2000-luvun naisjohtajuus Suomen julkisella sektorilla

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää naisjohtajien kohtaamia ongelmia julkisella sektorilla 2000-luvulla. Tutkimuksen pääpaino on kyselytutkimuksessa, jonka kohteena on 50 naisjohtajaa Vaasasta ja sen lähialueilta jotka toimivat julkisella sektorilla. Tutkimuksen vastaajat valittiin siten, että niin sanotut perinteiset naisten ja miesten alat ovat edustettuina. Tutkimuksen pääteemana on naisjohtajien kohtaamat ongelmat 2000-luvun julkisella sektorilla, ja alateemoina naisjohtajien urakehitykseen vaikuttavat tekijät, naisjohtajien ominaisuudet ja perhesuhteet. Naisjohtajien ominaisuuksia on tarkasteltu Karennon luoman taulukon avulla. Vastaajien perhesuhteita on verrattu 1990-luvun tietoihin mahdollisten muutosten löytämiseksi.

Tutkimuksessa naisjohtajien uralla etenemistä vaikeuttavana tekijänä tuli päällimmäisenä esiin sukupuoli ja siihen liittyvät stereotyyppiset käsitykset sekä arvostuksen puute. Naisille ei suoda korkeasta koulutuksesta ja vankasta kokemuksesta huolimatta johtajan paikkaa yhtä helposti mitä miehille. Naisjohtajat nähdään nimenomaan naisina kunnes he todistavat pätevyytensä johtajana. Lasikatto on siis edelleen olemassa vaikka se onkin murrettavissa.

Naisjohtajien perhesuhteet eroavat huomattavasti miesjohtajien perhesuhteista. Naisjohtajat ovat useammin eronneita sekä lapsettomia. Tästä huolimatta 2000-luvun naisjohtajat eivät koe perheen ja uran yhdistämistä ongelmallisena, ainoaksi ongelmaksi koetaan ajan puute. Suomen lainsäädänöllä ja hallituksen toimenpiteillä onkin pyritty helpottamaan uran ja perhe-elämän yhdistämistä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset kieltävät kaiken sukupuolesta johtuvan syrjinnän.

Naisjohtajien itsearvioinnin perusteella voidaan todeta, ettei nais- ja miesjohtajia voida luokitella stereotyyppisten käsitysten mukaan. Nykypäivän naisjohtajille ovat yhtä ominaisia niin perinteiset miehiin kuin perinteiset naisiin liitetyt ominaisuudet. Johtajuudessa ei ole kyse sukupuolesta vaan johtajan henkilökohtaisista ominaisuuksista.