Poliittisen päätöksenteon epärationaalisuus : Analyysi Ylen uutisoinnista

Tutkielmassa tarkastellaan poliittista päätöksentekoa tilanteessa, jossa yhteiskuntaa heikentävät ratkaisut ovat herättäneet kansalaisissa kysymyksiä päätöksenteon järkiperäisyydestä. Päätöksenteko näyttäytyy paikoin epärationaalisena, sillä säästötoimia on tehty heikommassa asemassa olevien kustannuksella. Tämä on lisännyt tarvetta tarkastella päätöksenteon läpinäkyvyyttä, perusteita ja vaikutuksia. Media toimii demokraattisessa yhteiskunnassa poliittisten päätösten keskeisenä tiedonvälittäjänä edistäen läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja kansalaisten kriittistä tarkastelua. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten epärationaalisuus näkyy poliittisessa päätöksen teossa, sekä miten päätöksenteon epärationaalisuus näkyy ajankohtaisessa politiikassa Ylen uutisoinnin kautta tarkasteltuna. Poliittisen päätöksenteon epärationaalisuutta tarkastellaan Herbert Simonin ja Chester Barnardin teorioista koostuvien julkisen rationaalisen päätöksenteon periaatteiden kautta. Lisäksi tarkastelussa huomioidaan Daniel Kahnemanin teoria kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista. Tutkielman lähestymistapana käytetään tapaustutkimusta (case study), joka mahdollistaa valitun tapauksen syvällisen tarkastelun. Aineiston analysoinnissa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa aineistosta nousevia teemoja tulkitaan valitun teoreettisen viitekehyksen valossa. Aineistona käytetään Ylen uutisten poliittista päätöksentekoa käsitteleviä artikkeleita, joissa rajaus on tehty sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Tutkielman tulokset tuovat esiin viisi eri kategoriaa, jotka vaikuttavat poliittisen päätöksenteon epärationaalisuuteen. Organisaation rooli osoittaa, että vallan keskittyminen heikentää päätöksenteon moniäänisyyttä, aiheuttaen ristiriitoja eri toimijoiden välillä. Poliittiset vaikuttimet, kuten puolueiden intressit, johtavat epäjohdonmukaisiin ja lyhytnäköisiin päätöksiin. Päätöksentekijöiden arvot ja asenteet ohjaavat valintoja ja voivat estää objektiivisten ratkaisujen syntymisen. Ristiriidat ja kompromissit syntyvät eri osapuolten tavoitteista, ja vaikuttavat hallituksen toimien onnistumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Moraalin ja lainmukaisuuden puute päätöksenteossa näkyy avoimuuden ja eettisten periaatteiden heikkenemisenä, johtaen epäoikeudenmukaisiin ja tehottomiin ratkaisuihin. Tuloksista arvot ja moraali nousevat vahvimmiksi epärationaalisen päätöksenteon tekijöiksi, ja niihin vaikuttavat vahvasti päätöksentekijöiden rooli sekä sidosryhmät. Nämä ovat tärkeä huomioida rationaaliseen päätöksentekoon pyrittäessä. Tulokset osoittavat poliittisen päätöksenteon sijoittuvan pääasiassa valtiolliselle tasolle, josta epärationaalisen päätöksenteon vaikutukset heijastuvat suoraan alueellisille ja paikallisille tasoille. Epärationaalinen päätöksenteko näyttäytyy vahvasti tehokkuusajatteluna, jossa laatu tai hyvinvoinnin lisääminen ei näyttäydy tärkeänä tekijänä.