Retoriikalla blogitaivaalle. Tarkastelussa yliopistotutkijoiden blogeissaan käyttämät retoriset keinot

Abstract

Sosiaalisen median myötä tiedemaailman viestintätavat ovat muuttuneet. Tutkijoil-ta odotetaan näkyvyyttä myös internetissä. Blogit ovat tähän hyvä foorumi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä määrin ja millaisin retorisin keinoin tutkijabloggaajat pyrkivät vakuuttamaan lukijansa. Aihe on ajankohtainen ja tutki-jablogit vielä suhteellisen tutkimaton aihealue. Ne antavat siis aihetta lähempään tarkasteluun. Tutkimuksen analyysiosuus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vai-heessa teen määrällistä analyysia luokittelemalla blogipostauksia postaustyyppi-luokkiin. Tyyppiluokat ovat tiedeblogipostaus, asiantuntijablogipostaus, yliopisto-poliittinen blogipostaus, tutkimusblogipostaus ja projektiblogipostaus.

Toisessa vaiheessa käyn postaukset systemaattisesti läpi selvittäen, millaisia va-kuuttamisen keinoja niissä on käytetty. Tutkimuksen kohteena on yhdeksän tutkijan blogitekstit Vaasan, Oulun ja Lapin yliopistoista. Käytän tutkimuksessani mene-telmänä Karlbergin ja Mralin retorisen analyysin mallia. Malliin kuuluu viisi vai-hetta, jotka ovat konteksti, jäsentely, perustavat vakuuttamisen keinot, argumentti-analyysi ja tyyli. Keskityn tutkimukseni kannalta olennaisiin vaiheisiin eli konteks-tiin ja perustaviin vakuuttamisen keinoihin. Etsin ja lasken aineistossani käytettyjä retorisia vakuuttamisen keinoja eli selvitän, ovatko tutkijat käyttäneet eetosta, lo-gosta vai paatosta.

Aineistostani löytyy kaikkia postaustyyppiluokkia, mutta asiantuntijablogipostaus-tyyppi osoittautui yleisimmäksi. Vakuuttamisen keinoista eetosta esiintyy 23 pos-tauksessa, logosta 25:ssä ja paatosta niin ikään 25 postauksessa. Eroja löytyi lähin-nä siitä, mikä vakuuttamisen keino oli hallitsevana. Eetos on hallitsevana 10:ssä postauksessa, 15:sta postauksessa se on logos ja vain 2:ssa se on paatos. Tutkimuk-seni valossa tutkijabloggaajat esiintyvät asiantuntijoina, joilla on kaikki vakuutta-misen keinot käytössä. Logos eli tosiasioihin vetoaminen on odotetusti yleisimmin käytetty.