Ikäjohtaminen - Ikääntyneen työntekijän johtamisen haasteet ja kokemukset esimiehen näkökulmasta

Abstract

Ikääntyminen. on kaikille tuttu ilmiö. Ikärakenteen muuttuessa ikääntyneitä on yhä enemmän. Sa-manaikaisesti syntyvyys on laskenut huimasti sotavuosien jälkeisistä ruuhkavuosista sekä työvoimapula selkeästi lisääntymässä. Hyvän sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme ansiosta terveytemme ja työ- ja toimintakykymme ovat yhä parempia ja jaksamme sen turvin olla yhä pidempään työelämässä.

Esimiehen tulisi tuntea ikäjohtamisen käsite ja siihen liittyvät sisällölliset elementit. Ikäjohtaminen tämän päivän työelämässä tarkoittaa nuorten ja vanhempien työntekijöiden samanaikaista johtamista ikäsidonnaiset tekijät huomioiden. Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä tulisi tukea niin, että yhä useampi pystyisi työskentelemään työuran loppuun asti.

Tämän Pro Gradu –tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Vaasan seudun pk –yritysten esimiesten kokemuksia johtaa ikääntyviä työntekijöitä. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli: Mitä tarkoitetaan ikääntyneen työntekijän johtamisella? Tutkimuksen alakysymyksinä oli: Minkälaisia kokemuksia esimies on kokenut ja kokee johtaessaan ikääntyvää työntekijää? ja Mitkä tekijät tukevat ikääntyneen työntekijän johtamista? Vastausta tutkimusongelmaan pohditaan ikäjohtamiskäsitteen ja aikaisempien tutkimusten kautta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ikääntymistä, ikääntynyttä työntekijää ja ikäjohtamista sekä miten ikääntynyttä työntekijää voidaan yrityksessä tukea.

Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastattelulla. Pääteemoina haastattelussa oli ikäjohtaminen osana johtamista, ikääntynyt työntekijä työelämässä sekä ikääntyneen työntekijän johtaminen käytännössä. Tutkimukseen osallistui 14 esimiestä.

Tutkimuksessa selvisi ikäjohtamis–käsitteen olevan monelle esimiehelle epäselvä termi. Ikäjohtamista ei erikseen ajateltu, vaan kaikkia työntekijöitä johdettiin samalla tavalla. Tasa-arvoisuutta pidettiin tärkeänä. Mentorointi oli useassa yrityksessä otettu käyttöön ja sitä hyödynnettiin. Missään tutkimuksessa olleissa yrityksissä ei ollut erillistä ikäohjelmaa eikä ikääntyneille työntekijöille ollut eri vapauksia suhteessa muihin työntekijöihin. Kuitenkin suurimmassa osassa yrityksissä osattiin tukea ikääntynyttä työntekijää erilaisin keinoin. Kaikki esimiehet kokivat ikääntyneet työntekijät arvokkaina, joilla pitkä työkokemus näkyi vahvana työhön sitoutumisena ja hyvänä työn hallitsemisena. Tutkimuksen tuloksia voidaankin hyödyntää yrityksen toimintasuunnitelmia laadittaessa koskien ikääntyviä työntekijöitä ja heidän tukemistaan työssä.