Kansallisen ja eurooppalaisen identiteetin rakentaminen EU-ohjelman viestinnässä

Abstract

Euroopan unionin instituutioiden toiminta ja päätökset voivat vaikuttaa niin unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään kuin myös heidän identiteetteihinsä. Aiheesta on keskusteltu paljon, mutta tutkijat eivät ole kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen EU-politiikan vaikutuksista identiteetteihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka kansallista ja eurooppalaista identiteettiä rakennetaan EU:n alue- ja koheesiopolitiikkaan kuuluvien Suomen rakennerahasto-ohjelmien viestinnässä. Unionin tavoitteena on sekä tukea EU:n jäsenvaltioiden kansallisia identiteettejä että tuottaa eurooppalaisten yhteistä identiteettiä. Tavoite voi kuitenkin osoittautua ristiriitaiseksi, sillä identiteetit saattavat asettua keskenään vastakkaisiksi. Tämän vuoksi onkin mielenkiintoista tutkia, millainen suhde niiden välille rakennerahasto-ohjelmien viestinnässä muodostuu.

Tutkimuksen aineisto koostuu Suomen rakennerahasto-ohjelmien verkkosivujen julkaisuista, joiden pituus vaihtelee alle sadasta sanasta yli tuhanteen sanaan. Tutkimusaineiston julkaisut sisältävät tiedotustyyppisiä sekä menneistä tapahtumista ja hankkeista kertovia julkaisuja. Aineisto on kerätty aikavälillä 10.–23.2.2020, ja se koostuu 50 julkaisusta, jotka on julkaistu vuosien 2017–2019 aikana. Tarkastelen tutkimuksessani julkaisujen tekstisisältöä ja kuvia. Tutkimukseni teoreettisena lähtökohtana toimii sosiaalisen identiteetin käsite. Sosiaalisen identiteetin katsotaan rakentuvan diskursiivisesti sosiaalisissa käytännöissä. Aluksi selvitän, millaisissa julkaisuissa kansallista ja eurooppalaista identiteettiä rakennetaan. Sitten tarkastelen, millaisissa diskursseja rakennetaan. Lopuksi selvitän, millaisia ideologioita diskursseihin kytkeytyy. Menetelmäkehyksenä toimii diskurssianalyysin ja kriittisen diskurssianalyysin yhdistelmä. Käytän tutkimuksen analyysissä apunani myös laadullista sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei kaikissa aineiston julkaisuissa rakenneta kansallista tai eurooppalaista identiteettiä. Kansallista identiteettiä rakennetaan tutkimukseni aineistossa yhteensä yhdeksässä diskurssissa, eurooppalaista identiteettiä viidessä diskurssissa. Identiteettejä rakennetaan diskursseissa erityisesti alue- ja koheesiopolitiikkaa käsittelevissä asiayhteyksissä, ja diskurssit kytkeytyvät politiikan sisältämiin ideologioihin. Ideologiat ilmenevät julkaisuissa valmiiksi laadittuina diskurssirepertuaareina ja ideologioita heijastavina termeinä. Julkaisuista voidaan tunnistaa useampia diskursseja samanaikaisesti, ja diskurssit asettuvat myös osin toisilleen vastakkaisiksi. Diskursseista voidaan tunnistaa paitsi läsnä olevia identiteettejä rakentavia seikkoja, myös poissaoloja eli lukijalle näkymättömäksi jääviä asioita. EU:n ristiriitainen tavoite ratkaistaan rakennerahasto-ohjelman viestinnässä rakentamalla kansallista ja eurooppalaista identiteettiä rinnakkain. Voidaan päätellä, että EU:n komission säädösten avulla varmistetaan, että rakennerahasto-ohjelmien viestinnällä tuetaan ja tuotetaan sekä unionin jäsenvaltioiden kansallisia identiteettejä että eurooppalaisten yhteistä identiteettiä.