Tekoälyn hyödyntäminen paikallishallinnossa – nyt ja tulevaisuudessa

Abstract

Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan tekoälyn hyödyntämistä paikallishallinnossa tapausesimerkkien avulla. Toisessa luvussa avataan tekoälyn historiaa ja määritetään, mitä tekoäly todellisuudessa on. Kansainvälisessä keskustelussa tekoälyä kuvataan sateenvarjotermiksi usealle eri teknologialle. On myös todettu, että tekoäly ei yksin tehosta paikallishallintoa, mutta se on ajuri, joka usein käynnistää projektit. Tältä pohjalta tämän kirjallisuuskatsauksen sisältö käsittelee laajemmin sellaista paikallishallinnon digitalisaatiota, johon liittyy tekoälyteknologioita. Kolmannessa luvussa selitetään tapausesimerkkien avulla, kuinka tekoälysovelluksia hyödynnetään tällä hetkellä julkishallinnossa. Tutkielmaan valikoitui 35 tapausesimerkkiä ympäri maailmaa. Tapausesimerkeistä 3 on Suomesta, 10 muualta Euroopasta, 2 Lähi-idästä, Pohjois-Amerikasta 7, 2 Australiasta ja Kauko-idästä 11, joista 6 Kiinasta. Kirjallisuuskatsaus tukeutuu pääasiassa kansainväliseen kirjallisuuteen, johtuen pitkälti siitä, että Suomessa ei ole tehty tutkimusta, jossa pureudutaan suomalaisten kuntien tekoälyn hyödyntämiseen käytännössä. Suomessakin on tehty merkittäviä innovaatioita julkishallinnossa tekoälyn avulla, kuten Konneveden tapausesimerkki osoittaa, mutta vielä ne eivät ole nousseet tutkimuskohteeksi. Johtopäätelmissä kootaan yhteen kirjallisuuskatsauksen anti ja samalla pohditaan ajatusta, jossa kuntien pitää ottaa huomioon myös sen ympärillä tapahtuva muutos. Ei siis riitä, että kunta pohtii tekoälyratkaisuja vain omien toimintojensa kautta, vaan sen on huomioitava tekoälymurros kaikilla sen toimialoilla.