Naiset äänessä talousalan aikakauslehdissä – naisen representaatio ja sitä tuottavat diskurssit

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millainen representaatio naisesta naisen oman puheen kautta talousalan aikakauslehdissä tuotetaan ja mitkä ovat ne diskurssit, jotka representaatiota tuottavat. Representaation käsitteellä tarkoitetaan jonkin asian esittämistä tai uudelleen esittämistä. Lähtöoletuksenani on, että mediat ovat merkittäviä sukupuolirepresentaatioiden tuottajia. Diskurssilla tarkoitan niitä tavanomaisia kielenkäyttötapoja, joita tietystä asiasta puhuttaessa tai kirjoitettaessa käytetään. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka perusajatuksena on, että todellisuus rakentuu koko ajan sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kielenkäyttö rakentaa sosiaalista todellisuutta niin puheena kuin tekstinäkin. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan myös sukupuoli rakentuu jokapäiväisessä toiminnassamme.

Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysia, joka on pikemminkin lähestymistapa aiheeseen kuin tarkkoja ohjeita ja kaavoja sisältävä menetelmä. Tarkastelen diskurssien määrää ja niiden ilmenemistä suhteessa toisiinsa myös kvantitatiivisesti. Aineistoni koostuu 41 lehtijutusta, jotka ovat ilmestyneet joulukuun 2006 ja maaliskuun 2007 välillä suomalaisissa talousalan aikakauslehdissä. Aineiston olen kerännyt kuudesta suomalaisesta talousalan aikakauslehdestä, Arvopaperista, Optiosta ja Talouselämästä.

Aineiston perusteella muodostin seitsemän diskurssia, jotka tuottavat aineistossani naisen representaatiota, ja nimesin ne seuraavasti: menestymisdiskurssi, ammattilaisuusdiskurssi, kehittymisdiskurssi, työn arvostamisen diskurssi, asiakkaan paras -diskurssi, kovuusdiskurssi ja kasvamisdiskurssi. Näiden diskurssien lisäksi aineistossani esiintyy kolme huomioitavaa erikoistapausta, jotka liittyvät joko juttutyyppiin tai aiheeseen. Erikoistapaukset ovat: raha ja kulttuuri, amatöörin puhe ja stereotyyppinen nainen. Aineistoni perusteella muodostamani diskurssit tuottavat representaatiota naisesta sukupuolineutraalina asiantuntijana ja menestyjänä. Nainen ei pääse talousalan aikakauslehdissä ääneen erityisesti naisena, vaan yrityksen edustajana tai asiantuntijana. Konteksti vaikuttaa tuotettuun representaatioon sukupuolta enemmän. Talousalan aikakauslehtien näkemys naisesta on melko yksipuolinen. Kaikki ääneen päässeet naiset edustavat vallitsevaa näkemystä taloudesta. Tulokseni vahvistavat käsitystä, että suomalaisessa uutisjournalismissa naisen on kätkettävä feminiinisyytensä ollakseen uskottava.