Me ja muut vai monikulttuurisuus? Miten maahanmuuttajuus tuotetaan Helsingin Sanomien mielipidepalstalla?

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten maahanmuuttajuus tuotetaan Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Maahanmuuttokeskustelun nähdään rakentavan sosiaalista todellisuutta, jossa diskurssit rakentuvat osana sosiaalisia käytäntöjä. Mielenkiinto kohdistuu tässä tutkimuksessa sekä diskurssien sisäisiin että niiden välisiin valtarakenteisiin. Diskursseja tarkastellaan niitä rakentavien ja rajoittavien ideologioiden kautta. Maahanmuuttokeskustelun mielipiteiden taustalla vaikuttaa nationalismi, individualismi ja monikulttuurisuuden ideologia. Ne vaikuttavat siihen, miten maahanmuuttajuus tuotetaan mielipidepalstan teksteissä.

Tutkimuksessa peilataan Durkheimin esimodernin ja modernin yhteiskunnan solidaarisuuden muotoja monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Esimodernin yhteiskunnan mekaaniseen solidaarisuuteen pohjautuva nationalismi välittää vierauden pelkoa, jolloin erilaisuus koetaan uhkana yhteisölle. Silloin maahanmuuttajuus tuotetaan negatiivisin diskurssein. Toiseusdiskurssi tuottaa vahvasti maahanmuuttajuutta tällaisesta näkökulmasta. Myös haitta- ja hyötydiskurssi sekä yhtenäinen ryhmä -diskurssi pohjautuvat enimmäkseen negatiiviseen maahanmuuttajuuden tuottamiseen. Silloin maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten suhde välittyy moraalisen disintegraation eli arvojen konfliktin kautta. Modernin yhteiskunnan orgaaninen solidaarisuus heijastaa puolestaan individualismin ja monikulttuurisen ideologian tavoin erilaisuuden hyväksymistä. Tällöin maahanmuuttajuutta voidaan tuottaa positiivisella tavalla, monikulttuurisuus diskurssin kautta. Myös kehitysdiskurssi tuottaa enimmäkseen positiivista maahanmuuttajuutta. Positiivisin diskurssein tuotettu maahanmuuttajuus kertoo maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisestä moraalisesta integraatiosta, jolla tarkoitetaan heidän arvojensa kohtaamista.

Diskurssit tuottavat myös käsityksiä suomalaisesta kulttuurista. Monikulttuurisuuden ideologiaan nojattaessa suomalaisen kulttuuriin ymmärretään olevan jatkuvassa muutoksessa. Sen nähdään muuttuvan myös maahanmuuttajien kulttuurien vaikutuksesta. Siten suomalaisen kulttuurin puolustamiseen ei katsota olevan tarvetta. Nationalismin ideologiaan perustuva suomalaisuuden käsitys puolestaan tuottaa suomalaisuutta pysyvyyden näkökulmasta. Silloin suomalaisen kulttuurin nähdään olevan vaarassa hävitä maahanmuuton takia, jolloin sitä ollaan valmiita puolustamaan sulkemalla maahanmuuttajat yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä kiteytyy ”Me ja muut” -asetelmassa, jossa kantasuomalaiset nähdään yhdenmukaisena kansakuntana ja maahanmuuttajat yhtenäisenä vähemmistöryhmänä.

Kantasuomalaisten suurempi aktiivisuus Helsingin Sanomien maahanmuuttokeskustelussa vahvistaa maahanmuuttauuden tuottamista kantasuomalaisten näkökulmasta. Maahanmuuttajuus määrittyy suhteessa siihen, millainen käsitys kirjoittajalla on suomalaisesta kulttuurista. Maahanmuuttokeskustelu on siten keskustelua suomalaisuudesta.