"Parves on paree lentää" Vai onko? Kuntaliitoksen vaikutukset härmäläiseen kulttuuriperintöön ja alueelliseen identiteettiin

Abstract

Identiteettimme ja tapamme toimia perustuvat vahvasti kulttuuriseen perimäämme. Nimet ovat luoneet paikasta alueellisesti rajautuneen, johon me voimme samaistua. Oma paikka, kuten kylä tai kunta on kulttuurillisen perimämme lähtökohta. Mutta miten käy perimälle, ja mihin kuntalaisena pitäisi samaistua kun kunnat yhdistyvät?

Kauhavan kuntaliitos toteutettiin vuonna 2009. Uusi kunta muodostui Alahärmästä, Kauhavasta, Kortesjärvestä ja Ylihärmästä. Tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, miten kuntaliitokset vaikuttavat härmäläisen kulttuuriperinnön ja alueellisen identiteetin säilymiseen. Toiseksi, tutkielmassa tarkastellaan härmäläisen kulttuuriperinnön säilymistä koskevia uhkia ja vahvistavia tekijöitä.

Tutkimusongelmia lähestytään alueellisen identiteetin teoriapohjan sekä empiirisen haastatteluaineiston kautta. Alueellista identiteettiä ja kuntaliitosta ovat tutkineet muun muassa Kaj Zimmerbauer ja Anssi Paasi, joiden näkemyksiin alueellisen identiteetin ulottuvuudet tässä työssä pitkälti pohjautuvat. Alueellisen identiteetin käsite on moniulotteinen, ja sillä voidaan tarkoittaa alueiden itsensä identiteettiä tai alueiden asukkaiden identiteettiä. Tässä työssä painotus on ihmisten kokemassa alueellisessa identiteetissä. Ihmisten alueellinen identiteetti tarkoittaa ihmisten tunneperäistä sitoumusta tiettyyn paikkaan ja tietoisuutta omasta paikasta. Kuntarakennemuutokset saattavat aiheuttaa alueellisen identiteetin uudelleen rakentumista, kun oma tärkeäksi koettu alue muuttuu hallinnollisten rajojen myötä. Hallinnollisten rajojen muuttuminen voi vaikuttaa myös kulttuuriperinnön säilyttämiseen, kun globaalit tekijät alkavat vaikuttaa kulttuuriin.

Tutkimuksen luonne on laadullinen. Sen empiirinen aineisto muodostuu teemahaastatteluista, jotka toteutettiin Kauhavalla kesällä 2012. Haastateltavat edustivat etupäässä Ala- ja Ylihärmää, mutta myös Kauhavaa. Haastatteluaineisto litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.

Vaikka yleistettävää johtopäätöstä on vaikea tehdä, tuloksista päätellen härmäläistä kulttuuriperintöä pidetään suuressa arvossa, ja alueellinen identiteetti on vahva. Suurta kulttuurillista ja identiteetillistä uhkaa kuntaliitoksesta yksistään ei vaikuttaisi olevan, vaikka esiin tuli seikkoja, miksi kuntaliitosta osaksi vastustettiin. Vaikutusten koettiin olevan hallinnollisempia, kuin suoranaisesti kulttuuriin ja identiteettiin kohdistuvia. Kulttuuriperinnön säilyttämisen koettiin vaikeutuneen, kun esimerkiksi kyläkouluja lakkautetaan. Suuri huoli oli myös muiden palveluiden lakkauttamisesta sivukylillä. Toisaalta, kun kuntaliitos on koettu uhaksi, koettiin yhteistyön eri tahojen kesken jopa lisääntyneen.