Naisten kokemukset ja toimijuus digitaalisessa keskustelussa: Diskurssianalyysi PMMP-dokumenttiin liittyvästä verkkokeskustelusta

Abstract

Sosiaalisen median myötä julkinen keskustelu on muuttunut siten, että journalistien lisäksi merkityksiä tuottavat myös yksittäiset käyttäjät. Naiset kohtaavat sosiaalisessa mediassa usein sukupuolittunutta kritiikkiä, jossa kyseenalaistetaan niin heidän toimijuuttaan, osallisuuttaan kuin kokemuksiaankin. Julkisen keskustelun reaktiot ovat usein kaksijakoisia osan puolustaessa naisia ja osan taas kyseenalaistaessa heidän kokemuksiaan. Tämä kahtiajako tekeekin ilmiöstä monimutkaisen sekä ajankohtaisen tutkimuskohteen.

Viime vuonna ilmestynyt PMMP:n paluuvuodesta kertova PMMP Keikalla: Ei enää ikinä - dokumenttielokuva herätti paljon keskustelua digitaalisessa mediassa, kun Mira Luoti kertoi ensimmäistä kertaa julkisesti tv-sarjan kuvauksissa kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Tapaus aiheutti mediassa moniäänistä keskustelua, jossa esiintyi sekä syytteleviä että puolustelevia reaktioita.

Tässä kandidaatintutkielmassa pyritään vastaamaan siihen, millaisia toistuvia puhetapoja PMMP-dokumenttiin liittyvässä julkisessa keskustelussa muodostuu sekä miten näissä rakennetaan naisten kokemuksia ja toimijuutta. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, millä tavoin puhe rakentuu julkisessa digitaalisessa keskustelussa ja millaisin viestinnällisin keinoin tätä puhetta haastetaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, jonka avulla tutkitaan kahdeksasta sosiaalisen median julkaisun kommenttikentästä koostuvaa aineistoa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii feministinen viestintäteoria, jonka kautta tarkastellaan sukupuolen, vallan ja toimijuuden rakentumisesta kielellisesti.

Keskeisinä tuloksina aineistosta tunnistettiin viisi päädiskurssia: kyseenalaistava, syyllistävä ja halventava diskurssi sekä näistä haastavat uhria tukeva ja keskustelukulttuuria kritisoiva diskurssi. Nämä vähättelevät puhetavat heikentävät uhrin toimijuutta ja kyseenalaistavat uhrin kokemuksen uskottavuuden, kun taas vastapuhe tunnustaa uhrin kokemuksen tehden digitaalisessa keskustelussa esiintyvät sukupuoleen liittyvät valtarakenteet näkyväksi.