MANAGEMENT FEE –VELOITUSTEN VEROVÄHENNYSKELPOISUUS

Abstract

Rajat ylittävien etuyhteyspalveluiden siirtohinnoittelu on ajankohtainen kansainvälisen verotuksen ongelmakenttä. Konserniyritysten välillä voidaan siirtää aineellisen ja aineettoman omaisuuden ohella myös palveluita, joista perittäviä maksuja kutsutaan Management fee -veloituksiksi. Management fee –veloitusten markkinaehtoisen arvon määrittely, ja niiden siirtymisen todentaminen on erityisen haasteellista johtuen hyödykkeiden abstraktista luonteesta.

OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ovat muodostaneet kansainvälisen standardin, jota on käytännössä käytetty useimpien maailman valtioiden siirtohinnoittelua ohjaavien normien perustana. Kansalliset normit voivat myös poiketa OECD:n standardeista, mistä saattaa seurata epäsymmetrisyyttä kansainvälisen konsernin konserniyhtiöiden verotuksessa. Tutkielmassa tutkittiin kolmen valtion, Suomen, Yhdysvaltojen ja Intian, Management fee –veloitusten vähennyskelpoisuudelle asettamia edellytyksiä. Tutkielmassa yleisessä osassa tutkittiin menon vähennyskelpoisuudelle kansainvälisessä etuyhteystransaktiossa asetettuja edellytyksiä, ja kuvattiin markkinaehtoisten siirtohintojen määrittelyprosessi, sekä menetelmät veloitusten markkinaehtoisuuden osoittamiseen, ja niiden hyväksyttävyyden varmistamiseen. Tutkielman erityisessä osassa syvennyttiin Yhdysvalloissa ja Intiassa meneillään olevaan säädösympäristön muutokseen siirtohinnoittelun, ja erityisesti management fee –veloitusten osalta. Vähennyskelpoisuuteen liittyen tutkimuksessa on keskitytty erityisesti kansallisissa järjestelmissä ilmeneviin poikkeamiin OECD:n standardeista, koska poikkeamista seuraava epäsymmetrisyys saattaa aiheuttaa yrityksille kaksinkertaista verotusta.

Markkinaehtoisuus konsernin sisäisten palveluiden hinnoittelussa todettiin yhteiseksi vaatimukseksi kaikkien tutkittujen valtioiden lainsäädännössä. Markkinaehtoisuuden käytännön tulkinnassa havaittiin kuitenkin runsaasti paikallisia eroja. Kansallisten normien erot markkinaehtoisuuden tulkinnoissa saattavat aiheuttaa yrityksille vaikeasti ennustettavia veroriskejä. Verojärjestelmien välisistä eroista voi aiheutua kaksinkertaista verotusta. Uudet normit ovat lähentäneet Intian ja Yhdysvaltojen siirtohinnoittelunormeja OECD:n ohjeisiin.