Kun tekoäly viestii : Diskurssianalyyttinen tapaustutkimus tekoälyviestinnän merkityksellistämisestä herkkäluonteisessa kriisikontekstissa

Abstract

Generatiivisen tekoälyn voima uskotaan olevan sen tehokkuudessa, koska se mahdollistaa viestien tuottamisen organisaatiossa nopeasti, laajassa mittakaavassa. Samalla se herättää yhä enenevissä määrin kysymyksiä viestinnän vastuusta, autenttisuudesta ja inhimillisyydestä. Tekoälyn heikkoutena piileekin sen empaattisuuden ja moraalin puute. Nämä kysymykset korostuvat erityisesti tilanteissa, joissa viestintä kohdistuu kriiseihin tai muihin tilanteisiin, joissa luottamusta pyritään kasvattamaan.

Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten tekoälyn tuottama viestintä merkityksellistetään julkisessa keskustelussa ja millaisia odotuksia viestinnälle asetetaan eettisesti herkkäluonteisessa kriisitilanteessa. Tutkielmassa analysoidaan Vanderbiltin yliopiston tekoälyllä kirjoittamaa suruvalitteluviestiä ja siitä seurannutta vastareaktiota kansainvälisessä media- ja yleisökeskustelussa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa analyysimenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä. Tutkimus tuo esiin sen, kuinka kritiikki ei kohdistunut viestin kielelliseen laatuun, vaan koettuun epäaitouteen ja inhimillisyyden puutteeseen.

Tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttöä kriisiviestinnässä merkityksellistetään voimakkaasti negatiivisten diskurssien kautta. Tapauksessa tekoäly näyttäytyy normien rikkoutumisena ja se liitetään välinpitämättömyyteen, epäaitouteen ja moraaliseen sopimattomuuteen. Viestin kielellinen laatu ei yksin riitä takaamaan sen hyväksyttävyyttä, vaan viestin lähteellä on ratkaiseva merkitys sen tulkinnassa. Tutkimus syventää ymmärrystä tekoälyn käytön rajoista herkkäluonteisissa viestintätilanteissa sekä pohtii viestinnän ammattilaisen roolia tekoälyn rinnalla tulevaisuudessa.