Näkökulmia organisaatiosuunnitteluun covid-19-pandemian jälkeisellä paikkariippumattoman työn aikakaudella

Organisaatiosuunnittelun klassista, pääosin 1970-luvulta peräisin olevaa kirjallisuutta sovelletaan edelleen laajalti sekä johtamiskoulutuksessa että -tutkimuksessa. Aihepiirin kirjallisuus on kuitenkin vanhentunutta, etenkin uusien organisaation hajauttamismuotojen – kuten informaatioteknologian kehittymisen myötä yleistyneen paikkariippumattoman työn – osalta. Covid-19 on vauhdittanut merkittävästi asiantuntijaorganisaatioiden kehitystä, kun organisaatiot ovat ottaneet käyttöön paikkariippumattoman työn käytäntöjä pandemian vuoksi. Tässä tutkimuksessa pyrimme ymmärtämään organisaatiosuunnittelun näkökulmasta, millaisia edellytyksiä paikkariippumaton työ asettaa työnjaolle, koordinaatiolle ja kontrollille. Esitämme kuusi hypoteesia, jotka määrittelevät paikkariippumatonta työtä organisaatiosuunnittelun ja koronakriisin jälkeisen paikkariippumattoman työn aikakauden näkökulmasta. Osallistumme tutkimuksellamme sekä keskusteluun pandemian vaikutuksista organisaatioiden toiminnalle että organisaatiosuunnittelun ajantasaistamiseen digiaikakaudelle.