Hiilinielut ilmastopolitiikan välineenä : Sidosryhmäanalyysi suomalaisesta hiilinielukeskustelusta vallan, legitimiteetin ja kiireellisyyden näkökulmasta

Abstract

Hiilinielut ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilinielujen tehokas hyödyntäminen vaatii useiden eri toimijoiden, eli sidosryhmien yhteistyötä. Medialla on tärkeä rooli hiilinieluihin liittyvässä keskustelussa, sillä se heijastaa sidosryhmien näkemyksiä ja toimintaa niihin liittyen. Median artikkeleiden tarkastelu tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman sidosryhmien merkityksen ja vaikuttavuuden tarkkailuun, jolla tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan sitä, kuinka tärkeä rooli niillä on keskusteluissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tarkasteluun valituista sidosryhmät ovat vaikuttavimpia median hiilinielukeskusteluissa. Tässä opinnäytetyössä sidosryhmien roolia tarkastellaan Mitchellin ja muiden (1997) sidosryhmäteorian muodostaman analyysikehyksen avulla. Sidosryhmäanalyysin avulla tarkastellaan sidosryhmiä, ja niiden valtaa, legitimiteettiä ja kiireellisyyttä hiilinielukeskusteluissa, sekä selvitetään, mitkä sidosryhmät ovat merkittävimpiä hiilinieluihin liittyvän vaikuttamisen kannalta.

Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnetään sidosryhmäanalyysiä, joka noudattaa teorialähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Teorialähtöinen sisällönanalyysi käyttää aineiston luokittelun apuna tiettyä teoriamallia, joka tässä tapauksessa on Mitchellin ja muiden (1997) stakeholder salience -teoria. Aineistona käytetään median hiilinieluja käsitteleviä artikkeleita, joiden rajauksessa on hyödynnetty ajallista ja sisällöllistä rajausta, sekä koodausta. Koodauksessa hyödynnettiin sidosryhmien piirteitä, eli valtaa, legitimiteettiä ja kiireellisyyttä, ja erityisesti näitä piirteitä etsittiin artikkeleista. Analyysiosiossa tarkastellaan ensin sidosryhmien piirteitä ja niiden näkymistä sitaattien kautta, ja tämän jälkeen tarkastellaan näiden piirteiden voimakkuutta suhteessa toisiin sidosryhmiin.

Tutkimuksessa tarkastellaan viittä sidosryhmää, eli puolueita, maan- ja metsänomistajia, kaupunkeja, yrityksiä ja ympäristöliikkeitä. Näistä sidosryhmistä puolueiden ja kaupunkien rooli oli artikkeleissa yhteiskunnallisesti merkittävin. Nämä kaksi sidosryhmää tulisi ottaa erityisesti huomioon esimerkiksi toiminnan suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Sidosryhmien merkittävyys tulee artikkeleissa esiin esimerkiksi lainsäädännöllisen pohjan, asiantuntemuksen, taloudellisten resurssien ja yhteiskunnallisen tuen kautta. Huomioimalla kriittiset sidosryhmät, pystytään saavuttamaan yhteiskunnalliset tavoitteet tehokkaammin, vältetään konflikteja, ja pystytään kehittämään sellaisia ratkaisuja ilmastopoliittisiin kysymyksiin, joita ilman sidosryhmiä ei pystyttäisi tavoittamaan. On huomioitava, että sidosryhmien merkitys rakentuu sosiaalisesti, eli sidosryhmien merkitys siis vaihtelee ympäristön muutosten vaikutuksesta, ja tämän opinnäytetyön tulokset heijastavat vain sen hetkisten artikkeleiden tuottamaa tietoa. Tulevaisuudessa tutkimusta voidaan laajentaa lisäämällä aineiston ja tarkasteltavien sidosryhmien määrää, tai siirtymällä artikkeleiden tarkastelusta esimerkiksi haastatteluihin.