Enforcing compliance across EU borders : Analysing the European Union's extraterritoriality and its impact on value chains

Abstract

The thesis investigates how the European Union leverages extraterritorial jurisdiction measures in legislation to enforce compliance beyond its borders, particularly through mechanism called contractual cascading that impose EU standards on international partners. As globalization increasingly interconnects markets and businesses, the EU has embedded extraterritorial elements in critical areas, including data protection, sanctions enforcement, and corporate sustainability. This study focuses on three major legislative acts, the General Data Protection Regulation (GDPR), the sanctions regime against Russia, and the Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD), to illustrate how these frameworks extend compliance obligations to third-country entities via contractual agreements with EU companies.

The GDPR serves as a global benchmark in data protection, mandating that any company handling EU citizens' data comply with its standards, even if the company operates outside the EU. To enforce this, GDPR requires EU-based companies to contractually oblige third-country partners to adhere to its provisions, creating a chain of compliance throughout data handling processes. Similarly, the EU sanctions regime against Russia employs contractual cascading to prevent sanctioned entities from accessing restricted goods and services via intermediaries. This system mandates that EU companies include contractual clauses prohibiting re-export to Russia when engaging with third-country buyers, thereby extending EU sanctions to foreign partners who otherwise would not be bound by EU law. The CSDDD further exemplifies extraterritoriality by requiring large companies to ensure compliance with environmental and human rights standards across their entire supply chain, regardless of where suppliers operate, aiming to create a sustainable and ethically responsible global business environment.

The thesis explores the significant challenges businesses face when adapting to these extraterritorial requirements. Companies must navigate varied national legal frameworks, which can introduce conflicts between EU and local regulations, as well as increased compliance costs due to the need for extensive contractual controls and monitoring. Operational complexity is heightened by the diversity of compliance standards across countries and the need to enforce EU rules on non-EU partners who may lack familiarity with these standards. To address these challenges, the thesis investigates the role of legal design, particularly the development of standardized model clauses, in making compliance requirements more enforceable. By integrating model clauses into contracts, companies can streamline compliance, enhance enforceability, and reduce the legal and administrative burden associated with ensuring adherence across complex supply chains. The thesis concludes to the discussion on the EU’s approach to extraterritorial jurisdiction strategically extending its regulatory influence, using market power to enforce global compliance with EU standards.

Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka Euroopan unioni käyttää ekstraterritoriaalista toimivaltaa lainsäädännössä edistääkseen säädösten noudattamista myös EU:n ulkopuolella, erityisesti niin kutsuttujen sopimusvelvoitteiden ketjutuksen avulla, joka asettaa EU-standardit kansainvälisille kumppaneille. Globalisaation sitoessa markkinoita ja yrityksiä yhä tiiviimmin yhteen EU on sisällyttänyt ekstraterritoriaalisia elementtejä keskeisille osa-alueille, kuten tietosuojaan, pakotteiden toimeenpanoon ja yritysvastuuseen. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen merkittävään säädökseen: yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR), Venäjän vastaisiin pakotteisiin sekä yritysvastuun huolellisuusvelvoitedirektiiviin (CSDDD), joiden avulla havainnollistetaan, miten nämä lainsäädäntökehykset ulottavat velvoitteet kolmansien maiden toimijoille EU-yritysten sopimuksin.

GDPR toimii maailmanlaajuisena tietosuojan mittapuuna, edellyttäen, että kaikki EU-kansalaisten tietoja käsittelevät yritykset noudattavat sen standardeja, vaikka toimisivat EU:n ulkopuolella. Tämän velvoittamiseksi GDPR edellyttää EU:ssa sijaitsevien yritysten sopimusperäisesti sitouttavan kolmansien maiden kumppanit noudattamaan sen säännöksiä, mikä luo velvoitteiden ketjun tietojenkäsittelyprosessien läpi. Vastaavasti EU:n Venäjää vastaan suunnattu pakotejärjestelmä käyttää sopimusperäistä ketjutusta estääkseen pakotelistattuja tahoja pääsemästä rajoitettuihin tavaroihin ja palveluihin välittäjien kautta. Järjestelmä edellyttää EU-yrityksiä sisällyttämään sopimuksiinsa lausekkeita, jotka kieltävät edelleenviennin Venäjälle kolmansien maiden ostajille, laajentaen EU-pakotteet koskemaan ulkomaisia kumppaneita, joita EU-laki ei muuten sitoisi. CSDDD vaatii suuria yrityksiä varmistamaan ympäristö- ja ihmisoikeusstandardien noudattamisen koko toimitusketjussa riippumatta toimittajien sijainnista, tavoitteena luoda kestävä ja eettisesti vastuullinen globaali liiketoimintaympäristö.

Tutkielmassa tarkastellaan merkittäviä haasteita, joita yritykset kohtaavat sopeutuessaan näihin ekstraterritoriaalisiin vaatimuksiin. Yritysten on navigoitava erilaisten kansallisten oikeudellisten kehysten keskellä, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja EU:n ja paikallisten säädösten välillä, sekä lisätä vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia laajojen sopimusperäisten kontrollien ja valvontatoimien tarpeen vuoksi. Operationaalinen monimutkaisuus lisääntyy eri maiden vaatimusten eroista ja tarpeesta panna EU-säädökset täytäntöön kumppaneille, jotka eivät välttämättä tunne näitä standardeja. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tutkielmassa tarkastellaan oikeusmuotoilun roolia, erityisesti vakioitujen mallilausekkeiden kehittämistä, jotka helpottavat vaatimusten noudattamisen täytäntöönpanoa. Mallilausekkeiden integrointi sopimuksiin voi yksinkertaistaa noudattamisprosessia, parantaa täytäntöönpanokelpoisuutta ja vähentää laillisia ja hallinnollisia rasitteita, jotka liittyvät vaatimusten toteuttamiseen monimutkaisissa toimitusketjuissa. Tutkielma päättyy keskusteluun EU:n lähestymistavasta ekstraterritoriaaliseen toimivaltaan, joka strategisesti laajentaa sen sääntelyvaikutusta hyödyntäen markkinavoimaa edistääkseen EU-standardien noudattamista maailmanlaajuisesti.