Pankkien korkomarginaalien määräytyminen Venäjällä

Abstract

Pankit toimivat rahoitusmarkkinoilla luotonvälittäjinä. Ne keräävät rahaa säästäjiltä joko markkinoiden kautta tai talletusten muodossa. Pankit välittävät rahan lainaa tarvitseville kuluttajille ja yrityksille. Pankit joutuvat maksamaan omille rahoittajilleen korkoa ja puolestaan perivät korkoa omilta velallisiltaan. Näiden korkojen erotusta kutsutaan korkomarginaaliksi. Pankeilla on yleensä tavallista säästäjää paremmat mahdollisuudet arvioida lainanottajan kykyä maksaa laina takaisin. Epäsymmetrisen informaation aiheuttamaa riskiä saadaan siten pienennettyä. Korkeampi riski nostaa korkotasoa, jolloin myös korkomarginaali saattaa kasvaa. Tutkielmassa estimoidaan Venäjän korkomarginaaleja käyttämällä nettokorkomarginaalia.

Venäjän pankkisektorin nettokorkomarginaali on ollut Neuvostoliiton sortumisesta asti selvästi länsimaita suurempi. Pankit ovat joutuneet toimimaan arvaamattomassa ympäristössä. Venäjän talous on ollut kriisissä moneen kertaan 1990-luvulla. Tuolloin myös perustettiin suuri määrä uusia pankkeja, joista moni ajautui kriisien myötä konkurssiin. 2000-luvulla tilanne on ollut vakaampi, mutta länsimaihin verrattuna riskit ovat edelleen suuria. Suurimmat pankit ovat edelleen valtion omistamia, joten poliittiset riskit valtion interventioiden muodossa ovat merkittäviä. Suurin osa pankeista on rekisteröity Moskovaan, mikä vähentää kilpailua muualla maassa. Lisäksi yritykset pyrkivät usein esittämään taloudellisen tilanteensa todellista parempana, mikä lisää luottotappioiden riskiä. Pankin työntekijöitä saatetaan lahjoa myöntämään laina vaikka siihen ei olisi edellytyksiä. Myös pankkien johto on länsimaihin verrattuna tehotonta.

Tutkielman empiirisessä osiossa estimoidaan luottotappioiden, johdon tehokkuuden ja omavaraisuusasteen vaikutusta nettokorkomarginaaliin. Suuremmat luottotappiot johtavat suurempaan nettokorkomarginaaliin. Tehokkaat pankit pystyvät perimään korkeampia marginaaleja. Vastoin ennakko-odotuksia nettokorkomarginaali on samaa tasoa Venäjän eri alueilla. Ainoan poikkeuksen muodostaa Pohjois-Kaukasus, jossa nettokorkomarginaali on sodasta johtuen selvästi muuta maata korkeampi. Nettokorkomarginaaleja voisi pienentää esimerkiksi helpottamalla ulkomaisten pankkien toimintaa. Se on nykytilanteessa kuitenkin epätodennäköistä.