Kollektiivinen työn imu: Case markkinointitoimisto Unfair

Abstract

Työhyvinvointia ja työssä jaksamista on tutkittu viime vuosikymmeninä paljon, mutta ilmiötä on perinteisesti lähestytty epäsuorasti hyvinvoinnin puuttumisen näkökulmasta, jolloin esimerkiksi työperäinen stressi ja uupumus ovat olleet tarkastelun kohteina. Työhyvinvointitutkimukseen tarvitaan myös sellaisia käsitteitä ja ilmiöitä, joita vahvistamalla voidaan parantaa työssä suoriutumista työpaikoilla. Työn imu on juuri tällainen myönteinen käsite ja ilmiö. Työn imu on noussut työhyvinvointitutkimuksessa mielenkiinnon kohteeksi vasta 2000-luvun alussa, ja tähän mennessä käsitettä on tutkittu enimmäkseen yksilön tasolla. Nykypäivän työpaikoilla erilaiset ryhmätyöskentelyn muodot sekä yleinen sosiaalinen vuorovaikutus ovat keskeisessä roolissa, mutta vähemmän tutkimusta on tehty siitä, miten työn imu voi ilmetä koko työyhteisön tasolla. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin selvittää työn imun kollektiivista ilmiötä sekä sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

Tutkielma jakautuu kirjallisuuskatsaukseen ja empiiriseen osaan. Tutkielman teoreettinen viitekehys etenee yksilötason työn imun ilmiön selittämisestä sen yhteisöllisen tason ilmiön ymmärtämiseen aikaisempien tutkimustulosten valossa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimuksen kohteena oli suomalainen markkinointialan yritys, josta teemahaastatteluihin osallistui 6 henkilöä.

Tutkimuksen tulosten mukaan kollektiivisen työn imun ilmiön syntyyn työyhteisössä vaikuttaa ennen kaikkea työyhteisön sosiaaliset voimavarat sekä esimiehen toiminta. Tutkimuksessa selvisi, että case-yrityksen sosiaalisista voimavaroista erityisesti tukea antava ilmapiiri, yhteistyön sujuvuus, sitoutuminen sekä palautteen jakaminen edesauttavat kollektiivisen työn imun ilmiön syntyä työyhteisössä. Esimies voi omalla toiminnallaan vaikuttaa näiden sosiaalisten voimavarojen varmistamiseen, ylläpitämiseen ja lisäämiseen, ja sitä kautta kollektiivisen työn imun syntyyn. Tutkimuksen tulosten mukaan esimies voi vaikuttaa myönteisten tunnetilojen tarttumiseen ja leviämiseen erityisesti avoimen vuorovaikutuksen mahdollistamisen, luottamuksen osoittamisen, yksilöllisyyden huomioimisen sekä organisaatiokulttuurin vahvistamisen kautta.