Kotitalousvähennys työllisyyttä parantavana verotukena

Abstract

Verotus on puhtaimmillaan neutraalia. Jos sille annetaan muita kuin veronkantamiseen liittyviä tehtäviä, puhutaan ohjaavasta verotuksesta. Kotitalousvähennyksen avulla pyritään ohjaamaan verovelvollisia työllistämään työntekijöitä laillisille työmarkkinoille. Hyvitykseksi tästä verovelvolliselle maksetaan verotukea eli annetaan verovähennys. Valtion tuloverosta tehtävän kotitalousvähennyksen perusteeksi hyväksytään tavanomainen kotitalous- ja hoitotyö sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö.

Tutkielman tutkimusongelmana on tutkia kotitalousvähennystä verotukena ja arvioida sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämä toteutetaan määrittelemällä vähennyksen nykyinen oikeustila ja arvioimalla vähennyksen aiheuttamia kustannuksia, työllisyys- ja muita kansantaloudellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia yritystoimintaan. Jotta voitaisiin laajentaa näkemystä mahdollisista vaihtoehtoisista kotitaloustyötä tukevista menetelmistä, tarkastellaan tutkielmassa myös muualla Euroopassa käytössä olleita kotitaloustyön tukimalleja, joista tarkemmin perehdytään Ruotsissa käytössä olevaan laskumalliin.

Tämä tutkimus toteutetaan lähinnä oikeusdogmaattisen eli lainopillisen menetelmän avulla. Lisänä käytetään myös tilastollisia ja taloustieteen menetelmiä. Lähdeaineistona käytetään Suomen ja Ruotsin lainsäädäntöä ja lainvalmisteluasiakirjoja sekä korkeimman hallinto-oikeuden ja eri hallinto-oikeuksien sekä keskusverolautakunnan ratkaisuja. Lisäksi hyödynnetään oikeuskirjallisuutta ja eri ministeriöiden selontekoja sekä tilastokeskuksen ja verohallinnon internetjulkaisuja.

Suomen kotitalousvähennystä koskeva ohjeistus on muovautunut suurelta osin oikeustapausten avulla. Vähennys on hyvin laaja, ja sen soveltamisalue vaikuttaa koko ajan laajenevan. Työllisyyden lisäämisen ja harmaan talouden torjumisen lisäksi sille on muotoutunut muitakin tehtäviä. Se on rajauksiltaan jonkin verran häilyvä ja verovelvollisen kannalta se saattaa olla epäselvä. Se sitoo suhteellisen paljon hallinnollisia resursseja. Verovähennys on kuitenkin muotoutunut olennaiseksi ja suosituksi osaksi suomalaista vero-järjestelmää, eikä sen poistaminen liene enää mahdollista. Olisi kuitenkin tarpeellista rajata vähennystä entistä selkeämmin alkuperäisten tarkoitustensa mukaiseksi.