User-centeredness and Medical Terminology: Translation of Patient Documents in Vaasa Central Hospital

Abstract

Tämä tutkielma analysoi Vaasan keskussairaalassa vuosina 2011–2011 englanniksi käännettyjen potilasasiakirjojen erikoisalasanastoa käyttäjäkeskeisen kääntämisen sekä kommunikatiivisen skopos-teorian näkökulmasta. Tutkielman tekemisen taustalla on lisääntynyt kiinnostus lääketieteen erikoisalatekstejä kohtaan, sekä erityisesti potilaille ja jatkohoitopaikkoihin lähetettyjä, potilasta koskevia toimenpidekertomuksia, eli epikriisejä kohtaan.

Olen itse kääntänyt potilasasiakirjoja Vaasan keskussairaalassa englanniksi vuodesta 2011 alkaen. Käännöksiä tehdessä olen havainnut, että kyseistä käännöstieteen erikoisalaa on tutkittu vähän. Lisäksi ohjeita epikriisien kääntämiseen ei ole ollut saatavilla. Siksi halusin tutkia, onko lääketieteen terminologian käytössä ollut tähän mennessä johdonmukaisuutta omissa käännöksissäni jos otetaan huomioon se, kenelle käännös on tarkoitettu. Käännökset ovat hyväksyttyjä, sillä lisäselvityksiä tai korjauksia niihin ei ole pyydetty. Täten ne ovat myös tutkimusmateriaaliksi sopivia.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty Vincent Montaltin ja Maria Gonzálesin terminjakoa lääketieteen ammattilaisten sekä ei-ammattilaisten lukijoiden välillä. Sekä lähde- että kohdetekstien termit on laskettu ja jaoteltu neljään eri kategoriaan niiden erikoistuneisuuden perusteella, ja siltä pohjalta on tutkittu, onko termien käytössä johdonmukaisuutta kun otetaan huomioon tekstin käyttäjä ja käyttötarkoitus.

Analyysin tärkeimmäksi löydökseksi nousi se, että suurimassa osassa epikriisien käännöksistä ei ole otettu lukijaa huomioon terminologian tasolla. Vaikka joitakin poikkeuksia löytyy, jotka voisivat osoittaa toisin, on käyttäjäkeskeisyys jäänyt käännöksissä ainoastaan ajatuksen tasolle. Tulevaisuudessa asiaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta käyttäjä ja tekstin tarkoitus näkyisivät käännöksen terminologian käytössä.