Kohti systeemistä sotea? : Toimijoiden yhteistyön systeeminen hallinta pirstaleisessa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä
Ladataan...
Lopullinen julkaistu versio - 2.56 MB
Huom! Tiedosto avautuu julkiseksi: 16.09.2026
Kinnunen, M. (2026) Kohti systeemistä sotea? : Toimijoiden yhteistyön systeeminen hallinta pirstaleisessa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä. [väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Osuva. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-291-1
Teos on jaettu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin -lisenssillä.
Pysyvä osoite
Kuvaus
Tutkimus tarkastelee yhteistyötä ja sen hallintaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä. Kohteena ovat sote-järjestelmän keskeiset toimijat eli julkinen, yksityinen ja kolmas sektori sekä työterveyshuolto ja yksityiset sairauskuluvakuuttajat. Tutkimus avaa sote-järjestelmän systeemistä luonnetta sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja sen hallintaa hyvinvointialueuudistuksessa.
Tutkimus on toteutettu grounded theory -menetelmällä, mikä mahdollisti aineistolähtöisen laadullisen analyysin sote-järjestelmän toimijarooleista ja niiden välisestä yhteistyöstä. Tutkimusaineisto koostuu asiantuntijoiden haastatteluista sekä hyvinvointialueiden strategia-asiakirjoista. Aineiston analyysi tuotti käsitteellisen jäsennyksen sote-järjestelmän toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Yhteistyötä muovaavat useat liikkeellepanevat tekijät, joista keskeisimpiä ovat järjestelmän institutionaalinen pirstaleisuus sekä hyvinvointialueuudistus, joka asemoi toimijoiden rooleja uudelleen. Muutoksen keskellä korostuvat yhteistyön edellytykset, tarve yhteistyölle, luottamus, toimijoiden roolien tunnustaminen ja yhteistyön elementit. Näiden varaan rakentuva yhteistyö ilmenee prosessina, jossa toimijat pyrkivät yhteensovittamaan roolejaan ja niiden välisiä jännitteitä muuttuvassa yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalainen sote-järjestelmä ei vielä toimi systeeminä systeemiajattelun tarkoittamassa merkityksessä. Sote-järjestelmä näyttäytyy institutionaalisesti pirstaleisena ja yhteistyö jää usein satunnaiseksi ja toimijariippuvaiseksi. Toimijoiden keskinäisriippuvuus tunnistetaan, mutta sitä ei kuitenkaan johdeta tai hallita kokonaisuutena. Yhteistyörakenteet ja johtamisjärjestelyt eivät systemaattisesti tue systeemisen yhteistyön toteutumista. Vaikka yhteistyön merkitys tunnistetaan, sitä ei johdeta järjestelmätasolla. Tämä luo kuilun systeemisyyttä koskevan tavoitepuheen ja arjen toimintalogiikan välille.
Tutkimuksen keskeinen teoreettinen kontribuutio on yhteistyön systeemisen hallinnan viitekehys. Sillä viitataan metatason hallintalogiikkaan, joka kohdistuu toimijaroolien, suhteiden, luottamuksen sekä yhteistyötä tukevien rakenteiden ja johtamiskäytäntöjen jatkuvaan yhteensovittamiseen sote-järjestelmässä. Tutkimus syventää ymmärrystä sote-järjestelmän yhteistyöstä sekä korostaa systeemiajattelun mukaista näkökulmaa, jossa huomio kiinnittyy yksittäisten toimijoiden sijaan toimijoiden välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen.
URI
DOI
Emojulkaisu
ISBN
978-952-395-291-1
ISSN
2323-9123
0355-2667
0355-2667
Aihealue
Sarja
Acta Wasaensia|594
OKM-julkaisutyyppi
G4 Monografiaväitöskirja
Saavutettavuusominaisuudet
Looginen lukemisjärjestys, otsikkotasot koodimerkitty
Kuvien ja kuvioiden vaihtoehtoiset kuvaukset puutteelliset tai puuttuvat.
