“Kommariämmien vähemmistövikinää”. Nimittelyn suhde vihapuheeseen ja syrjintään

Abstract

Tutkimuksen kohteena oli verkossa esiintyvä eri ihmisryhmiin kohdistuva nimittely. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää naisista ja vähemmistöistä käytettyjen nimitysten suhdetta vihapuheeseen ja syrjintään. Tarkasteltavaksi otettiin nimitykset, joita käytetään naisista, etnisistä ryhmistä, vakaumuksista, seksuaalivähemmistöistä, suomenruotsalaisista ja romaneista. Tutkimus nojautuu teoreettiselta viitekehykseltään ja menetelmiltään diskurssianalyysiin ja erityisesti nimeämisen teoriaan. Aineistolähteenä käytettiin verkkokeskustelufoorumia, joka on tunnettu kärkevistä keskusteluistaan ja mielipiteistään. Sieltä valittiin tarkasteltavaksi 531 viestiä.

Tutkimuksessa kartoitettiin ensin, millaisilla nimityksillä naisia ja vähemmistöryhmiä nimitellään. Tällöin löytyi 154 eri nimitystä, jotka tyypiteltiin positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin perusmerkityksensä mukaan. Negatiivisimpia eri ryhmien nimityksiä olivat esimerkiksi feminatsi, tuontirasisti, homoseksualisti, suomenrasistinen vähemmistö ja mustalainen. Seuraavaksi selvitettiin, mitä nimitykset, niiden määritteet ja kontekstit ilmaisevat kirjoittajien suhtautumisesta ryhmiin. Useimmiten ilmeni negatiivinen suhtautuminen ja syrjivä asenne ryhmiä kohtaan ja neutraalitkin nimitykset saattoivat saada hyvinkin negatiivisen konnotaation.

Seuraavaksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä yhteistä eri ryhmistä käytettävien nimitysten konteksteilla on. Yhteistä oli suhtautuminen ryhmiin rikollisina, syrjijöinä ja siten, että niillä on jo tasa-arvo tai etuoikeuksia. Ryhmiä myös vähäteltiin, pilkattiin tai ennakkoluulot määrittivät niitä. Ryhmien vahingoittamista tai rankaisemista ehdotettiin, niitä verrattiin natseihin ja kommunisteihin. Ryhmien keskinäistä ja vastakkainasettelua valtaväestön kanssa löytyi. Eri ryhmiä myös yhdistettiin keskenään.

Naisiin ja eri vähemmistöryhmiin kohdistuvassa suomalaisessa verkkokeskustelussa nimitysten suhde vihapuheeseen on läheinen, mutta selkeää vihapuhetta, jossa olisi suoraan kehotettu vahingoittamaan ryhmiä, näytetään tutkimuksen perusteella vältettävän, mutta kuitenkin vihjaillaan hypoteettisella ryhmien vahingoittamisella tai rankaisemisella. Syrjintä, seksismi, rasismi ja heteroseksismi esiintyvät hyvin runsaana sekä itse nimityksissä että niiden kontekstissa.