Mitä systeemiajattelun ja kasvuorientaation välisestä suhteesta tiedetään?

Abstract

Tämän pro gradu tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin kokonaiskuva systeemiajattelun ja kasvuorientaation välisestä suhteesta. Tässä tutkimuksessa systeemiajattelulla viitataan erityisesti Peter Sengen näkemykseen, jossa korostuvat kokonaisuuksien hahmottaminen, palautekytkentöjen ymmärtäminen, oppiminen ja riippuvuussuhteiden tunnistaminen. Kasvuorientaatiolla puolestaan tarkoitetaan Per Daviddsonin ajattelun mukaista toimijan motivaatiota ja valmiutta tavoitella liiketoiminnan kasvua. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ja syventää ymmärrystä, mitä aiempi tutkimuskirjallisuus kertoo systeemiajattelun ja kasvuorientaation välisestä suhteesta sekä niiden välisestä painotuksista ja näkökulmista. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineistona käytettiin kansainvälisiä englanninkielisiä tutkimusartikkeleita, jotka oli julkaistu pääosin vuodesta 2000 eteenpäin, yhtä vuotta 1985 edustavaa tutkimusta lukuun ottamatta. Tutkimuksessa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta tutkimusmenetelmänä. Aineisto kerättiin pääasiassa Scopus-tietokannasta ja täydentävä tietokantana käytettiin Google Scholaria. Lopullinen tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisellä temaattisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että systeemiajattelun ja kasvuorientaation välistä suhdettta ei ole aiemmassa tutkimuksessa tarkasteltu laajasti suorana tutkimusasetelmana. Aineiston perusteella niiden välille voidaan tulkita myönteinen ja teoreettinen yhteys. Tämä yhteys rakentuu neljän ulottuvuuden kautta: oppimisen, kasvun epälineaarisen luonteen, johtamisen ja organisaatiorakenteiden sekä mielenmallien ja tulkintakehysten kautta. Tulosten perusteella kasvu näyttäytyy systeemisestä näkökulmasta enemmän laadullisena, kognitiivisena ja kehittymiseen liittyvänä ilmiönä kuin pelkästään määrällisenä liiketoiminnan laajenemisena. Tutkimus tuotti jäsennellyn kokonaisuuden systeemiajattelun ja kasvuorientaation välisestä suhteesta kokoamalla yhteen hajanaista tutkimuskirjallisuutta ja osoittamalla niiden välisiä temaattisia liittymäkohtia. Jatkotutkimuksessa olisi perusteltua tarkastella empiirisesti, miten nämä neljä ulottuvuutta ilmenevät organisaatioissa käytännössä ja millainen painoarvo ja merkitys niillä on liiketoiminnan kasvun kannalta.