”Väkivaltainen nainen voi olla pahempi kuin väkivaltainen mies” : Naismurhaajia käsittelevät diskurssit Suomi24-keskustelupalstalla

Abstract

Naisten väkivaltaisuus ja henkirikollisuus on harvinainen keskustelunaihe, koska historiallisesti aggressiivista käytöstä on pidetty enemmän miesten ominaisuutena. Yhteiskunnassa muodostuneet sukupuolirakenteet ja -roolit luovat oletuksia siitä, miten naisten ja miesten tulisi käyttäytyä. Perinteisesti naisiin sekä miehiin liittyviä rooleja ja oletuksia on ylläpidetty erilaisilla yhteiskunnallisilla normeilla. Tasa-arvon edistyessä nämä käsitykset ovat alkaneet hiljalleen muuttua, mutta osa oletuksista on vakiintunut sukupuolirooleiksi. Väkivallan tekijän sukupuolesta riippumatta henkirikokset aiheuttavat ihmisissä mielenkiintoa.

Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, miten naismurhaajista puhutaan suomalaisella Suomi24-keskustelupalstalla. Keskusteluista etsitään diskursseja, jotka liittyvät naismurhaajiin. Analyysissa havainnoidaan sitä, miten murhaajien naissukupuoli näkyy heitä koskevissa diskursseissa. Tutkimusaineistona käytetään Suomi24-keskustelupalstaa, josta analysoidaan kuutta keskusteluketjua. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla analysoidaan, miten diskurssit esittävät, oikeuttavat tai luovat yhteiskunnassa sosiaalista eriarvoisuutta.

Tutkimusaihetta lähestytään tietokonevälitteisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan feministisen ja yhteiskunnallisen väkivallan tutkimuksen kontekstit. Tutkimuksessa analysoidaan verkossa luotuja diskursseja, jotka esittävät yhteiskuntaa tietystä näkökulmasta. Analyysissa hyödynnetään Faircloughin määrittelemää mallia, joka koostuu tekstistä, diskurssikäytännöstä ja sosiokulttuurisesta käytännöstä. Aineistosta löydettiin viisi diskurssia, jotka käsittelevät naismurhaajia eri näkökulmista. Diskurssit nimettiin seuraavasti hyödyntäen keskustelupalstan kommentteja: ”Yhteiskunnan jätteet”, ”Yhdenvertaisuus lakien edessä”, ”Kaikkeen ne naiset suostuu”, ”Ei se ole mikään lepokoti” ja ”Hirmuliskoäidit”. Naismurhaajien sukupuoli näyttäytyy diskursseissa oletuksina siitä, millaisia naisten täytyisi olla. Keskustelijat näkevät, että äitiys ja hoivaajan rooli on merkittävä asia naiseudessa.

Keskustelupalstalla osallistujat pitävät naisten henkirikollisuutta poikkeuksellisena, koska se ei sovi naisten oletetulle käyttäytymiselle ja roolille. Osa keskustelijoista on sitä mieltä, että naiset eivät kykene tekemään murhia, koska ovat miehiä heikompia. Osallistujat ihmettelevät myös sitä, miksi naisten ja miesten henkirikollisuuteen suhtaudutaan eri vakavuudella. Kaikki keskusteluun osallistujat eivät kuitenkaan tuo vastauksissaan esille sukupuolta, vaan tuomitsevat teot sellaisinaan. Sukupuolen lisäksi muut yksilön ominaisuudet ja piirteet vaikuttavat siihen, kuinka naismurhaajista puhutaan.