Seinäjoen Routakallio - avolouhoksesta virkistysalueeksi, ympäristövastuullista osallisten yhdyskuntasuunnittelua

Abstract

Ympäristönäkökohdat vaikuttavat nykyisin kunnissa ja kaupungeissa isoihinkin tehtäväkokonaisuuksiin. Yhdyskuntasuunnittelulla pyritään saavuttamaan kestävä lopputulos, jossa huomioidaan monia eri näkökulmia. Perustuslain 20 §:ssä todetaan, että vastuu luonnosta, luonnon monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Ympäristön tilan muutokset liittyvät teollistumiseen ja kaupungistumiseen. Ympäristön suojelemiseksi on synnytetty lainsäädäntö ja muita ympäristönkäyttöä sääteleviä ohjauskeinoja. Ihmiskunta on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteeseen, jossa merkityksellisinä nähdään vastuut ympäristöstä, sosiaalisista ja taloudellisista tekijöistä. Kestävä kehitys huomioi myös tulevien sukupolvien oikeudet. Ympäristövastuussa keskeistä on luonnonvarojen tehokas käyttö, säästeliäisyys, vesien, ilman ja maaperän suojelu, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja vastuu yhteisön tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain yleisiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa ihmisten terveys ja viihtyvyys, jäteongelman ehkäisy, ympäristön kokonaisvaltainen huomioiminen ja kansalaisvaikuttamisen lisääminen.

Alueiden käyttöä ja rakentamista säädetään maankäyttö- ja rakennuslailla (MRL). Lailla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi lailla turvataan jokaisen osallisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL:ssa korostetaan suunnitteluprosessien ja -käytäntöjen vuorovaikutteisuutta. Suomen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä on hierarkinen. Ylinnä ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joilla ohjataan maakuntakaavoitusta, joka taas ohjaa kuntien kaavoitusta. Kunnat ja kaupungit käyttävät kaavoitusmonopolia. Asemakaavalla kuntien alueidenkäyttö järjestetään yksityiskohtaisimmin ja siinä määrätään myös virkistysalueista. Suomen virkistysalueista suurin osa on kuntien ylläpitämiä.

Tällä tutkimuksella on kerätty tietoa asukkaiden ja muiden osallisten toiveista ja näkemyksistä koskien Routakallion avolouhoksen muuttamista ympäristövastuulliseksi osallisten virkistysalueeksi. Haastatte-luissa Routakallion virkistysalueesta muodostui elämyksellinen, yhteisöllinen, ympäristön huomioiva harrastepaikka, jossa liikunnan lisäksi voidaan virkistäytyä luonnon, monipuolisen palvelutarjonnan, matkailun, majoituksen ja tapahtumien tarjoamien virikkeiden avulla. Paikka tarjoaa erityisyyttä, elämyksiä ja kokemuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin kaiken ikäisille ihmisille. Jotta Routakallion muutos avolouhoksesta kestävän kehityksen virkistysalueeksi tapahtuisi, tulisi kaavoitusprosessiin osallistuvien osallisten edustaa lähestulkoon kaikkia seinäjokelaisia. Ympäristövastuun taas tulisi suodattua läpi kaikkien Routakallion osallisten toiveiden ja näkökulmien osaksi ympäristön huomioivaa taloudellista sektoria. Edellä mainituin ehdoin ja sisällöin Routakallion muutosprosessin avolouhoksesta virkistysalueeksi voidaan nähdä toteutuvan ympäristövastuullisena osallisten yhdyskuntasuunnitteluna.