Interaktiivisuus uutisverkkolehtien keskusteluketjuissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää verkkolehdissä käytävän uutiskeskustelun interaktion luonnetta. Tavoite jakaantui kolmeen tutkimuskysymykseen: millaisia uutisten kommentointimahdollisuuksia uutisverkkolehdet antavat lukijoilleen, kuinka interaktiivista keskustelu lukijoiden välillä on sekä missä määrin ja minkä tyyppisiä asiattomuuksia uutiskommenteissa ilmenee.

Lehtien kommentointimahdollisuuksia tutkittiin kartoittamalla yli 30 eri paikallis-, maakunta- ja kansallisen uutislehden ratkaisuja. Keskustelupalstoista tutkittiin niissä ilmeneviä mahdollisuuksia ja rajoituksia. Interaktiivisuuteen ja asiallisuuteen liittyen tutkimusaineistona ovat Helsingin Sanomien ja Digitoday.fi:n keskusteluketjujen kommentit. Keskusteluiden interaktiivisuutta tarkasteltiin Rafaelin ja Sudweeksin (1998) jaottelun avulla. Keskusteluiden asiattomuutta puolestaan tutkittiin sisällönanalyysin keinoin.

Vuonna 2011 keskimäärin kolme neljästä tarkastellusta kotimaisesta uutisverkkolehdestä tarjoaa mahdollisuutta kommentoida jokaista uutista niiden yhteydessä vaatimatta nimimerkin rekisteröintiä tai omalla nimellä kirjoittamista. Interaktiivisuuden tyyppien mukaan uutiskeskusteluiden yleisin viestityyppi on uutisaihetta kommentoiva asiallinen kirjoitus (54 %), toiseksi yleisin on reaktiivinen (39 %) ja harvinaisin on vuorovaikutteinen viestityyppi (7 %).

Uutiskommenttien asiallisuuden vertailu todisti, että tiukempi etukäteismoderointi karsii tehokkaasti pois yleisesti asiattomiksi luokiteltavia kommentteja, tehden keskusteluympäristöstä asiallisemman ja miellyttävämmän. Koska uutiskeskustelupalstat ovat oleellinen osa lehtien itsestään ulospäin antamaa kuvaa, vaikuttaa siltä, että laadukkuuteen pyrkivä verkkojulkaisu panostaa vahvasti myös kommenttien etukäteismuokkaukseen. Pienempien verkkolehtien kohdalla kommenttien siivoaminen pois on usein resurssikysymys.