Kaupunkilaisten osallistuminen Helsingin suunnitteluun: Vuorovaikutteinen suunnittelu Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden asemakaavoituksessa

Abstract

Kysymys kansalaisten osallistumisesta yhteiskunnalliseen toimintaan nousee esille yhä enemmän kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, myös kaupunkisuunnittelussa. Kaupunkisuunnittelu koskettaa kaupunkien asukkaiden arkipäiväistä elämää ohjaamalla elinympäristöjen muutoksia. Jokaiselle kuuluu lainsäädännöllä turvattu oikeus osallistua elinympäristönsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Käytännön suunnittelutyöstä eli kaavoituksesta vastaavat kaupungit ja kunnat, eikä asukkaiden perinteinen vaikuttamiskanava, edustuksellinen demokratia, kykene välittämään jokaista henkilökohtaista elinympäristöä koskevaa huolta suunnittelijalle. Jotta kaupunkilaisten oikeudet osallistua toteutuisivat, kaavoitusta ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa osallistumista, avoimuutta ja vuorovaikutusta suunnitteluprosesseissa. Vuonna 2000 uudistetun lain tavoitteet kytkeytyvät suunnittelukäsityksessä viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen vuorovaikutteisuutta korostavaan käänteeseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan kaavoitukseen osallistumista Helsingin Keski-Pasilassa sijaitsevan Ratapihakortteleiden alueen asemakaavoituksessa. Tapaus on esimerkki ajankohtaisesta suurhankkeesta, joita on käynnissä eri puolilla pääkaupunkia. Usein ajatellaan, että kaavoitukseen osallistuvat pääasiassa naapurit ja lähialueiden asukkaat. Koska Ratapihakortteleiden alueella ei ole selkeästi osoitettavia naapureita, herää kysymys, ketkä osallistuvat ja mistä syystä. Työssä tarkastellaan Ratapihakortteleiden tapauksen avulla myös sitä, mitä kaavoitukseen osallistuminen on, kuinka se on kyseisessä tapauksessa järjestetty ja kuinka maankäyttö- ja rakennuslain tavoittelema vuorovaikutteisuus toteutuu. Työ on laadullisiin menetelmin toteutettu tapaustutkimus, jonka pääasiallisena aineistona on kahdeksan teemahaastattelua. Haastatteluissa on edustettuna kuusi Ratapihakortteleiden asemakaavaluonnoksesta syksyllä 2014 järjestettyyn keskustelutilaisuuteen osallistunutta yksityishenkilöä sekä kaksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston työntekijää. Aineiston analyysimenetelmä on sisällönanalyysi.

Tutkimuksen keskeisiä havaintoja oli, että Ratapihakortteleiden suunnittelu kiinnostaa erityisesti aktiivisia ja Pasilan kaupunginosaa laajemmin Helsingin kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita kaupunkilaisia. Syyt, miksi he osallistuivat, liittyvät heidän käsityksiinsä hyvästä kaupungista, jonka tärkeänä osana Ratapihakorttelit ja muu Keski-Pasilan kokonaisuus nähdään. Alueen suunnittelua pidettiin tärkeänä, koska sen katsottiin tarjoavan paljon mahdollisuuksia hyvänä pidetyn urbaanin kaupungin syntymiselle. Suunnitelmissa kritiikkiä herättivät ylivoimaisesti eniten liikenneratkaisut, jotka nähtiin yksityisautoilua suosiviksi alueella, jota voidaan pitää yhtenä maan merkittävimpänä julkisen liikenteen solmukohtana. Yksityisautoilun nähtiin toteutuvan viihtyisyyden, asuinrakentamisen sekä joukko- ja kevyenliikenteen edellytysten kustannuksella. Osallistuneet pitivät tiedottamista ja osallistumismahdollisuuksia pääosin hyvinä ja riittävinä. Osallistumalla uskottiin olevan mahdollista vaikuttaa kaupunkisuunnittelun yksityiskohtia paremmin suunnittelun suuriin linjoihin. Osallistumisen vaikutusten arviointi osoittautui vaikeaksi ja jatkotutkimusta vaativaksi kysymykseksi.