Oppikirjan esipuhe vuorovaikutuksena. Interpersoonaisten ja kontekstuaalisten merkitysten kriittinen analyysi

dc.contributor.authorKääntä, Liisa
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2005-09-22
dc.date.accessioned2018-04-30T13:42:35Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:10:09Z
dc.date.available2018-04-30T13:42:35Z
dc.date.issued2005
dc.description.abstractTutkielmani tavoitteena on selvittää oppikirjan esipuheen vuorovaikutusta. Tarkastelen vuorovaikutusta interpersoonaisten ja kontekstuaalisten piirteiden avulla. Interpersoonaiset piirteet liittyvät vuorovaikutuksen tehtäviin, joita ovat informaation välittäminen, vaikuttaminen ja yhteyden luominen. Kontekstuaaliset piirteet liittyvät puolestaan esipuheen tarkoitukseen ja tehtäviin. Niillä voidaan osoittaa, että esipuhe on omanlaisensa kirjoittamiskäytäntö eli tekstilaji, johon vaikuttavat sen tuottamis- ja vastaanottamisympäristöt eli kouluinstituutio, opetussuunnitelmat, oppikirjat ja niiden lukijat. Aineistonani ovat kahdeksan esipuhetta lukion filosofian ensimmäisten kurssien oppikirjoista. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä ovat erityisesti Norman Faircloughin edustama kriittinen diskurssianalyysi ja M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen kielioppi, joiden yhdistelmällä pystyn tutkimaan esipuheen vuorovaikutusta ja mahdollista tekstilajimaisuutta epätasa-arvoisena sekä luonnollistumia ja muita konventionaalisia rakenteita ylläpitävänä kielenkäyttönä. Oppikirjan esipuhe on vuorovaikutustilanne, jossa asiantuntijakirjoittaja informoi oppikirjan rakenteesta ja käytöstä vähemmän tietävälle lukijalle, joka voi olla joko filosofian opettaja tai opiskelija. Asiantuntija on se, joka lupaa lukijalle erilaisia kirjan käyttömahdollisuuksia ja esittää filosofian tietynlaisena oppiaineena. Informoimisen lisäksi esipuheissa vuorovaikutuksellisia valintoja ohjaa toinen institutionaalinen tehtävä, eli oppikirjan myyminen. Tähän tarkoitukseen esipuheissa käytetään erilaisia affektiivisia vaikuttamiskeinoja, kuten asenneadjektiiveja ja tehotoistoa. Esipuheissa etäännytetään tekijää passiivisilla rakenteilla, mutta toisaalta luodaan yhteyttä vastaanottajaan esimerkiksi kysymyksillä. Esipuhe on omanlaisensa kirjoittamiskäytäntö eli tekstilaji, koska esipuheissa käytettäviä valintoja määrittävät esipuheen kaksi institutionaalista tehtävää, joita ovat oppikirjasta informoiminen ja oppikirjan myyminen. Esipuheen rakenne vastaa näin esipuheen tarkoitusta, mikä on merkki tekstilajimaisuudesta. Siitä kertovat myös monet konventionaalistuneet valinnat, joita esipuheen lukija osaa etukäteen odottaa.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent90
dc.identifier.olddbid2338
dc.identifier.oldhandle10024/2290
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/5748
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/2290
dc.subjectfilosofia
dc.subjectoppikirjat
dc.subjectesipuheet
dc.subjectkriittisyys
dc.subjectinterpersoonaisuus
dc.subjecttekstilaji
dc.subject.studyfi=Nykysuomi|en=Modern Finnish|
dc.titleOppikirjan esipuhe vuorovaikutuksena. Interpersoonaisten ja kontekstuaalisten merkitysten kriittinen analyysi
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot