Kriisiuutisoinnin retoriset valinnat. Tarkastelussa neljän suomalaisen organisaatiokriisin verkkouutiset

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisten retoristen keinojen kautta media rakentaa kuvaa erilaisista organisaatiokriiseistä. Tarkastelussa ovat Nokian irtisanomiskriisiä, Marimekon mainekriisiä, Poutun tuotekriisiä ja lestadiolaisliikkeen hyväksikäyttökriisiä koskevat uutiset. Aineistoksi valitut uutiset on poimittu Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Ylen verkkosivuilta. Tutkimusmenetelmänä on retorinen analyysi, painottuen klassisen retoriikan kolmijakoon, eetokseen eli puhujan uskottavuuteen, paatokseen eli tunteisiin vetoamiseen sekä logokseen eli asiasisällön vakuuttavuuteen. Määrällisen ja laadullisen analyysin lisäksi uutisista selvitetään kertojat, eli kenen ääni tekstistä nousee esiin.

Uutisten kertojista useimmin aineistossa esiintyi yrityksen toimitusjohtaja, jonka kommentointia käytettiin niin Nokian, Marimekon kuin Poutun kriiseissä selittämään ja pahoittelemaan tapahtunutta. Yrityksen edustajana toimivan toimitusjohtajan valinta kertojaksi luo uutiseen uskottavuutta ja vakuuttavuutta. Lisäksi uutisjournalismille tyypillistä, useiden kertojien huomioimista ja käyttöä esiintyi uutisissa runsaasti.

Yhteenlaskettuna retorisia keinoja on käytetty eniten Marimekon ja vähiten Poutun uutisissa. Eniten eetos- ja paatoskeinoja löytyi Marimekon tuotekriisistä, kun taas logosta esiintyi runsaimmin Nokian irtisanomiskriisissä. Uutismedioiden kohdalla merkittävämpiä eroja löytyi vain paatoskeinojen osalta. Tunteisiin vetoavaa tyyliä käytettiin eniten Iltalehden uutisoinnissa kun taas vähiten sitä esiintyi Helsingin Sanomien teksteissä. Helsingin Sanomien kaltainen perinteisempi media näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan uskollisempi vakavammalle tyylilleen eikä pyrkivän Iltapäivälehtien kaltaiseen viihteellistämiseen, tekstin värittämiseen tai tunteiden herättämiseen.

Kriisiuutiselle tyypillisestä dramatisoivasta, tunteita herättävästä tyylistä huolimatta, tutkimustulokset osoittavat, että uutiset muodostuvat lukuisista eri eetoksen, paatoksen ja logoksen keinoista. Yhdessä ne tukevat tosiaan rakentaen uutisesta loogisen ja perustellun kokonaisuuden. Tästä voidaan ajatella, että nykyuutiset ehkä tavoittelevat ulospääsyä sensaatiohakuisesta, todenmukaisuutta kyseenalaistavasta tyylistä.