Ikkunoita hoitajapulan pirullisuuteen : Hoitajien työvoiman riittävyyteen liittyvien mediakehysten tarkastelua

Sairaanhoitajien työvoimapula haastaa yhteiskuntia niin globaalisti kuin kansallisesti. Hoitajapulaan on pyritty puuttumaan monilla keinoilla, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Yhtenä syynä nähdään olevan se, että sidosryhmät tarkastelevat ongelmaa kaikki omista lähtökohdistaan erilaisin tulkintakehyksin. Mediakehysten analyysi on tärkeää, sillä sen avulla toimijoiden erilaiset argumentaatiot tulevat näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on koota ja analysoida hoitajapulaa koskevaa keskustelua sanomalehdissä. Tarkastelemalla ja tunnistamalla mediakehyksiä pyritään lisäämään ymmärrystä hoitajapulasta monitulkintaisena ja vaikeasti ratkaistavana ongelmana. Tutkielmassa on pohdintaa liittyen median merkitykseen julkisen keskustelun areenana ja yleisen mielipiteen muokkaajana. Kehysanalyysi ja ongelman kehystäminen pirullisena ongelmana muodostavat tutkielman teoreettisen ytimen. Tutkielman aineisto on kerätty Aamulehden, Kalevan, Keskisuomalaisen, Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien artikkeleista ja mielipidekirjoituksista (n=61). Tavoitteena on abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin analysoida hoitajapulaa koskevaa keskustelua. Tarkoituksena on tunnistaa yleisimpiä mediakehyksiä kirjoituksissa, ja ryhmitellä aineisto mediakehysten mukaan analyysia varten. Lisäksi pohditaan sitä, mitä kehykset voivat kertoa ongelman pirullisuudesta perustuen kolmeen pirullisen ongelman piirteeseen. Aineiston analyysista saatujen tulosten perusteella hoitajapulaan liittyvässä julkisessa keskustelussa on tunnistettavissa kolme yleistä mediakehystä: taloudellisten seurausten kehys, konfliktikehys ja inhimillisten vaikutusten kehys. Taloudellisten seurausten kehys sekä konfliktikehys ilmenevät aineistossa yleisemmin kuin inhimillisten vaikutusten kehys. Erilaisten kehysten ilmeneminen keskusteluissa merkitsee sitä, että media antaa tilaa erilaisille tulkintakehyksille yhteiskunnallisesti merkittävästä ilmiöstä. Tulkintakehysten analyysi lisää ymmärrystä siitä, että ongelman määrittely tietyn tulkintakehyksen mukaan vaikuttaa ratkaisevasti myös ongelman ratkaisuehdotuksiin. Keskusteluissa tulevat selkeästi esille kaikki pirullisen ongelman piirteet, joita ovat kompleksisuus, epävarmuus ja arvoerojen monimuotoisuus. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että mediakehysten analyysi hoitajapulan tarkastelussa pirullisena ongelmana lisää ymmärrystä ilmiön kompleksisesta luonteesta. Median merkitys yhteiskunnallisen keskustelun areenana varsinkin pirullisten ongelmien kohdalla on merkittävä, sillä se osallistuu panoksellaan systeemisten kiistojen muotoiluun.