Ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä ja alueet keskinäisriippuvuuksien maailmassa

Abstract

Ruokajärjestelmiä pyritään kehittämään kestävimmiksi muun muassa reaktiona etenevään luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Ruokajärjestelmien kestävyyteen on yhdistetty esimerkiksi lähiruoan käyttö, luomutuotanto ja kiertotalous, joihin keskityn tässä väitöskirjatutkimuksessa. Tarkastelen näitä teemoja Suomen alueiden, aluekehityksen ja aluetalouksien näkökulmasta lisäämällä ymmärrystä, miten alueiden ominaisuudet ja resurssit vaikuttavat ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymään sekä vastaavasti miten ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä vaikuttaa aluetalouksiin.

Jotta aihetta voidaan tarkastella mahdollisimman monipuolisesti, tutkimuksessa hyödynnetään systeemiajattelua sekä useita menetelmiä ja aineistoja: muun muassa kvalitatiivista vertailevaa analyysiä (QCA), yleisen tasapainon mallinnusta (CGE), kyselyitä julkiskeittiöille sekä luomutuottajille, tilastoja sekä kirjallisuutta. Tutkimuskokonaisuus onkin luonteeltaan osin määrällistä sekä osin määrällisen ja laadullisen lähestymistavan rajapinnassa olevaa tarkastelua.

Tulosten perusteella alueiden sekä ruokajärjestelmien ominaisuudet ja niissä tapahtuvat muutokset heijastuvat toisiinsa. Alueiden sosioekonomiset tekijät kuten hankintarenkaiden ja -yksiköiden organisaatiorakenne ja resurssit, ruokajärjestelmien toiminnan piirteet esimerkiksi pitkä perinne koulutus- ja edistämistoimissa sekä biofysikaaliset ominaisuudet kuten agroekologiset olosuhteet vaikuttavat alueen toimijoiden mahdollisuuksiin siirtyä kestävyyteen yhdistettyihin tuotanto- ja kulutustapoihin, kuten luomutuotantoon ja lähiruoan käyttöön. Toisin sanoen alueellisen ruokajärjestelmän toimijoiden ja toiminnan lisäksi alueen sosioekonominen ja poliittinen ympäristö sekä luonnonympäristö vaikuttavat ruokajärjestelmän muutokseen. Vastaavasti ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä vaikuttaa alueisiin ja aluetalouksiin. Tulosten perusteella ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymän vaikutus voi olla aluetalouksia monipuolistava ja aluetalouksien kasvua edistävä, minkä lisäksi alueelliset erot näkyvät myös kestävyyssiirtymän aluetaloudellisten vaikutusten laajuudessa. Ruokajärjestelmien uudistaminen kestävyystavoitteiden mukaisesti voi edistää myös alueellista oikeudenmukaisuutta, sillä tutkimani agroekologiseen symbioosimalliin perustuva kestävyyssiirtymä tarjoaa talous- ja työllisyysmahdollisuuksia etenkin maaseutualueille tasoittaen siten maaseutualueiden ja kaupunkien välisiä taloudellisia eroja. Kaiken kaikkiaan ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä edellyttää alueelliset erilaisuudet huomioivaa paikkaperustaista kehittämistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.

Several efforts have been made to develop more sustainable food systems withstanding changes like progressive nature loss and climate change. For example, local food, organic farming, and a circular economy have been connected to food system sustainability, which I concentrate on in this thesis. I study these themes from the viewpoint of Finnish regions, regional development, and regional economies by increasing understanding of the impacts of regional features and resources on food system sustainability, and correspondingly, the impacts of a food system sustainability transition on regional economies.

To achieve the most versatile examination of this subject, I use the systems approach in this research along with several methods and materials: qualitative comparative analysis (QCA), computable general equilibrium modelling (CGE), surveys of public kitchens and organic farmers, statistics, and literature, for example. Thus, this research can be defined as partly quantitative and partly at the interface of quantitative and qualitative.

According to the results, regional and food system features and the changes in them reflect each other. Each region’s socioeconomic factors such as organizational structure and resources of public joint procurement groups and procuring entities, features of food system operation like long traditions in education and promotion activities, and biophysical properties such as agroecological conditions affect the opportunities of actors in the region to convert to sustainability-related production and consumption methods, such as organic farming and local food use. In other words, in addition to the actors and operations in regional food systems, the socioeconomical, political, and natural environment affect the change in food systems. Respectively, the sustainability transition of food systems affects regions and regional economies. Based on the results, the effect of the sustainability transition of food systems can diversify and promote the growth of regional economies, and regional differences can be seen in the extent of the regional economic effects of the transition to sustainability. Renewing food systems in accordance with sustainability goals can also promote regional justice, as a sustainability transition based on the studied agroecological symbiosis model offers economic and employment opportunities particularly to rural areas, thus narrowing the economic differences between rural and urban areas. Overall, the sustainability transition of food systems requires place-based development that accounts for regional differences and cooperation between actors.