Kunnanjohtajan johtajasopimus: Johtajasopimuksen vaikutukset kunnanjohtajan asemaan ja oikeusturvaan virkasuhteen päättyessä

Abstract

Suomen kunnissa ensimmäiset johtajasopimukset on otettu käyttöön jo 1990-luvulla, ja ilmiö on vain yleistynyt 2000-luvulle tultaessa. Aiemmin johtajasopimukset ovat velvoittaneet sopimusosapuolia yksityisoikeudellisesti, mutta vuoden 2015 kuntalain uudistuksen myötä johtajasopimusten luonne muuttui julkisoikeudelliseksi. Kuntalain (410/2015) 42 §: n johdosta johtajasopimus on pakollinen kaikissa kunnissa 1.6.2017 lähtien.

Tässä tutkielmassa tutkitaan johtajasopimuksen vaikutusta kunnanjohtajan oikeusturva-asemaan virkasuhteen päättämisen yhteydessä. Näin ollen ristiriitatilanteita ja erokorvausta koskevat sopimusmääräykset ovat merkittävässä roolissa tässä tutkimuksessa. Tavoitteena on löytää vastaus kysymykseen, onko johtajasopimuksella vaikutuksia kunnanjohtajan oikeusturva-asemaan virkasuhteen päättyessä ja kuinka ristiriitatilanteet ja erokorvaukset on otettu huomioon kirjallisissa johtajasopimuksissa käytännössä.

Tutkimusmetodina on oikeustieteille tavanomainen oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimusmenetelmä. Oikeusdogmaattisessa menetelmässä tulkitaan ja systematisoidaan voimassa olevaa lainsäädäntöä suhteessa valittuun tutkimuskysymykseen. Tutkielma sijoittuu kunnallisoikeuden alalle. Tutkielman aineistona käytetään Suomen lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, oikeuskirjallisuutta, Kuntaliiton julkaisuja ja oikeustapauksia.

Kunnanjohtajan asemaa ja tehtäviä säädellään sitovasti laeissa ja kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa, eikä johtajasopimuksessa voi sopia näiden kanssa ristiriitaisesti. Keskeisimpänä havaintona voidaan pitää, että kuntalain 42 §:n yleisluontoisuuden ja kuntien harkintavallan johdosta ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa johtajasopimusta. Näin ollen myöskään vaikutukset, eivät ole kunnanjohtajia kohtaan täysin samat eikä yksiselitteisiä vaikutuksia ole mahdollista havaita. Voidaan kuitenkin sanoa, että kunnissa on tapana sopia jossain laajuudessa menettelytavoista ristiriitatilanteissa sekä erokorvauksista ja näillä on tapauskohtaisesti vaikutusta siihen, kuinka virkasuhteen päättämisen tilanteissa toimitaan.