Moitittavuuden merkitys veronkorotuksen määrää harkittaessa : Veronkorotus oikeusturvan ja lainsäätäjän tahdon ristivedossa
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Verotus on keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa. Samaan aikaan on tunnistettu, että verotukseen liittyvät asiat ovat monimutkaisia ja välillä jopa tulkinnanvaraisia. Verovelvollisen tulisi kuitenkin esimerkiksi liiketoimia tehtäessä osata ymmärtää verovelvoitteensa sekä tunnistaa mahdolliset vero-oikeudelliset sudenkuopat.
Veronsaajien fiskaalista intressiä suojaamaan on säädetty seuraamusmaksuna toimiva veronkorotus, joka määrätään muun muassa ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä verotusmenet-
telyssä. Vaikka veronkorotus on seuraamus lainvastaisesta menettelystä, se on luonteeltaan hallinnollinen seuraamus. Veronkorotus voidaan määrätä eri suuruisena riippuen siitä, kuinka moitittavaa verovelvollisen menettely on ollut. Tässä tutkielmassa tutkitaan sitä, millaisia elementtejä tässä moitittavuusarvioinnissa on otettava tai voidaan ottaa huomioon etenkin, kun otetaan huomioon verojärjestelmän monimutkaisuus.
Koska veronkorotus on rangaistusluonteinen seuraamus ja verotus itsessään puuttuu perustuslain takaamaan omaisuudensuojaan, lähestytään tutkimuskysymyksiä oikeusturvanäkökulmasta. Tutkielmassa arvioidaan myös rikosoikeuden oikeusperiaatteiden merkitystä, vaikka veronkorotus onkin luonteeltaan hallinto-oikeudellinen seuraamus. Tutkimusmenetelmänä on lainoppi ja tutkimuksen lähdeaineisto koostuu kansallisesta sekä kansainvälisestä oikeuskäytännöstä, lainvalmisteluaineistosta sekä oikeuskirjallisuudesta.
Tutkimuksen tärkeimpänä havaintona on se, että harkittaessa veronkorotuksen määrää (alennettu, perustasoinen tai korotettu veronkorotus) voidaan verovelvollisen laiminlyönnin moitittavuutta arvioitaessa ottaa huomioon osin samoja elementtejä, joita kumotun veronkorotusta koskevan sääntelyn aikaisessa oikeuskäytännössä on tunnistettu. Tässä arvioinnissa on kuitenkin lähtökohtaisesti kiinnitettävä huomiota sellaisiin seikkoihin, jotka ovat havaittavissa objektiivisesti, kuten esimerkiksi laiminlyönnin suuruus ja mahdollinen toistuvuus, sekä riski siitä, että verotus ei tulisi toimitetuksi oikeamääräisenä.