksen kasvulle on hyviä perusteita alueiden toiminnallisesta ja strategisesta näkökulmasta, etenkin Kyrönmaalla.