Visuaalisuus palvelevan viranomaisviestinnän tukipilarina : Virastojen verkkosivustojen visuaalinen käytettävyys

Visuaalisella suunnittelulla on nykyisin yhä merkittävämpi rooli käytettävän eli vaivattoman ja tehokkaan käyttäjäkokemuksen tarjoavan viestinnän rakentamisessa. Esteettisyyden ja käytettävyyden yhteenliittymästä muodostuu visuaalisen käytettävyyden käsite, jolla viitataan tiivistetysti sellaiseen visuaaliseen suunnitteluun, joka tukee alustan kokonaisvaltaista käytettävyyttä. Kesäkuussa 2023 julkaistun hallitusohjelman mukaan Valvira, aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tehtävät yhdistetään uudeksi, monialaiseksi virastoksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka näiden kolmen viraston verkkosivustojen visuaalinen käytettävyys muodostuu ja tukee palvelevaa viranomaisviestintää. Tutkimus rakentuu visuaalisen käytettävyyden, visuaalisen suunnittelun sekä julkisen sektorin ja organisaatioviestinnän teemojen tarjoamalle pohjalle. Rajattua tutkimusaineistoa, virastojen verkkosivustojen avainsivuja, tarkastellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Sen viitekehyksenä toimii Schlatterin ja Levinsonin (2013) jaottelu visuaalisen käytettävyyden osatekijöistä. Tutkijat jaottelevat ne kolmeksi pääperiaatteeksi: yhtenäisyydeksi, hierarkiaksi sekä alustan persoonallisuudeksi. Nämä pääperiaatteet ilmenevät käyttöliittymissä erilaisten visuaalisten elementtien, kuten typografian, värien tai taiton kautta. Tutkimuskysymyksiin onnistuneesti vastaamalla voi lisäksi rakentaa näiden työkalujen avulla eräänlaista visuaalisen käytettävyyden ideaalia tulevaisuuden uudistuneen viraston verkkosivuston suunnittelutyön tueksi. Selkeän ja ymmärrettävän viranomaiskielen hyödyntämisen tai esimerkiksi saavutettavuuden varmistamisen lisäksi lukeutuukin juuri visuaalinen suunnittelu tärkeisiin tukipilareihin ihmisten tasavertaiseen palvelemiseen pyrkivän, monikanavaisen viranomaisviestinnän toteuttamisessa. Tutkimus tarjoaa myös uusia näkökulmia toistaiseksi vielä vähemmän kartoitetulta tutkimuskentältä. Usein visuaalisuuteen liittyvien tematiikkojen tarkastelussa kiinnitetäänkin ensisijaisesti huomiota vaikkapa brändin, mainonnan tai retoriikan kaltaisiin tekijöihin eikä niinkään visuaalisuuden kykyyn toimia eräänlaisena tehokkaana viestinnän selkeyttäjänä, yksinkertaistajana ja yleistajuistajana – tärkeänä organisaatioiden viestinnän osana, joka palvelee niiden tavoitteiden saavuttamista.