OC-sumute poliisin voimakeinona mielenosoituksissa: puolustettavaa ja suhteellisuusperiaatteen mukaista? : Poliisin voimankäytön puolustettavuuden arviointia perus- ja ihmisoikeuksien rajoittavuuden näkökulmasta
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Poliisin voimankäyttö on saanut laajalti mediahuomiota viimeisten vuosien aikana, kun otsikoihin nousi poliisin voimankäyttö Elokapina -liikkeen mielenosoituksessa vuonna 2020. Poliisin mielenosoituksessa voimakeinona käyttämää OC-sumutetta ei nähty tilanteeseen nähden puolustettavana ja suhteellisuusperiaatteen mukaisena toimenpiteenä. Poliisin menettely mielenosoituksessa puuttui mielenosoittajien perusoikeuksiin. Mielenosoittajat käyttivät mielenosoituksessa perustuslailla (731/1999) ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella (EIS) turvattua kokoontumisvapautta.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen on poliisilain (872/2011) 1:3 §:n mukaisen suhteellisuusperiaatteen sisältö, ja miltä osin sitä sovelletaan osana poliisin voimankäyttöä. Lisäksi tutkielmassa perehdytään perus- ja ihmisoikeuksien rajoitusedellytyksiin sekä siihen, millä perusteella poliisin voimankäytöllä puututaan näihin jokaiselle turvattuihin oikeuksiin ja vapauksiin. Tutkielmassa tarkastellaan OC-sumutetta poliisin voimakeinona mielenosoituksissa, sekä arvioidaan sen käytön puolustettavuuden ja oikeasuhtaisuuden suhdetta poliisin toimenpiteillä tavoiteltuun päämäärään.
Tutkielman tutkimusmetodina toimii lainoppi, jonka tarkoituksena on tulkita ja systematisoida voimassa olevaa oikeutta koskien poliisin voimankäyttöä. Tutkielman aineisto koostuu ensisijaisesti poliisilaista, Suomen perustuslaista, kokoontumislaista, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, hallituksen esityksistä laeiksi sekä muusta aiheeseen liittyvästä oikeuskirjallisuudesta, joiden avulla tarkastellaan poliisin toimivallan rajoja ja niiden ylittämisen vaikutuksia yksilöille turvattuihin perus- ja ihmisoikeuksiin.
Tutkielman perusteella on pääteltävissä, että poliisin tulee toimivaltuuksia käyttäessään tehdä jatkuvaa tapauskohtaista arviointia voimankäytön puolustettavuudesta mielenosoituksissa, kun vaakakupissa painaa tehtävä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaamisesta ja ylläpitämisestä (PolL 1:1 §), sekä samanaikaisesti toimivaltuuksien käyttäminen siten, että ne parhaiten edistäisivät ja turvaisivat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista (PolL 1:2 §). Mielenosoituksissa voi tapahtua odottamattomia käänteitä ilmoitetun mielenosoituksen kuvauksesta poiketen, mikä tuo haasteita myös poliisitoiminnan suunnittelulle. Poliisi saattaa joutua tekemään nopeitakin päätöksiä voimankäyttöön ja käytettävien voimakeinojen valintaan liittyen siten, että arvioinnissa painaa ainoastaan sen hetkisessä tilanteessa vaikuttavat osatekijät. Tällaiset ennalta arvaamattomat tilanteet saattavat aiheuttaa tapahtumaketjun, jossa poliisi turvautuu tarpeettomaan voimankäyttöön ja ylittää toimivaltansa.
